USA:n luottoluokitus AAA -> AA+, vaikutukset maailman talouteen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Heppi
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kusessa ollaan.
 
Enoo hirveesti seurannut näitä juttuja mutta löytyykö jostain listaa kaikkien muailman maiden luottoluokituksista tms?
 
Yhdysvaltain liittovaltio joka on yhdessä FED:in kanssa Yhdysvaltain dollarin suvereeni liikkeellelaskija ei voi ajautua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan.

Kun Yhdysvaltain liittovaltio "lainaa rahaa markkinoilta", tapahtuu seuraavaa:

Yhdysvaltain Treasury laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja, jotka ovat dollarimääräisiä. Näille löytyy käytännössä aina ostajia yksityiseltä sektorilta. Kun yksityinen sektori (joksi luetaan harhaanjohtavasti muun muassa Kiinan valtio) haluaa ostaa näitä uusia joukkovelkakirjoja, ne joutuvat lainamaan Yhdysvaltain keskuspankilta dollareita voidakseen ostaa näitä joukkovelkakirjoja. Vaikka tulisi eteen hypoteettinen tilanne ettei yksityinen sektori näitä joukkovelkakirjoja ostaisi, voisi FED "painaa rahat" ja ostaa ne itse rahoittaen tätä kautta Yhdysvaltojen liittovaltion kulutusta.

En oikein näe, että tässä on kyseessä mikään todellinen uhka vaan jonkinlainen kullienmittauskilpailu eri tahojen välillä siitä millaista talous- ja rahapolitiikkaa Yhdysvaltojen tulisi harjoittaa.

Tuossa uutisessakin sanotaan, että:
S&P:n valtioiden luottoluokituksesta päättävän komitean puheenjohtaja John Chambers sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa, että USA olisi voinut välttää luottoluokituksen laskun, jos se olisi nostanut lainakattoaan aikaisemmin.

Markkinoilla ei ole siis mitään tekemistä sen kanssa onko Yhdysvallat maksukykyinen omassa valuutassaan vai ei. Yhdysvallat voi kyllä tehdä poliittisen päätöksen, jonka perusteella ovat maksukyvyttömiä, mutta markkinat eivät tätä määrää. En näe, että rating-firmat loppuen lopuksi millään olisivat ratkaisevassa asemassa Yhdysvaltain kaltaisen valtion joukkovelkakirjojen koron määrittämisessä. Kuten sanottua, tässä on nyt muusta kyse.

Itse asiassa tuo S&P:n vaatimus 4000 miljardin menoleikkauksista on täysin sekopäinen. Jo pelkästään nuo 2400 miljardin menoleikkaukset sekä velan kokonaismäärän (yksityinen sektori + julkinen) VÄHENTYMINEN tulevat leikkaamaan kokonaiskysyntää radikaalisti ja talouskasvu hidastuu väistämättä (maailmanlaajuisesti).
 
Inside Jobin ja muita dokkareita jos olette katsoneet ja sen luottoluokitus kikkailun. Pelkkää kalliiden huorien imettämistä ja kurttuisten poliittisten peniksen pumppausta koko paska, mutta jokuhan siinä aina hyvät fyffet käärii :dance2:


http://www.imdb.com/title/tt1645089/

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Inside Jobin ja muita dokkareita jos olette katsoneet ja sen luottoluokitus kikkailun. Pelkkää kalliiden huorien imettämistä ja kurttuisten poliittisten peniksen pumppausta koko paska, mutta jokuhan siinä aina hyvät fyffet käärii :dance2:


http://www.imdb.com/title/tt1645089/

Tossa on tosiaan hyvä dokkari. Paljastaa kyllä koko touhun melkoiseksi sisäpiirin peliksi ja huijaukseksi.
Hyvin myös näkee milloin porukka alkaa valehtelemaan haastatteluiden aikana :)
Suosittelen kaikille talousasioista kiinnostuneille :5:

Edit: itseasissa se on katsottavissa ihan youtubestakin.
 
Yhdysvaltain liittovaltio joka on yhdessä FED:in kanssa Yhdysvaltain dollarin suvereeni liikkeellelaskija ei voi ajautua maksukyvyttömäksi omassa valuutassaan.

Kun Yhdysvaltain liittovaltio "lainaa rahaa markkinoilta", tapahtuu seuraavaa:

Yhdysvaltain Treasury laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja, jotka ovat dollarimääräisiä. Näille löytyy käytännössä aina ostajia yksityiseltä sektorilta. Kun yksityinen sektori (joksi luetaan harhaanjohtavasti muun muassa Kiinan valtio) haluaa ostaa näitä uusia joukkovelkakirjoja, ne joutuvat lainamaan Yhdysvaltain keskuspankilta dollareita voidakseen ostaa näitä joukkovelkakirjoja. Vaikka tulisi eteen hypoteettinen tilanne ettei yksityinen sektori näitä joukkovelkakirjoja ostaisi, voisi FED "painaa rahat" ja ostaa ne itse rahoittaen tätä kautta Yhdysvaltojen liittovaltion kulutusta.

En oikein näe, että tässä on kyseessä mikään todellinen uhka vaan jonkinlainen kullienmittauskilpailu eri tahojen välillä siitä millaista talous- ja rahapolitiikkaa Yhdysvaltojen tulisi harjoittaa.

Tuossa uutisessakin sanotaan, että:


Markkinoilla ei ole siis mitään tekemistä sen kanssa onko Yhdysvallat maksukykyinen omassa valuutassaan vai ei. Yhdysvallat voi kyllä tehdä poliittisen päätöksen, jonka perusteella ovat maksukyvyttömiä, mutta markkinat eivät tätä määrää. En näe, että rating-firmat loppuen lopuksi millään olisivat ratkaisevassa asemassa Yhdysvaltain kaltaisen valtion joukkovelkakirjojen koron määrittämisessä. Kuten sanottua, tässä on nyt muusta kyse.

Itse asiassa tuo S&P:n vaatimus 4000 miljardin menoleikkauksista on täysin sekopäinen. Jo pelkästään nuo 2400 miljardin menoleikkaukset sekä velan kokonaismäärän (yksityinen sektori + julkinen) VÄHENTYMINEN tulevat leikkaamaan kokonaiskysyntää radikaalisti ja talouskasvu hidastuu väistämättä (maailmanlaajuisesti).

Jossain vaiheessa muut eivät huoli dollarimääräisiä velkakirjoja jos pelkäävät niiden arvon kärsivän rajussa inflaatiossa, minkä riskiä holtiton velkaantuminen kasvattaa. Ymmärtääkseni Kiina muut eivät kyllä lainaa suoraan FED:ltä rahaa vaan vaihtavat omia valuuttojaan dollareihin. USA:lla on pitkä matka varsinaiseen maksukyvyttömyyteen, mutta nykyinen velkaantuminen ei ole ongelmatonta ja se pitää katkaista mahdollisimman nopeasti.
 
Huomenna nähdään mitä käy, osassa ähläm maita on pörssit laskenut ja veikkaus on että huomenna on tippuu ja kunnolla.
 
Sanokaas joku talouskovis, että onko tuo Inside Job edes vähän sinnepäin kuvaus miten hommat on mennyt? Tuntuu, että kaikista löytyy jotain viilattavaa. mielelläni katsoisin jonku dokkarin, joka on edes jonkin verran totuutta mukaileva.
 
Sanokaas joku talouskovis, että onko tuo Inside Job edes vähän sinnepäin kuvaus miten hommat on mennyt? Tuntuu, että kaikista löytyy jotain viilattavaa. mielelläni katsoisin jonku dokkarin, joka on edes jonkin verran totuutta mukaileva.

Onhan tossa varmaan joitain väitteitä jotka pitää paikkansa, mutta jos pääväite on se että 2008 taantuman syy oli se että investointipankkiireilla on liian isot boonukset niin silloin se on kyllä sensaatiohakuista hevonpaskaa. Tällaiset isot kriisit perustuu aina joihinkin fundamentaalisiin syihin, kuten siihen että asunnoista maksetaan liikaa niiden todelliseen markkina-arvoon nähden (Amerikka) tai siihen että valtio hoitaa raha-asiansta huonosti (Kreikka).

Jos haluaa pysyä kärryillä näissä jutuissa niin kannattaa seurata esim. Financial Timesin kolumnisteja.
 
Jossain vaiheessa muut eivät huoli dollarimääräisiä velkakirjoja jos pelkäävät niiden arvon kärsivän rajussa inflaatiossa, minkä riskiä holtiton velkaantuminen kasvattaa. Ymmärtääkseni Kiina muut eivät kyllä lainaa suoraan FED:ltä rahaa vaan vaihtavat omia valuuttojaan dollareihin. USA:lla on pitkä matka varsinaiseen maksukyvyttömyyteen, mutta nykyinen velkaantuminen ei ole ongelmatonta ja se pitää katkaista mahdollisimman nopeasti.

Yhdysvaltojen liikkellelaskemia obligaatioita on mahdollista ostaa ainoastaan dollareilla eli ei esimerkiksi Kiinan juaneilla.

Keskuspankki ei myöskään hyväksy maksuina velkarahaa. Kun Yhdysvallat myy velkakirjojaan, ostajatahot suorittavat maksun valtion keskuspankissa olevalle tilille keskuspankkirahalla (M0). Näin ollen ostajataho on joutunut lainaamaan keskuspankkirahaa FED:iltä ostoa varten.

Yksinkertaistettuna: Kiina lainaa Yhdysvaltojen keskuspankilta (FED) keskuspankkirahaa voidaakseen ostaa Yhdysvaltojen Treasuryn liikkellelaskemia obligaatioita.
 
Onhan tossa varmaan joitain väitteitä jotka pitää paikkansa, mutta jos pääväite on se että 2008 taantuman syy oli se että investointipankkiireilla on liian isot boonukset niin silloin se on kyllä sensaatiohakuista hevonpaskaa. Tällaiset isot kriisit perustuu aina joihinkin fundamentaalisiin syihin, kuten siihen että asunnoista maksetaan liikaa niiden todelliseen markkina-arvoon nähden (Amerikka) tai siihen että valtio hoitaa raha-asiansta huonosti (Kreikka).

Jos haluaa pysyä kärryillä näissä jutuissa niin kannattaa seurata esim. Financial Timesin kolumnisteja.

Yksinkertaista, mutta totta. Monesti tuollaiset kohudokkarit tuntuvat näkevän johdonmukaista vehkeilyä sellaisissa asioissa, missä yksinkertaisesti yksi asia johtaa toiseen ja samoin jätetään huomiotta inhimilliset virheet, joiden johdosta moni asia näyttää "eihän noin nyt voi sattumalta käydä" tyyliseltä.
 
Yhdysvaltojen liikkellelaskemia obligaatioita on mahdollista ostaa ainoastaan dollareilla eli ei esimerkiksi Kiinan juaneilla.

Keskuspankki ei myöskään hyväksy maksuina velkarahaa. Kun Yhdysvallat myy velkakirjojaan, ostajatahot suorittavat maksun valtion keskuspankissa olevalle tilille keskuspankkirahalla (M0). Näin ollen ostajataho on joutunut lainaamaan keskuspankkirahaa FED:iltä ostoa varten.

Jos näin on niin miksi keskuspankkirahaa on paljon vähemmän kuin USA:n ulkomaanvelkaa?
 
Sanokaas joku talouskovis, että onko tuo Inside Job edes vähän sinnepäin kuvaus miten hommat on mennyt? Tuntuu, että kaikista löytyy jotain viilattavaa. mielelläni katsoisin jonku dokkarin, joka on edes jonkin verran totuutta mukaileva.

Kyllä se aika hyvin kuvaa noita ongelmia.

Kandee tsekata myös

I Want Your Money



sekä The Ascent of Money by Niall Ferguson



jos vielä on aikaa, niin kannattaa myös tsekata Jesse Ventura Conspiracy Theoryn jaksot, mies joka syö Steven Seagalin ja paskantaa Chuck Norriksen. Pureutuu moneen mielenkiintoiseen aiheeseen, kuten myös talouteen.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Jos näin on niin miksi keskuspankkirahaa on paljon vähemmän kuin USA:n ulkomaanvelkaa?

Koska se ei ole kirjanpidollisesti enää keskuspankkirahaa, kun se vaihtaa tiliä keskuspankissa. Valuutta korvautuu siis korkoa tuottaviksi arvopapereiksi.

Asia on selitetty juurta jaksaen tässä:
http://pragcap.com/resources/understanding-modern-monetary-system

This coordination is important because their reserve tracking and auction operations are actually just a monetary tool and NOT a fiscal financing tool. When the Treasury auctions off bonds it does so only after discussing matters with the Fed’s reserve forecasters. In essence, the government is soaking up reserves that had already been spent into existence in order to target the overnight rate. It can be no other way. Without Treasury having first spent the money into existence there is no money with which the Primary Dealers can “fund” the deficit.

This doesn’t mean auctions can’t fail. They can. But quite honestly, it wouldn’t matter all that much as the reserve drain would simply take place at a later date. The auctions are designed to succeed because they are merely targeting reserves that they KNOW are in the system. There is no red phone at Treasury that Tim Geithner uses to call China before it spends money. No red phone to Japan. There is only a phone to the Fed where reserve forecasters communicate with the Treasury and the Primary Dealers to determine the size of the necessary auctions. If the Fed were to find that there were not enough reserves in the system to settle the bond auctions, as the monopoly supplier of reserves, they would make them available. Thus, when auctions are completed the reserve drain is accomplished, Congress thinks we have “funded” our spending and we can all go along our merry way.

...

It’s also important to understand that foreigners do not fund the spending of the USA. As a current account deficit nation, the US government can appropriately be thought of as a net currency exporter. This means that we send pieces of paper over the foreign nations in exchange for goods and services. In doing so these nations get the benefit of employing millions of domestic workers via their business partnerships with US corporations. But this doesn’t mean they “own” the USA. Not even close.

When China receives dollars they can only do a handful of things with these reserves. China, for the most part, chooses to invest these dollars in US Treasuries. They have attempted to use their dollars to purchase other USD denominated assets, but the US government has squashed those efforts. So, instead of leaving these pieces of paper to collect dust in vaults, they open what is the equivalent of savings account with the US government. Most importantly though, if you study the bond auction data from the USA you’ll find that indirect foreign bidders make up a very small portion of the auctions. This is due to the fact that the Primary Dealers are designed to be able to take down the entire auction. As I discussed above, this is their primary role in the agreement in being a PD. So, while China can choose to buy bonds, it is by no means necessary that they do so.

Jonain päivänä valtavirtaisessa taloustieteessäkin ymmäretään, että valtiot, kuten Yhdysvallat ovat sekä rahan käyttäjiä että sen liikkellelaskijoita. Tämän takia kaikki analogiat mm. kotitalouksiin menevät yleensä päin persettä, koska kotitaloudet ovat vain rahan käyttäjiä. Yhdysvaltojen ei siis tarvitse huolehtia mistä se saa rahat kulutukselleen. Esimerkiksi rahoituksen professori Vesa Puttonen oli huolissaan siitä, että mistä Yhdysvallat saa rahat kulutukselleen aivan kuin kyseessä olisi jokin kotitalous. :rolleyes:
 
Tuli vielä väärä linkki tuohon, tuossa oikea Jesse Venturapätkä. Vaikka näissä dokkareissa showta ja rahateon makua on myös mukana, on niissä aina jotain totuuden jyviä seassa.


 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Paljon melua tyhjästä, kysykää vaikka Alan Greenspanilta asiasta:

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Paljon melua tyhjästä, kysykää vaikka Alan Greenspanilta asiasta:



Greenspan on tässä asiassa täysin oikeassa.

Todennäköisesti esitti asian vain liian kansantajuisesti, jonka takia seurauksena on banderolleja, joissa on "ZOMG!!!!!111 HYPERINFLAAAATIOOO, MUISTAKAA ZIMBABWE JA WEIMAR!!!!!!"
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom