Uinti vai juoksu, eiku hiihto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja MiksuL
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
21.9.2006
Viestejä
2
Itte oon kyllä kokeillu sekä uintia että juoksua, mut pakko sanoa et kaikkein parhaiten toimii hiihto. Syke on helpompi pitää matalana ja korottaminen on sitäkin helpompaa. Suosittelisin hiihtoa erityisesti aloitteleville, ja jonkun verran ylipainoisille sillä hiihto ei kuluta niveliä samalla tapaa kun esimerkiksi juoksu. Uinti toimii sinänsä hyvin ongelmana uinnissa taas on se että useimmat ei osaa uida hyvällä tekniikalla jolloin treeni menee pilalle sykkeen liian suuren vaihtelun vuoksi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Juoksu = aerobisen kunnon kannalta tehokkain, mutta yksipuolinen ja vaivoja tulee helposti

Uinti = ei kuluta kroppaa juurikaan, tulee myös yläkeho mukaan, mutta jalat jää vähän vähälle

Hiihto = monipuolisin ja kehittää hyvin myös lihaskuntoa. Rasitusvammojakaan ei taida tulla kovinkaan helposti.

Eli olisko viisasta juosta kesällä, hiihtää koko talvi ja uida vaihtelun vuoksi ympäri vuoden aina silloin tällöin.

Talvella vaikka 2 hiihtolenkkiä ja yksi uinti kerta viikossa ja kesällä kaksi lenkkiä ja yksi uinti.

Vähän huono homma, kun tota hiihtoa ei voi kovinkaan pitkään harrastella (ainakaan etelässä)
 
"Juoksu = aerobisen kunnon kannalta tehokkain, mutta yksipuolinen ja vaivoja tulee helposti"
Eikö se olekaan samantekevää mitä lajia harrastaa tietyllä sykkeellä, siis aerobisen kunnon kehitystä ajatellen? Miten tehokas pyöräily on peruskunnon kehittäjänä, kun keväisin ja kesäisin tulisi ajeltua säännöllisesti sellaisia 50-80 km lenkkejä?
 
"Juoksu = aerobisen kunnon kannalta tehokkain, mutta yksipuolinen ja vaivoja tulee helposti"
Eikö se olekaan samantekevää mitä lajia harrastaa tietyllä sykkeellä, siis aerobisen kunnon kehitystä ajatellen? Miten tehokas pyöräily on peruskunnon kehittäjänä, kun keväisin ja kesäisin tulisi ajeltua säännöllisesti sellaisia 50-80 km lenkkejä?

En ala perustelemaan, koska en tota ole itse keksinyt, vaan muualta lukenut ja kuullut (voisin yrittää muistella näiden kyseisten lähteiden antamia perusteluita tälle väitteelle, mutta en jaksa :) )
 
"Juoksu = aerobisen kunnon kannalta tehokkain, mutta yksipuolinen ja vaivoja tulee helposti"
Eikö se olekaan samantekevää mitä lajia harrastaa tietyllä sykkeellä, siis aerobisen kunnon kehitystä ajatellen?

Näin varmaan on, mutta hiihdossa syke väkisinkin välillä laskee, kun tulee alamäkiä. Luulen juoksun väitetyn tehokkuuden perustuvan juuri siihen, että siinä on helpompi pitää syke samalla tasolla koko ajan. Jaksoin itse viime talvena hiihtää monta tuntia putkeen ilman lepotaukoja. Kun sitten huhtikuussa aloitin lenkkeilyn, en jaksanut aluksi hölkätä edes 20 minuuttia hitaalla vauhdilla yhteen menoon, vaan oli pakko kävellä välillä.
 
Kyllähän esim pyöräilyssä saa runtata aika lailla, että saa sykkeet samoiksi, kuin juostessa. Siis tarkoitan, että juoksemalla sykkeet saa tosta vaan jonnekkin 160 - 170, mutta pyöräilyssä se vaatii jonkinlaista yrittämistä.

Johtuu siitä, että juostessa ei voi rullata, eikä alamäet auta. Pyöräillessähän voi aina välillä lopettaa kaiken liikkeen tasaisellakin. Juostessa joutuu kokoajan tekemään aktiivista työtä ja tämän lisäksi joutuu koko ajan kannattelemaan omaa kehon painoa, toisin, kuin pyöräilyssä, jossa voi vaan istuskella satulalla. Harva jaksaakaan polkea pitkään seisaaltaan.

Vedessä vesi kannattelee keho, eli tarvitsee lähinnä mennä eteenpäin. Hiihdossakin liike jatkuu (liukuu) ja silloin voi olla staattisessa asennossa (juoksussa ei ole tällaisia hetkiä). Ja toki hiihdossa alamäet voi vaan seisoskella / kyykkiä.
 
hmm pyorailyssa pulssi iteaseasiassa nousee helevetin korkealla, ja helposti. tata korkeaa, sanotaanko vaikka keskiarvopulssia voikin sitten herrastelijakin pitaa ylla kevyesti yli 3 tuntia. eipa onnistu sama pulssi juostessa (esim tuntia).
viela lisaa. itse voin tuossa pyorailla sanotaanko 5 - 6 tuntia ja katsotaan tou pulssi.

juokseminen on vaan jotenkin helevetin paljon rasittavampaa ??
 
Näin varmaan on, mutta hiihdossa syke väkisinkin välillä laskee, kun tulee alamäkiä. Luulen juoksun väitetyn tehokkuuden perustuvan juuri siihen, että siinä on helpompi pitää syke samalla tasolla koko ajan. Jaksoin itse viime talvena hiihtää monta tuntia putkeen ilman lepotaukoja. Kun sitten huhtikuussa aloitin lenkkeilyn, en jaksanut aluksi hölkätä edes 20 minuuttia hitaalla vauhdilla yhteen menoon, vaan oli pakko kävellä välillä.

tuossapa se ihmeellisyys juuri piileekin kun sitä kuntoa on niin monenlaista. tuskin se hiihtyäminenkään tulee oleen helppoa kun sen taas uudelleen tulet aloittamaan vaikka juoksu kunto kova olisikin.
 
ei se keskisyke kaikkea kerro. Jos tekee intervallitreeniä niin siinä saattaa olla aivan sama keskisyke kuin jossain pk lenkillä. Jopa minä jaksan juosta 2 tuntia eikä se vielä tuntunut muualla kuin jalkapohjissa. Juoksun pitkä kestoisuutta rajoittaa lähinnä tuollaiset rasitusongelmat ei kunnon loppuminen.
 
tuossapa se ihmeellisyys juuri piileekin kun sitä kuntoa on niin monenlaista. tuskin se hiihtyäminenkään tulee oleen helppoa kun sen taas uudelleen tulet aloittamaan vaikka juoksu kunto kova olisikin.

Aikaisemmat kokemukseni eivät tue oletustasi. Opiskeluaikanani tein monena talvena niin, että en hiihtänyt koko talvena muuten metriäkään, mutta sitten menin viikoksi opiskelijaporukan kanssa Lappiin. Ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia hiihtää 30 kilometriä heti ekana päivänä ja kokonaisuudessan tuli kuuden päivän aikana hiihdettyä yli 200 km ilman, että se tuntui mitenkään erityisen rasittavalta.

Toki täytyy sanoa, että hiihdon kilometrivauhti ei ollut mitenkään hurja, mutta ei se minulla juoksussakaan (oikeastaan hölkässä) ole. Kyllä minusta juoksun ja hiihdon rasittavuuden ero piilee nimenomaan siinä, että hiihdossa tulee pieniä lepotaukoja (alamäkiä) vähän väliä, kun taas juoksussa rasitus on jatkuvaa.
 
Hidas hiihtäminen vastaa enemmän kävelyä, kuin juoksua. Siksi sitä jaksaa pitkään. Sauvakävelyäkin jaksaa "loputtomasti".

Juoksu askeleen ylläpitäminen on jo raskasta. Eli kun kävely muuttuu juoksuksi, niin mennään jo kohtuu tehoilla. Mutta kun sukset lyödään jalkaan, niin ei vielä mennä minnekkään :D (olipas nerokkaasti sanottu).

Hidaskin juoksu on raskasta, koska siinä pitää ponnistaa koko kehon paino irti maasta (koko keho irti maasta hetken). Hiihdossa vaan liu-utaan.
 
Minä olen taas kuullut väitettävän, että hiihto ja nimenomaan perinteisen hiihto olisi tehokkain laji kunnon parantamisen kannalta. Siinä anaerobinen kynnys on korkeammalla kuin vaikkapa juoksussa, eli pystytään vetämään kovemmalla sykkeellä harjoitus läpi. Käytössä on enemmän lihasryhmiä kuin vaikka pyöräilyssä tai juoksussa. Näin olen siis kuullut väitettävän, en sitten tiedä paraneeko kunto sitten käytännössä paremmin hiihtämällä vai ei. Toki jos haluaa harjoituksen aikana pitää pulssin mahdollisimman tasaisena, niin se onnistuu juosten paremmin kuin hiihtämällä, kun hiihtoladuilla nyt käytännössä aina on niitä mäkiäkin. Paitsi tietysti jos järven jäällä hiihtää.

Tuskinpa tuolla lajilla on loppujen lopuksi kovinkaan paljoa merkitystä kunnon paranemiseen. Laji kuin laji, niin sopivan kovilla ja sopivasti rytmitetyillä harjoituksilla kunto nousee.
 
Yksi pointti juoksun puolesta: luuston kestävyys. Eli juostessa luut vahvistuvat, kun tulee tärähtelyä. Hiihto, uinti ja pyöräily eivät ole tässä mielessä niin tehokkaita.
 
Uinti = ei kuluta kroppaa juurikaan, tulee myös yläkeho mukaan, mutta jalat jää vähän vähälle.
Kohtuu raju yleistys. Jalkojen käyttö ei ole ehkä tule kaikille luonnostaan, mutta ne ovat todellakin oleellinen osa uintia. Esimerkiksi teknisesti oikein suoritettussa rintauinnissa eteneminen tapahtuu pääosin potkuilla. Eikä muissakaan uintityyleissä jalat kyllä kovin vähälle rasitukselle jää.
 
"indeksi = juoksu kilometrit tiellä + vaelluskilometrit + 1,5 * juoksukilometrit maastossa + pyöräilykilometrit / 3 + 0,6 * hiihtokilometrit. Se ei pyri mallintamaan harjoittelun rasitusta, vaan muuntamaan kaiken jalkaliikunnan juoksuksi"
Tällainen löytyi Tuomo Mäkelän (joku suunnistaja?) sivuilta. Tuo kai tarkoittaa nimenomaan lajien tehokkuutta aerobisen kunnon kehittämisessä.
 
Kohtuu raju yleistys. Jalkojen käyttö ei ole ehkä tule kaikille luonnostaan, mutta ne ovat todellakin oleellinen osa uintia. Esimerkiksi teknisesti oikein suoritettussa rintauinnissa eteneminen tapahtuu pääosin potkuilla. Eikä muissakaan uintityyleissä jalat kyllä kovin vähälle rasitukselle jää.

Totta. Ja välillä voi myös mennä pelkkiä potkuja, jos tuntuu ettei saa jalkoja mukaan ollenkaan.
 
Tuo kai tarkoittaa nimenomaan lajien tehokkuutta aerobisen kunnon kehittämisessä.

Kyseessä on kaava, jolla kestävyysurheilija muuttaa harjoittelunsa kilometreiksi harjoituspäiväkirjamerkintöjä varten. Osa urheilijoista laskee tunteja, mutta osa haluaa laskea kilometrejä. Lajien tehokkuudesta lukemat antavat vain jotain viitteitä, ei mitään absoluuttista totuutta. Esim. takavuosien suunnistuksen maailmanmestari Liisa Veijalainen merkkasi maantiellä juostut kilometrit yksi yhteen, maastossa juostut harjoitukset hän muunsi ajan perusteella kilometreiksi (tunnin tasavauhtinen kevyt juoksu maastossa=12km). Hiihtolenkeillä hänellä 20km vastasi 10km:n juoksua jne...

Suunnistajien tapauksessa tosin harjoitusten tavoitteena on nimenomaan (maasto)juoksuominaisuuksien parantaminen. Terveysvaikutuksia hakevalle kuntoilijalle esim. hiihto tai soutu voi olla juoksua parempi vaihtoehto, koska ko. lajeissa kaikki kehon suuret lihasryhmät ovat tehokkaammin käytössä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom