Ferguson on kova luu henkisesti. Alusta alkaen näki, että Leellä ei juuri ole saumaa, vaikka dominoikin ensimmisessä erässä. Ferguson oli kehässä kuin kotonaan, ja odotteli että Lee päästää pahimmat höyryt. Kehonkielestä näki, kumpi oli isäntä ja kumpi hermostunut hastaja. Lee on toki monipuolinen ja viihdyttävä ottelija, mutta nyt oli liian kova vastus. Täytyy ihailla Fergusonin jujutsua. Harva ottelija tuolla tasolla pystyy tarjoamaan jatkuvaa lopetusuhkaa selältään. Lee ei myöskään ole turha mies matossa.
Ferguson on sisukas luupää, joka pitää Roganin sanoin vetää tajuttomaksi ennen kuin luovuttaa. Ferguson ei taipuisi Conorille henkisesti ennen ottelua eikä sen aikana, ja olisi kiinnostava vastustaja. Yleensähän Conor on aina saanut psyykkaamalla vastustajasta henkisen yliotteen jo ennen ottelua, pois lukien Nate. Fergusonissa on muutenkin samoja elementtejä Conorin vastustajana kuin Natessa: Kivinen leuka, pohjaton kaasutankki ja vaarallinen mattopeli.
Conor-Ferguson olisi kiinnostavin ottelu pitkään aikaan. Sitkeydestään huolimatta veikkaan Tonyn olevan Conorille loppujen lopuksi tykinruokaa. Ero pystyosaamissa on valtava. Toki mitä pidemmälle ottelu etenee, sitä paremmiksi muuttuvat Cucuyn saumat. Ero kestävyydessä on valtava toiseen suuntaan.
