Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


Kävin luistelemassa ja kaveri väitti, että kun kenttää jäädytetään, niin jos käytetään kuumaa vettä, niin se jäätyy nopeammin. Totesin tietenkin heti maalaisjärjellä sen paskapuheeksi. Sen vielä sulatan että kuumaa vettä käytettäessä vanha pinta sulaa enemmän ja pinnasta tulisi (luultavasti?) tasaisempi ja parempi, mutta että jäätyis nopeammin..

Ei tässä mitään, myöhemmin samana päivänä toinen kaveri väitti että kuuma vesi pullossa jäätyy nopeammin kuin kylmä vesi??! Kuulemma olivat intissä koittaneet. En oo vielä ite ehtiny empiirisesti testaamaan, mut eihän tuossa oo mitään järkeä. Jäähtyessään ja jäätyessäänhän se vesi vain luovuttaa lämpöenergiansa ympäristöön, ja mitä enemmän sitä on, sitä kauemmin jäätyminen kestää, eikö?

Mut onks tää joku yleinenki juttu ja eihän tää millään voi pitää paikkaansa?

lämmönsiirtymisen nopeus ei ole vakio. Lyhyesti sanottuna, kun kuumaa vettä kipataan sinne kentälle, niin siinä tapahtuu sen verta nopeeta haihtumista, että se jäätyy nopeammin(luovuttaa lämmön nopeammin). Kentälle tulee luonnollisesti ohuempi jääkerros kuumalla vedellä jäädyttämällä, koska siitä haihtuu osa pois :)
 
Mitä voi tehä kun joku juntti on jättänyt autonsa mun maksulliseen lämmitystolpalliselle paikalle!? Eteen en voi ajaa, koska haittaisi naapureita. Haltija nimi löytyi, mutta ei puhelinnumeroa ja laskua en jaksa kerätä jonkun idiootin sähellyksen takia. Lapun jätin pyyhkijöiden alle, mutta sillä ei se auto liiku. Saako tuollasen lain mukaan hinata helvettiin kun lumellahan se pikku yaris lähtis siitä ku telkkä pöntöstä!?

Muistaakseni valitin täällä samasta asiasta joskus ja porukka käski hinauttamaan pois. Omistaja maksaa, saatana!
 
Mitä voi tehä kun joku juntti on jättänyt autonsa mun maksulliseen lämmitystolpalliselle paikalle!? Eteen en voi ajaa, koska haittaisi naapureita. Haltija nimi löytyi, mutta ei puhelinnumeroa ja laskua en jaksa kerätä jonkun idiootin sähellyksen takia. Lapun jätin pyyhkijöiden alle, mutta sillä ei se auto liiku. Saako tuollasen lain mukaan hinata helvettiin kun lumellahan se pikku yaris lähtis siitä ku telkkä pöntöstä!?
Itellä just pari tuntia sitten oli sama tilanne. Tyydyin tosin vaan jättämään lapun pyyhkijöiden väliin kun oma auto mahtui viereen kulkuväylälle siten ettei haittaa muiden ajamisia.
 
Mitäs tapahtuu jos pressa vaaleissa "tyhjä" saa eniten ääniä, eikö ketään valita koska kansa ei halua presidenttiä vai valitaanko eniten saanut ihminen :D
Onko tollasiin edes mitään säännöksiä tai muuta sellasta että miten homma etenee kun kansa ei halua ketään pressaks :D

Taidan voittaa jonkun pakkiksen tyhmin kysymys palkinnon tällä :D
 
Auton sisätilojen lämmitys pakkasella... kumpi nopeampi tapa (lähtötilanne: -22 astetta pakkasta ja lohkolämppäri ollut päällä kolme tuntia, ei käytetä sitä "kierrätä sisäilmaa"-asentoa)

A: Väännetään puhallin puhaltamaan niin kuumaa ilmaa kuin mahdollista ja puhalluksen voimakkuus maksimiin. Paljon mutta haaleaa ilmaa?
B: Väännetään puhallin puhaltamaan niin kuumaa ilmaa kuin mahdollista ja puhalluksen voimakkuus sinne puoleen väliin/normaalille. Vähän mutta kuumaa ilmaa?
 
Mitäs tapahtuu jos pressa vaaleissa "tyhjä" saa eniten ääniä, eikö ketään valita koska kansa ei halua presidenttiä vai valitaanko eniten saanut ihminen :D
Onko tollasiin edes mitään säännöksiä tai muuta sellasta että miten homma etenee kun kansa ei halua ketään pressaks :D

Jos kukaan ehdokkaista ei saa ekalla kierroksella vähintään puolia annetuista äänistä, kaksi eniten ääniä saanutta jatkavat toiselle kierrokselle. Toisella kierroksella enemmän ääniä saanut valitaan pressaksi.
 
Auton sisätilojen lämmitys pakkasella... kumpi nopeampi tapa (lähtötilanne: -22 astetta pakkasta ja lohkolämppäri ollut päällä kolme tuntia, ei käytetä sitä "kierrätä sisäilmaa"-asentoa)

A: Väännetään puhallin puhaltamaan niin kuumaa ilmaa kuin mahdollista ja puhalluksen voimakkuus maksimiin. Paljon mutta haaleaa ilmaa?
B: Väännetään puhallin puhaltamaan niin kuumaa ilmaa kuin mahdollista ja puhalluksen voimakkuus sinne puoleen väliin/normaalille. Vähän mutta kuumaa ilmaa?
Todennäköisesti se on vaihtoehto B, koska siinä alkaa tulla vähitellen kuumempaa ilmaa sisään kuin vaihtoehto A:ssa. A-vaihtoehdossahan sitä haaleaa ilmaa häviää paljon enemmän myös autosta poiskin.
Lisäksi kova puhallus lämmityslaitteen kennossa jäähdyttää hyvinkin tehokkaasti jäähdytysnestettä, mikä taas entisestään hidastaa normaalin käyttölämpötilan saavuttamista.
 
Onko verkossa julkaistu väitöskirja e-kirja vai laitanko lähdeluetteloon vaan peruslitanian (tekijä, vuosiluku, nimi, www-osoite, viittauspäivä)? Vai laitanko tonne väliin, jonkun merkinnän, että on sähköisessä muodossa niin kuin e-kirjojen kanssa olen tehnyt? (tekijä, vuosiluku, nimi, maininta: e-kirja, www-osoite, viittauspäivä).
 
Onko verkossa julkaistu väitöskirja e-kirja vai laitanko lähdeluetteloon vaan peruslitanian (tekijä, vuosiluku, nimi, www-osoite, viittauspäivä)? Vai laitanko tonne väliin, jonkun merkinnän, että on sähköisessä muodossa niin kuin e-kirjojen kanssa olen tehnyt? (tekijä, vuosiluku, nimi, maininta: e-kirja, www-osoite, viittauspäivä).

Mä oon saanut seuraavanlaisen ohjeistuksen, ja ymmärtäisin, että tuo maininta e-kirjasta ei ole tarpeellinen. Siitä, onko se toisaalta sen suurempi virhekään, en osaa tähän hätään sanoa enempää.

edit. internet -lähteet usein laitetaan omaksi kokonaisuudekseen lähdeluetteloon, minkä lienee tiesitkin.

Opinnäytteet (gradut, lisensiaatintyöt, väitöskirjat):
*Näsi, S. 1990. Laskenta-ajattelun kehitys viime vuosisadan puolivälistä nykypäiviin.
Suomenkieliseen laskentatoimen kirjallisuuteen perustuva historiantutkimus. Tampereen
yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 291. Väitösk.

*Seppä, M. 1992. Tuote- ja asiakaskohtaisen kustannuslaskentajärjestelmän kehittäminen:
kohdeyrityksenä Äänekosken paperitehdas. Jyväskylän yliopisto. Taloustieteen laitos. Pro
gradu -työ. Yrityksen taloustiede.

- opinnäytetyön lähdeviitteeseen merkitään tekijän, julkaisuvuoden ja työn nimen lisäksi yliopisto, ainelaitos
sekä se, mikä opinnäyte on kyseessä (pro gradu -työ, lisensiaatintyö ym.). Väitöskirjoista riittää sana Väitösk.
Huomaa, että varsin monet väitöskirjat on julkaistu julkaisusarjoissa, jolloin sarjatiedot merkitään myös
näkyviin kuten tutkimusraporteissa.

- Elektronisen aineiston merkitsemisessä lähdeluetteloon pätevät pitkälti samat aineistokohtaiset ohjeet kuin
muuhunkin aineistoon. Tärkeä ero on se, että elektronisesta aineistosta tulee lähdeluettelossa näkyä http-(=URL)osoite ja lukemispäivä.

lähde: http://jyk.jyu.fi/verkkokurssit/talous/lahdeluettelo.pdf
 
Mä oon saanut seuraavanlaisen ohjeistuksen, ja ymmärtäisin, että tuo maininta e-kirjasta ei ole tarpeellinen. Siitä, onko se toisaalta sen suurempi virhekään, en osaa tähän hätään sanoa enempää.

--

lähde: http://jyk.jyu.fi/verkkokurssit/talous/lahdeluettelo.pdf

Niin, voisi sen e-kirja -maininnan ottaa pois noista muista.. Ja odotella kiltisti sitä Hirsjärven opasta ja käydä sitten kaikki huolella läpi.

Kiitos muuten kaikille, jotka on nyt mua noiden lähdeviittausten kanssa neuvoneet :)
 
Onko verkossa julkaistu väitöskirja e-kirja vai laitanko lähdeluetteloon vaan peruslitanian (tekijä, vuosiluku, nimi, www-osoite, viittauspäivä)? Vai laitanko tonne väliin, jonkun merkinnän, että on sähköisessä muodossa niin kuin e-kirjojen kanssa olen tehnyt? (tekijä, vuosiluku, nimi, maininta: e-kirja, www-osoite, viittauspäivä).
Väikkärithän löytyvät jostain aina myös fyysisesti (ainakin Suomessa), joten itse jättäisin verkkoviittaukset pois. Muutenkin vältän pelkkiä verkkolähteitä (tai niiden laittamista lähdeluetteloon) kuin ruttoa jos en ole 100%, että kyseinen lähde pysyy koskemattomana viitatussa paikassa vähintään seuraavat 50 vuotta. Usein verkkolähteestä löytyvät tiedot löytyvät kyllä jostakin fyysisestäkin paikasta kun etsii. Poikkeuksiakin totta kai löytyy, mutta silloin kannattaa miettiä onko se lähde ihan välttämätön. Mutta varmaan Hippa tämän jo tiesikin :D
 
Väikkärithän löytyvät jostain aina myös fyysisesti (ainakin Suomessa), joten itse jättäisin verkkoviittaukset pois. Muutenkin vältän pelkkiä verkkolähteitä (tai niiden laittamista lähdeluetteloon) kuin ruttoa jos en ole 100%, että kyseinen lähde pysyy koskemattomana viitatussa paikassa vähintään seuraavat 50 vuotta. Usein verkkolähteestä löytyvät tiedot löytyvät kyllä jostakin fyysisestäkin paikasta kun etsii. Poikkeuksiakin totta kai löytyy, mutta silloin kannattaa miettiä onko se lähde ihan välttämätön. Mutta varmaan Hippa tämän jo tiesikin :D

Mulla on gradun aihe sen verran marginaalinen, että aika paljon joutuu käyttää verkkolähteitä (mutta siis ei todellakaan pelkästään), koska ei kertakaikkiaan LÖYDY tarpeeksi kattavasti materiaalia Suomesta. Toki voi ostaa kaikki opukset amazonista tai vastaavasta, mutta itsellä raha ei sellaiseen riitä. Olen yhden erittäin oleellisen pioneeriteoksen ostanut gradua varten verkosta ja jääköön ainokaiseksi. Sitten on e-kirjoja, joita käytän, ja niiden joukossa kaiken lisäksi kaksi kirjaa Googlen e-kirjastosta osittain julkaistuna :D Pois olen jättänyt vain sellaisia lähteitä, joista ei löydy mitään mustaa valkoisella.

Täytyy vaan muistaa, että tämä on VAIN gradu ja toimia sen mukaan. Onneksi lähdeluettelossa valtaosa on edelleen fyysisiä kirjoja.

Tuo yksi väitöskirja, josta nyt kyselin, löytyy Oulun yliopiston sivuilta, joten se luultavasti on siellä sen 50 vuotta :) Kirjaversio on yliopiston sekä kaupungin kirjastossa nyt sen verran varattuna, että jääköön sähköiseksi lähteeksi. Gradun pitää olla mahdollisimman valmis joululomani loputtua ja tammikuussa viimeiset hienosäädöt ja palautus. Sitten enää pari rästihommaa ja minusta tulee maisteri. Sitten on isot bileet :D

Ja tämähän ei siis ollut yhtään :offtopic: :D
 
Tuo yksi väitöskirja, josta nyt kyselin, löytyy Oulun yliopiston sivuilta, joten se luultavasti on siellä sen 50 vuotta :) Kirjaversio on yliopiston sekä kaupungin kirjastossa nyt sen verran varattuna, että jääköön sähköiseksi lähteeksi.

Se sähköinen kirja on kyllä ihan yks-yhteen sen painetun kirjan kanssa, joten ei minusta tuossa tarvi korostaa sitä mitä kautta sen tuotoksen luit. Viittaisin ihan pelkästään siihen väikkäriin.
 
Se sähköinen kirja on kyllä ihan yks-yhteen sen painetun kirjan kanssa, joten ei minusta tuossa tarvi korostaa sitä mitä kautta sen tuotoksen luit. Viittaisin ihan pelkästään siihen väikkäriin.
Juu, näin minäkin tein. Jos löytyi jokin e-kirja tms. joka oli joko skannattu tms. eli oli yksi yhteen fyysisen lähteen kanssa niin tavallaan "valehtelin" lähteisiin, että olisin hankkinut sen fyysisen lähteen. Eihän tuolla loppujen lopuksi ole niin merkitystä, koska lähteiden tarkoitus on vain kertoa mistä tieto on peräisi. Sillä mille alustalle se on tallennettu ei niinkään ole merkitystä. Siis noin kärjistetysti.
 
Back
Ylös Bottom