Työelämästä

[Muistikuva]

Päivän HS uutisoi seuraavasti työelämän ongelmista

Sukupolvenvaihdokset työpaikoilla heikentävät työn tuottavuutta
Aloittelijoilta menee monta vuotta tuottavuustason nostoon
Merja Ojansivu

Suomalaisilla työpaikoilla vietetään lähivuodet yhä kiivastuvaa työntekijöiden vaihtorumbaa. Nuorille avautuu uusia työpaikkoja ja suuret ikäluokat tekevät huiman poistuman eläkkeelle.
Rakennuksilla, pankeissa, terveyskeskuksissa ja kaupoissa voi tehdä saman havainnon. Työntekijät ovat joko hiljakkoin taloon tulleita tai jo harmaantuneempaa kaartia.

Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin mukaan sukupolvien vaihtuminen ei ole yrityksille pikku juttu. Työn tuottavuus laskee vääjäämättä, kun vanhoja työntekijöitä korvataan uusilla.
"Nuorilta menee väkisinkin viisi vuotta ennen kuin heidän työntuottavuustasonsa nousee kokeneiden työntekijöiden tasolle."

Ensimmäiset vuodet nuorilta menevät tuottavuuden nostamiseen. Tuottavuutensa he pystyvät pitämään huipussaan noin viiden vuoden ajan, mutta sen jälkeen se alkaa laskea.
Työpaikkaa tai tehtäviä kannattaisi vaihtaa noin kahdeksan vuoden välein.

Wallin sanoo monien yritysten havahtuneen vahdinvaihtoon vasta kun työvoimapula on nenän edessä.
Wallinin mielestä vanhoista tekijämiehistä ja -naisista kannattaakin pitää kiinni.
"Ne ei lähde kaahottamaan, heillä on selkeämpi kuva asioista nopeammin, he löytävät nopeammin tarvittavat tiedot ja heillä on verkostot."

Työterveyslaitoksen fysiologian osaston johtaja Juhani Ilmarinen sanoo, ettei ikäkuilu ole ohimenevä, vaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan 54–64-vuotiaita on puolitoista kertaa enemmän kuin alle 25-vuotiaita.
Erityisen leveitä ikäkuiluja nuorten ja vanhojen välillä on kunnissa, rakennuksilla, logistiikka-alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla.

Eri sukupolvien hitsaaminen toimivaksi tiimiksi on kova haaste esimiehille. Ilmarinen heittää koetellun nyrkkisäännön: nuorta ei passaa mennä neuvomaan eikä vanhaa konkaria saa käskeä.
Ikäsyrjintä koettelee yhtä lailla nuoria kuin vanhoja. Kaikkein mieluiten työnantajat palkkaisivat erittäin kokeneita, mutta silti nuoria.

Työntekijällä pitäisi olla ajanmukainen koulutus, nuorta intoa ja teknistä osaamista sekä kykyä kokonaisuuksien hallintaan ja sitoutumista työhön, joita pidetään taas vanhempien valtteina.

Tutkimusjohtaja Jussi Vähämäki Chydenius-instituutista ei usko nuorten noin vain valtaavan suurten ikäluokkien jättämiä työpaikkoja.
"Monilla aloilla ei mitään nuorten valloitettavissa olevia työpaikkoja enää olekaan, sillä nuorten työpaikat ja työsuhteet ovat usein tyystin erilaisia kuin ne työpaikat, joihin heidän vanhempansa tulivat."

Työmarkkinat ovat muuttuneet yhä epavakaammiksi ja epävarmemmiksi sekä nuorille että vanhoille.
"Ammattitaitokaan ei ole enää pitkän henkilökohtaisen kokemuksen kautta kasattua ja muille siirrettävää perintöä, vaan kykyjä ja taitoja, jotka ovat syntyneet oppimisessa ja sopeutumisessa erilaisiin ympäristöihin."

Vähämäki on pessimistinen niin sanotun hiljaisen tiedon siirtämisen mahdollisuudesta.
"Pikemminkin voisi puhua yhteisen kokemuksen luomisesta, yhdessä työskentelystä ja yhteisen kokemuksen mahdollisuuksista. Näihin nykyisessä työelämässä ja paternalistisessa yhteiskunnassamme ei näytä olevan suuremmin haluja."

Lähde

Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin mukaan sukupolvien vaihtuminen ei ole yrityksille pikku juttu. Työn tuottavuus laskee vääjäämättä, kun vanhoja työntekijöitä korvataan uusilla.
"Nuorilta menee väkisinkin viisi vuotta ennen kuin heidän työntuottavuustasonsa nousee kokeneiden työntekijöiden tasolle."

Hetkinen, hetkinen: Ja joku tarjoaa tämän ongelman ratkaisuksi kieli- ja ammattitaidottomia toista kulttuuria edustavia otuksia?

Työterveyslaitoksen fysiologian osaston johtaja Juhani Ilmarinen sanoo, ettei ikäkuilu ole ohimenevä, vaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan 54–64-vuotiaita on puolitoista kertaa enemmän kuin alle 25-vuotiaita.

Aivan - tätähän minä(kin) olen paasannut jo pitkään. Tämän 20-30 vuotta pitkän ongelman hoitamiseen ei tarvita ulkomaalaistulvaa eikä missään nimessä pysyvää monikulttuuriongelmaa.

Itse asiassa tuo ajanjakso tulee tervehdyttämään suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteen.

"Monilla aloilla ei mitään nuorten valloitettavissa olevia työpaikkoja enää olekaan, sillä nuorten työpaikat ja työsuhteet ovat usein tyystin erilaisia kuin ne työpaikat, joihin heidän vanhempansa tulivat."

Edelleen joku on sitä mieltä. että Suomi tarvitsee kielitaidotonta, kouluttamatonta ja täysin eri kulttuurista tulevaa "työvoimaa".
HERÄTYS PAHVIT!

"Pikemminkin voisi puhua yhteisen kokemuksen luomisesta, yhdessä työskentelystä ja yhteisen kokemuksen mahdollisuuksista. Näihin nykyisessä työelämässä ja paternalistisessa yhteiskunnassamme ei näytä olevan suuremmin haluja."

Tämähän on sitä perinteistä oppipoika-kisälli- mestarimallia. Halujen puute ei johdu kuitenkaan paternalismista – pikemminkin materialismista. Todellinen pääsyy tähän ongelmaan on nykyisen työelämän raadollinen egosentrisyys ja jatkuva kilpailuasetelma työntekijöiden kesken.

Kun näistä päästään eroon. päästään takaisin normaaliin työilmapiiriin. Sellaiseen joka on tehokas, viihtyisä, kannustava ja mielekäs.

 

[TeHo]

Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin mukaan sukupolvien vaihtuminen ei ole yrityksille pikku juttu. Työn tuottavuus laskee vääjäämättä, kun vanhoja työntekijöitä korvataan uusilla.
"Nuorilta menee väkisinkin viisi vuotta ennen kuin heidän työntuottavuustasonsa nousee kokeneiden työntekijöiden tasolle."

Hetkinen, hetkinen: Ja joku tarjoaa tämän ongelman ratkaisuksi kieli- ja ammattitaidottomia toista kulttuuria edustavia otuksia?

Sinähän luet tuota uutista kuin piru raamattua. Uutisessa sanotaan että nuorilta kestää monta vuotta oppia tekemään hommat niin tehokkaasti kuin vanhat työntekijät tekevät. No, siitähän seuraa se, että uusia työntekijöitä tarvitaan vanhojen tekijöiden tilalle lukumääräisesti enemmän että edes nykyiset hommat saadaan tehtyä. Kun nuoria on vielä "puolitoistakertaisesti" vähemmän kuin eläkkeelle jääviä niin työvoimapula on silloin tosiasia ja jostain on saatava tekiöitä.

En usko että työn oppiminen on kulttuurisidonnaista, eiköhän sen työn opi yhtä nopeasti eri kulttuurista tuleva henkilö kuin suomalainenkin. Kielenkin oppii, sen taitamattomuus tietysti alkuun hidastaa muuta oppimista.

 

[Muistikuva]

Sinähän luet tuota uutista kuin piru raamattua. Uutisessa sanotaan että nuorilta kestää monta vuotta oppia tekemään hommat niin tehokkaasti kuin vanhat työntekijät tekevät. No, siitähän seuraa se, että uusia työntekijöitä tarvitaan vanhojen tekijöiden tilalle lukumääräisesti enemmän että edes nykyiset hommat saadaan tehtyä.

Ehdotuksesi kuullostaa lähinnä ns. yleisliittolaiselta mallilta. Siltää mitä kokeiltiin naapurimaassamme vv. 1917-1991. Tunnetuin seurauksin.
Määrä korvaa harvoin laadun - ja tässä tapauksessa se tulee vielä tolkuttoman kalliiksi.

Kun nuoria on vielä "puolitoistakertaisesti" vähemmän kuin eläkkeelle jääviä niin työvoimapula on silloin tosiasia ja jostain on saatava tekiöitä.

Oletko sitä mieltä, että hommataan halpaa ulkomaalaista puoliorjatyövoimaa hoitamaan hommia ja paksuunnuttamaan kasvottoman kansainvälisen pääoman lompakkoa?

En suosittele. Seurauksena on se, että tuon vaiheen jälkeen suomalaiset eivät pysty enää menemään ns. hanttihommiin. Työolosuhteet ja palkkaus kun on poljettu sietämättömälle tasolle. Tästä on olemassa eurooppalaisiakin esimerkkejä.

Ja tästä päästään taas siihen, että 25-30 vuoden (hoidettavissa olevan) ongelman vuoksi halutaan mennä joukkoshokkiin ja painaa paniikkinappulaa. Tämän toimenpiteen seurauksena maassamme onkin sitten kaikki monikulttuurisen yhteiskunnan ominaisuudet. Esimerkkejä löytyy maailmalta - lähimpänä varoittavana sellaisena Ruotsi. Ruotsi alkaa olla todellisuudessa varottava esimerkki monikulttuurisen yhteiskunnan olemassaolon vaikeudesta ja niistä ristiriidoista, joita syntyy kulttuurien joutuessa taistelemaan elintilastaan samassa yhteisössä.

Yleisesti ottaen minusta on uskomatonta, että ns. perinteistä vasemmistoa edustavat ihmiset ovat usein valmiita sahaamaan kansainvälisen vastuuntunnon ja imperialistisen velvollisuudentunteen vuoksi poikki sitä oksaa millä itse istuvat.

En usko että työn oppiminen on kulttuurisidonnaista, eiköhän sen työn opi yhtä nopeasti eri kulttuurista tuleva henkilö kuin suomalainenkin. Kielenkin oppii, sen taitamattomuus tietysti alkuun hidastaa muuta oppimista.

Kulttuurisidonnaisuus liittyy yleiseen koulutustasoon ja sivistykseenkin. Jos ei ole tarvittavia pohjatietoja, ei työn oppiminen voi olla mahdollista.

Suomen kieli ei kuulu indo-eurooppalaiseiin kieliin ja on suhteellisen vaikea omaksua. Kielitaidottomuus taitaa muuten olla yksi suurimmista ymmärtämisen esteistä.

Toisin kuin tässä keskustelussa. ;)

 

[TeHo]

Ehdotuksesi kuullostaa lähinnä ns. yleisliittolaiselta mallilta. Siltää mitä kokeiltiin naapurimaassamme vv. 1917-1991. Tunnetuin seurauksin.
Määrä korvaa harvoin laadun - ja tässä tapauksessa se tulee vielä tolkuttoman kalliiksi.

Ensinnäkin, mitä minä ehdotin? En mitään.
Toiseksi, mikä vastauksessani viittaa sosialismiin? Ei mielestäni mikään.

Voisitko itse antaa ehdotuksen siitä, miten ratkaisemme edessä häämöttävän työvoimapulan? Toteamme "sou not" ja annamme kaikkien työpaikkojen valua rauhassa Kiinaan?

Ja kyllä, koulutus on kallista. Ei se suomalainen metallimieskään ilmaisia kouluja ole käynyt. Toisaalta, ulkomailta muuttaa Suomeen jopa tohtorikoulutuksen omaavia huippuosaajia. Ja muuttaisi varmaan enemmänkin mikäli Suomen työn verotus olisi kilpailukykyisempi.

Oletko sitä mieltä, että hommataan halpaa ulkomaalaista puoliorjatyövoimaa hoitamaan hommia ja paksuunnuttamaan kasvottoman kansainvälisen pääoman lompakkoa?

En suosittele. Seurauksena on se, että tuon vaiheen jälkeen suomalaiset eivät pysty enää menemään ns. hanttihommiin. Työolosuhteet ja palkkaus kun on poljettu sietämättömälle tasolle. Tästä on olemassa eurooppalaisiakin esimerkkejä.

Kuten muutamissa tredeissä on täälläkin todettu, suomalaisen duunarin työolosuhteet ja palkka on kansainvälisellä tasolla ihan kunnossa. Ammattiliitot pitänevät jatkossakin huolen siitä, etteivät ne olot / palkkaus siitä huonone.

Kasvottoman kansainvälisen pääoman huomiottajättämistä on kokeiltu naapurimaassamme vv. 1917-1991. Seuraukset taidat tuntea.

Ja tästä päästään taas siihen, että 25-30 vuoden (hoidettavissa olevan) ongelman vuoksi halutaan mennä joukkoshokkiin ja painaa paniikkinappulaa. Tämän toimenpiteen seurauksena maassamme onkin sitten kaikki monikulttuurisen yhteiskunnan ominaisuudet. Esimerkkejä löytyy maailmalta - lähimpänä varoittavana sellaisena Ruotsi. Ruotsi alkaa olla todellisuudessa varottava esimerkki monikulttuurisen yhteiskunnan olemassaolon vaikeudesta ja niistä ristiriidoista, joita syntyy kulttuurien joutuessa taistelemaan elintilastaan samassa yhteisössä.

Voisiko enää mustavalkoisemmin kirjoittaa? Mulle tulee flashbackejä viime vuosisadan alkupuolesta näistä elintila -jutuista...

Yleisesti ottaen minusta on uskomatonta, että ns. perinteistä vasemmistoa edustavat ihmiset ovat usein valmiita sahaamaan kansainvälisen vastuuntunnon ja imperialistisen velvollisuudentunteen vuoksi poikki sitä oksaa millä itse istuvat.

Onneksi en edusta vasemmistoa. Vasemmistolaiset yleensä pelottelevat kansainvälisestä kasvottomasta pääomasta.

Kulttuurisidonnaisuus liittyy yleiseen koulutustasoon ja sivistykseenkin. Jos ei ole tarvittavia pohjatietoja, ei työn oppiminen voi olla mahdollista.

Suomen kieli ei kuulu indo-eurooppalaiseiin kieliin ja on suhteellisen vaikea omaksua. Kielitaidottomuus taitaa muuten olla yksi suurimmista ymmärtämisen esteistä.

Toisin kuin tässä keskustelussa. ;)

Oletko siis sitä mieltä että kaikki Suomeen tulevat ulkomaalaiset ovat kouluttamattomia apinoita? Onneksi Suomessa osataan jonkin verran esim. englantia, jolloin ulkomaalaisten huippuosaajien on mahdollista tulla tänne duuniin.

 

[Muistikuva]

Kiitos vastauksestasi. Jospa tästä saataisiin vielä keskustelua aikaiseksi.
Katsotaanpa:

Ensinnäkin, mitä minä ehdotin? En mitään.
Toiseksi, mikä vastauksessani viittaa sosialismiin? Ei mielestäni mikään.

Voi tietysti olla näinkin, että ymmärsin viestisi väärin. Kun luin tämän kommenttisi, minulle jäi kuva, että olet sitä mieltä, että määrä korvaa laadun:

No, siitähän seuraa se, että uusia työntekijöitä tarvitaan vanhojen tekijöiden tilalle lukumääräisesti enemmän että edes nykyiset hommat saadaan tehtyä. Kun nuoria on vielä "puolitoistakertaisesti" vähemmän kuin eläkkeelle jääviä niin työvoimapula on silloin tosiasia ja jostain on saatava tekiöitä.

Sosialismin perusajatuksia on tasapäistäminen ja asioiden ratkaiseminen volyymia lisäämällä.

Voisitko itse antaa ehdotuksen siitä, miten ratkaisemme edessä häämöttävän työvoimapulan? Toteamme "sou not" ja annamme kaikkien työpaikkojen valua rauhassa Kiinaan?

Toki. ratkaisuni saattaa vaikuttaa radikaalilta, mutta se ei ainakaan ole kaavoihin kangistunut.

Kun yhteiskunnassamme on tällä hetkellä miespuolista väestönosaa koskeva asevelvollisuus - siihen kiinteästi liittyvine siviilipalveluksineen - niin laajennetaan tarvittavaksi ajanjaksoksi kansalaispvelvollisuutta koskemaan koko ikäluokkaa. Siisi myös naisia. Tehtäviin voidaan lainsäädäntöteitse lisätä yhteiskunnan tukitoimintoja ja sosiaalialaan liittyviää tehtäviä. Kullekin kykyjensä mukaan. Kun tähän lisätään pidempi palvelujakso ja siihen liittyvä ammattikoulutus, niin ollaan lähellä ongelmamme ratkaisua.

Tähän samaan kysymykseen muuten liittyy se kummallisuus, että eräät tahot haluavat kasvattaa - nykyäänkin likaa ihmisiä pinnallaan pitävän maapallon pinnalla - Suomen väkimäärää noin 5,5 miljoonaan ihmiseen.
Nykyinen n. 5.2 miljoonan hengen populaatio on suurten ikäluokkien aiheuttama vääristymä. Tämän pohjalla on taas 1930-40-luvuila käydyt kaksi sotaa.

Jos ja kun ei hölmöillä maahanmuuttopolitiikan kanssa, kolmenkymmenen vuoden jälkeen tilanne on normalisoitunut.

Ja kyllä, koulutus on kallista. Ei se suomalainen metallimieskään ilmaisia kouluja ole käynyt.

Oletusarvo on kuitenkin se, että syntyperäinen suomalainen tekee yhteiskuntansa eteen paklljon asioita ennen kuolermaansa. Jokainen yhteiskunta on rakennettu ensisijaisesti omia jäseniään varten. Lisäksi pitää muistaa, että EU-jäsenyys asettaa tietyt normit toimenpiteillemme.

Toisaalta, ulkomailta muuttaa Suomeen jopa tohtorikoulutuksen omaavia huippuosaajia.

Nämäkö korvaavat sen käsillä tehtävän työn? Ei näistä ollut kyse avauksessani.

Toisaalta: Huippuosaaja - joopa joo...;) - minä miellän sattuneesta syystä tuon määritelmän lähinnä groteskiksi.

Kuten muutamissa tredeissä on täälläkin todettu, suomalaisen duunarin työolosuhteet ja palkka on kansainvälisellä tasolla ihan kunnossa. Ammattiliitot pitänevät jatkossakin huolen siitä, etteivät ne olot / palkkaus siitä huonone.

Julkisten tilojen siivous on hyvää vauhtia menossa pigmentiltään alkuperäisväestöä tummemmille maahanmuuttajille. Tämän kehitysketjun huippu on se, että paikallisasukas ei pysty enää tekemään taloudellisestikaan noita töitä.

Tämä oli muuten se mitä kritisoin; osa duunareista ei ilmeisesti pysty näkemään sitä mitä ulkomaalaisen työvoiman ryntäys aiheuttaa työvoittoisille aloille.

Ammattiliitot pitänevät jatkossakin huolen siitä, etteivät ne olot / palkkaus siitä huonone.

Ammatiliitot ovat lähinnä keskittyneet ulkoparlamentaariseen painostamiseen ja oligarkkisen valtansa lisäämiseen. Duunarit kiinnostavat AY-pamppuja ainoastaan maksumiehinä ja työttömät eivät sitäkään vähää.
Ammattiliitot ovat osa luokkayhteiskunta-ajattelua. Juuri sitä ajattelua, mikä on historiaa ja hidastaa yhteiskunnan kehittymistä.

Kasvottoman kansainvälisen pääoman huomiottajättämistä on kokeiltu naapurimaassamme vv. 1917-1991. Seuraukset taidat tuntea.

Itse asiassa NEP ja ensimmäiset vuosikymmenet perustuivat kansainvälisen kapitalismin hyväksikäyttöön (esim. Ford) ja työvoiman "omistamiseen".
Myöhemminkin kansainvälistä pääomaa houkuteltiin investoimaan NL:on (Pepsi, Fiat/Togliattistadt jne.), homma hajosi kuitenkin ennenaikojaan slaavilaiseen nitshevo-asenteeseen.

Jos kurkistat Kiinaan, näet kuinka siellä kasvaa maailman ensimmäinen kansallissosialistinen valtio. Kyynpoikasena länsimaiden ja kansainvälisen kapitalsimin povella.

Voisiko enää mustavalkoisemmin kirjoittaa? Mulle tulee flashbackejä viime vuosisadan alkupuolesta näistä elintila -jutuista...

Voisi - mutta en viitsi. ;) Todellisuus on tarpeeksi karua - sitä ei tarvitse värittää yhtään.

Onneksi en edusta vasemmistoa. Vasemmistolaiset yleensä pelottelevat kansainvälisestä kasvottomasta pääomasta.

Niinkö?

Oletko siis sitä mieltä että kaikki Suomeen tulevat ulkomaalaiset ovat kouluttamattomia apinoita? Onneksi Suomessa osataan jonkin verran esim. englantia, jolloin ulkomaalaisten huippuosaajien on mahdollista tulla tänne duuniin.

Viittasin aloituksessani siihen, että tässä maassa on joukko taivaanrannanmaalereita , jotka haluavat uskotella kansalle työvoimapulaa ja haluavat hinnalla millä tahansa monikulturisoida maamme.

Vaikka tuomalla sitä kouluttamatonta, kielitaidotonta ja kaukana suomalaisesta (tai edes eurooppalaisesta) kulttuurista olevaa halpatyövoimaa duunarin tulevaisuuden kiusaksi.

Duunari nukkuu huonosti - ainakin pitäisi.;)

 

[TeHo]

Nyt ei ole aikaa vastata koko viestiisi, mutta:

Sosialismin perusajatuksia on tasapäistäminen ja asioiden ratkaiseminen volyymia lisäämällä.

Toki. ratkaisuni saattaa vaikuttaa radikaalilta, mutta se ei ainakaan ole kaavoihin kangistunut.

Kun yhteiskunnassamme on tällä hetkellä miespuolista väestönosaa koskeva asevelvollisuus - siihen kiinteästi liittyvine siviilipalveluksineen - niin laajennetaan tarvittavaksi ajanjaksoksi kansalaispvelvollisuutta koskemaan koko ikäluokkaa. Siisi myös naisia. Tehtäviin voidaan lainsäädäntöteitse lisätä yhteiskunnan tukitoimintoja ja sosiaalialaan liittyviää tehtäviä. Kullekin kykyjensä mukaan. Kun tähän lisätään pidempi palvelujakso ja siihen liittyvä ammattikoulutus, niin ollaan lähellä ongelmamme ratkaisua.

Mitäs tämä ratkaisu on, ellei tasapäistämistä ja volyymin lisäämistä? Valtion ohjauksen ja tukitoimintojenkin lisääminenkin haiskahtaa ihan siltä sosialismilta.

Ja miten tämä ratkaisu olisi tehokas? Puoli vuotta koulutetaan koko ikäluokkaa tekemään jotain duunia, jota sitten tekee toisen puoli vuotta, jonka jälkeen lähdetään opiskelemaan jotain muuta / muihin töihin? Vaikuttaa aikamoiselta resurssien haaskaamiselta.

 

[Muistikuva]

Nyt ei ole aikaa vastata koko viestiisi, mutta:

Mitäs tämä ratkaisu on, ellei tasapäistämistä ja volyymin lisäämistä? Valtion ohjauksen ja tukitoimintojenkin lisääminenkin haiskahtaa ihan siltä sosialismilta.

Kreikkalaisista kaupunkivaltioista saakka ns. demokraattisissa yhteisöissä on tehty tarvittaessa yhteiskunnan eteen velvoitetyötä. Kansalaisvelvollisuudella ei ole mitää tekemistä sosialismin kanssa. Vai tarkoittaako kansalaisvelvollisuuden suorittaminen mielestäsi tuotantovälineiden sosialisoimista. ;)

Ja miten tämä ratkaisu olisi tehokas? Puoli vuotta koulutetaan koko ikäluokkaa tekemään jotain duunia, jota sitten tekee toisen puoli vuotta, jonka jälkeen lähdetään opiskelemaan jotain muuta / muihin töihin? Vaikuttaa aikamoiselta resurssien haaskaamiselta.

Ei puoli vuotta riitäkään. Tosin missään en muista maininneeni tuota aikamäärettä. Sveitsiläinen järjestelmä voisi toimia tässäkin tapauksessa. Resursseja voidaan käyttää kriisin lisäksi klriiseihin varautumiseen ja hallintaan.

Olisiko tässä sitten ratkaisu Suomen tulevaisuuden ongelmiin?:

 

[Timba79]

Voisitko itse antaa ehdotuksen siitä, miten ratkaisemme edessä häämöttävän työvoimapulan? Toteamme "sou not" ja annamme kaikkien työpaikkojen valua rauhassa Kiinaan?

Mun mielestä pitäisi lopettaa tuo yletön korkeamman koulutuksen ihannointi ja ajatus että amiksen käynyt putkimies on sivistymätön moukka. Ei tämä ehkä ihan näinkään ole, mutta vähän tällainen kuva keskusteluista niin netissä kuin sen ulkopuolellakin tulee.

Toki Suomessa tarvitaan vahvaa osaamista ja korkeaa koulutustasoa, mutta ei niitä hommia riitä nyt, eikä tule tulevaisuudessakaan riittämään kaikille. Ei ole mitään järkeä kouluttaa henkilöä X insinööriksi tai vaikkapa maisteriksi ja työpaikka on sitten Hesen kassalla (enkä tosiaan väheksy tässä Hesen kassoja). Rahan ja ajan tuhlausta kokonaan.

Eli myös ne perusduunarin hommat kunniaan ja enemmän yritystä saada nuoria lähtemään myös näille aloille, sekä vähän ikääntyneempää työporukkaa tai työtöntä porukkaa kouluttautumaan uuteen ammattiin, vaikkei se sitten olisikaan puku päällä painamista palaverista toiseen.

Onkohan vieläkin vallalla se ajatus, että tietyt koulutusalat amiksessa on niitä johon mennään kun ei muualle päästä ja jossa ei kenestäkään tule ihmistä. Kuvittelisin että tällaita olisi vielä enemmän kuin silloin 10 vuotta sitten kun itse tossa asemassa olin?

 

[modified]

Paljon vastuuta on peruskoulun opoilla.

Meidän opo sanoi, että tuttu hitsari oli telakalla ja vaihtoi autoa vuosittain eikä muutenkaan mennyt huonosti.

Suurin osa tiedosta taisi tulla muiden koululaisten pitämistä esityksistä. Ei tainnut kukaan puhua rahasta, eikä sitä junnuna edes samalla tavalla ymmärrä. Silloin oli 10 000mk jo paljon.

Sellaista ensikäden tietoa puuttuu paljon. Pitäisi ottaa eri alojen ihmisiä puhumaan nuorille kouluihin.

 

[Muistikuva]

Sellaista ensikäden tietoa puuttuu paljon. Pitäisi ottaa eri alojen ihmisiä puhumaan nuorille kouluihin.

Tästä olen täysin samaa mieltä kanssasi.

 

[ossipena]

tossahan on alkanu tapahtua muutoksia jo paraikaa. lvi- puolelle taitaa olla kovemmat sisäänpääsyvaatimukset kun ei-niin-elitistisiin lukioihin.

ainakin kaveri puhu jotain että piti peruskoulun ka olla vähän vajaa 8 että amikseen pääs suoraan lvi:lle.... aikanaan oli hyvät takeet siitä että ylioppilas pääs yliopistoon josta pääs töihin. nykyään kun joka talkkarilla on ylioppilastutkinto, niin vähän rupeaa muuttumaan eri koulutusten arvostus

 

[Cassyput]

Olen Timban kanssa täysin samaa mieltä että amis-pohjaisten duunareiden järjetön ylenkatsominen pitäisi lopettaa saman tien. Tässä yhteiskunnassa arvostetaan ihan liikaa akateemista koulutusta. Ainakin silloin kun itse lopettelin peruskoulua (-99), putkilinjan tms. valitseville naureskeltiin. Mistähän sitä teininä oli moisen asenteen omaksunut ellei ympäröivästä yhteiskunnasta?

 

[Joona]

Voi tietysti olla näinkin, että ymmärsin viestisi väärin. Kun luin tämän kommenttisi, minulle jäi kuva, että olet sitä mieltä, että määrä korvaa laadun:

No, siitähän seuraa se, että uusia työntekijöitä tarvitaan vanhojen tekijöiden tilalle lukumääräisesti enemmän että edes nykyiset hommat saadaan tehtyä. Kun nuoria on vielä "puolitoistakertaisesti" vähemmän kuin eläkkeelle jääviä niin työvoimapula on silloin tosiasia ja jostain on saatava tekiöitä.

Sosialismin perusajatuksia on tasapäistäminen ja asioiden ratkaiseminen volyymia lisäämällä.

Pakko kysyä tästä vielä vähän lisää, näin ihan leekoinsinöörin näkökulmasta. Verrataan legoinsinöörejä Kalevi (47v) ja Ville (25v, juuri koulusta valmistunut). Kalevi on käynyt aikanaan koulutuksensa, aivan kuten Villekin, mutta hänellä on nyt reilu 20v työkokemusta takanaan. Kalevi muistaa ulkoa uskomattoman määrän erilaisia asetelmia legopalikoille ja vaikkapa uuden legoauton suunnittelu käy suhteellisen nopeaan. Villellä taas ei ole taustalla kuin vahva teoria pohja ja muutamia kuukausia harjoittelua. Hän ei tiedä millaisia kaikki lukuisat legopalikat ovat, joita maailma päällään kantaa, eikä sitä miten ne on järkevintä toisiinsa liittää mahdollisimman vahvan rakenteen luomiseksi (lujuuslaskenta on ollut teoreettista ja kaikki laskelmat eivät aina olleet ihan realistisia). Hän joutuu tarkastamaan näitä asioita suuresta legoinsinöörin opaskirjasta, sekä kyselemään kokeneemmilta konkareilta, että pitäisikö tässä kohtaa nyt käyttää sitä punaista vai keltaista legopalikkaa. Oletettavasti jos nämä kaksi henkilöä laitetaan suunnittelemaan uutta mallia legoautolle, Kalevi on tehnyt omansa aika paljon nopeammin kuin Ville. Voi olla että Villellä on muutamia uusia ideoita, mutta työ on silti hitaampaa.

Tästä syystä, kun Kalevi ja hänen ikäisensä kumppanit jäävät eläkkeelle, tarvitaan Villen kavereita jonkin verran suurempi joukko, jotta samat työt voidaan hoitaa samassa ajassa. Tässä tilanteessa on siis pakko korvata laatua määrällä, jotta hommat hoituvat totuttuun tahtiin. Sille ei vain ole muita vaihtoehtoja. Neljän tai viiden vuoden koulutuksella ei vain saada samanlaista pohjaa työnteolle, kuin kymmenien vuosien tekemisellä. Hyvä koulutus antaa kuitenkin pohjan kehittyä nopeasti tehokkaaksi työntekijäksi. Kyse ei ole siis mistään tasapäistämisestä. Muutamassa vuodessa Ville saattaa kuitenkin olla jo tehokkaampi työntekijä kuin Kalevi ja firma voi laajentaa toimintaansa, tai irtisanoa porukkaa, jotta käsienheiluttelijoita ei jää nurkkiin.

Kun yhteiskunnassamme on tällä hetkellä miespuolista väestönosaa koskeva asevelvollisuus - siihen kiinteästi liittyvine siviilipalveluksineen - niin laajennetaan tarvittavaksi ajanjaksoksi kansalaispvelvollisuutta koskemaan koko ikäluokkaa. Siisi myös naisia. Tehtäviin voidaan lainsäädäntöteitse lisätä yhteiskunnan tukitoimintoja ja sosiaalialaan liittyviää tehtäviä. Kullekin kykyjensä mukaan. Kun tähän lisätään pidempi palvelujakso ja siihen liittyvä ammattikoulutus, niin ollaan lähellä ongelmamme ratkaisua.

Tuo ei ole mielestäni ratkaisu mihinkään ongelmaan. Mielestäni tuo on juuri laadun korvaamista määrällä pahimmassa muodossaan. Kuulostaa melkeinpä neuvostoliittolaiselta esimerkiltä. Ehkä jopa pakkotyön muodossa. Onko järkeä pakkokouluttaa koko ikäluokka tekemään huonosti hitsarin, hoitajan ja ojankaivajan jne. hommaa (okei, voisi se olla järkevämpää kuin armeijan käyminen jossain mielessä)? Ammattikoulusta valmistuneet voisivat toki tehdä oman alan hommia, mutta sama hoituu myös sillä, että he menevät suoraan töihin. Lukiolaisia taas on paha laittaa hoitsuiksi, tai puusepiksi, kun eivät välttämättä niitä hommia osaa. Lisäksi jos tuosta pitäisi oikeasti saada hyötyä, niin koulutusjakso olisi pitkä, työjakso vielä pidempi. Heidät voisi toki laittaa raksalle kantamaan lautoja ja tiiliä, mutta mikä tästä saatava hyöty olisi? Halpaa työvoimaa kyllä, mutta ei varmasti kovinkaan tuottavaa työvoimaa. Lisäksi tämä viivästää sen oikean työn koulutuksen aloitusta huomattavissa määrin ja täysin turhaan, jostain noillekin ihmisille täytyy ruuat, vaatteet, se koulutus ja asunnot kustantaa.

Mitä tulee laadullisiin seikkoihin, niin voisin veikata, että vanhusten asema voisi olla epäinhimillinen siinä vaiheessa, kun pikku Pissa-Liisa Virtanen, joka haaveilee olevansa isona lentokapteeni, laitetaankin välissä pariksi vuodeksi keräämään paskavaippoja ja kylvettämään mummoja. En usko että hän olisi myöskään kovin onnellinen lentokentän varastolla tai varikolla. Lentäjäksikään ei häntä oikein voi laittaa kahdessa vuodessa harjoittelemaan. Tämäkin pari vuotta, joka tehdään satunnaisia, omalta kannalta ei kovinkaan relevantteja hommia, on sitten taas pois siitä työpanoksesta, jonka ihminen ehtii laittaa omaan toiveammattiinsa ja taas kansantalous kärsii. Tuotto yhteiskunnalle taitaa kuitenkin olla parin vuoden ajalta suurempi sillä, että ihminen tekee tehokkaasti sitä työtä mitä haluaa, kuin väkipakolla pahimmassa itkupotkuraivari-iässä pari vuotta jotain työtä, mitä ei ole ikinä halunnut tehdä. Miksei sitten samantien oteta vain niitä työttömiä suomalaisia ja lainsäädännöllisin keinoin laitetaan heidät tekemään vähän mitä sattuu...

Muuten näihin insnörtti vs. levyseppähitsari -juttuihin, olisi todellakin järkevää hieman pudottaa koulutettavien insinöörien määrää, kun pulaa kuitenkin työn raskaan raatajista tuntuu olevan. Jos kuitenkaan ei omat asukkaat riitä, niin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Voidaan ottaa vaikka sitten venäläisiä, mikäli muiden ihonväri ei miellytä. Hyvässä lykyssä vielä nuo ulkomaalaiset muuttavat eläkeiän lähestyessä takaisin kotimaahansa ja taas koituu säästöjä, jos ei tarvitse eläkettä maksaa. Tai sitten "voidaan lainsäädäntöteitse lisätä yhteiskunnan" asukasmäärää pakottamalla ihmiset hankkimaan enemmän lapsia.

Yläasteella meille rummutettiin taas mahdollisesti vähän liikaakin noista ammattikoulun linjoista, kun opo ei juuri muusta puhunutkaan. Okei, lukiosta ei paljoa kerrottavaa ole, mutta sen jälkeisistä mahdollisuuksista olisi tuolloin mielellään kuullut lisää helpottamaan valintaa lukion ja amiksen välillä. Ikäryhmästä noin puolet meni ammattikouluun, pieni osa kirjanpitäjän opintoihin ja loput sitten lukioon. Lukioporukasta muutamat vaihtoivat ammattikoulun puolelle.

 

[Muistikuva]

Pakko kysyä tästä vielä vähän lisää, näin ihan leekoinsinöörin näkökulmasta. Verrataan legoinsinöörejä Kalevi (47v) ja Ville (25v, juuri koulusta valmistunut). Kalevi on käynyt aikanaan koulutuksensa, aivan kuten Villekin, mutta hänellä on nyt reilu 20v työkokemusta takanaan. Kalevi muistaa ulkoa uskomattoman määrän erilaisia asetelmia legopalikoille ja vaikkapa uuden legoauton suunnittelu käy suhteellisen nopeaan. Villellä taas ei ole taustalla kuin vahva teoria pohja ja muutamia kuukausia harjoittelua. Hän ei tiedä millaisia kaikki lukuisat legopalikat ovat, joita maailma päällään kantaa, eikä sitä miten ne on järkevintä toisiinsa liittää mahdollisimman vahvan rakenteen luomiseksi (lujuuslaskenta on ollut teoreettista ja kaikki laskelmat eivät aina olleet ihan realistisia). Hän joutuu tarkastamaan näitä asioita suuresta legoinsinöörin opaskirjasta, sekä kyselemään kokeneemmilta konkareilta, että pitäisikö tässä kohtaa nyt käyttää sitä punaista vai keltaista legopalikkaa. Oletettavasti jos nämä kaksi henkilöä laitetaan suunnittelemaan uutta mallia legoautolle, Kalevi on tehnyt omansa aika paljon nopeammin kuin Ville. Voi olla että Villellä on muutamia uusia ideoita, mutta työ on silti hitaampaa.

Tästä syystä, kun Kalevi ja hänen ikäisensä kumppanit jäävät eläkkeelle, tarvitaan Villen kavereita jonkin verran suurempi joukko, jotta samat työt voidaan hoitaa samassa ajassa. Tässä tilanteessa on siis pakko korvata laatua määrällä, jotta hommat hoituvat totuttuun tahtiin. Sille ei vain ole muita vaihtoehtoja. Neljän tai viiden vuoden koulutuksella ei vain saada samanlaista pohjaa työnteolle, kuin kymmenien vuosien tekemisellä. Hyvä koulutus antaa kuitenkin pohjan kehittyä nopeasti tehokkaaksi työntekijäksi. Kyse ei ole siis mistään tasapäistämisestä. Muutamassa vuodessa Ville saattaa kuitenkin olla jo tehokkaampi työntekijä kuin Kalevi ja firma voi laajentaa toimintaansa, tai irtisanoa porukkaa, jotta käsienheiluttelijoita ei jää nurkkiin.

Ihan täältä yksinkertaisen yksinkertaistajan vinkkelistä: En oikein jaksa uskoa, että kukaan palkkaa yhtä insinööriä pitämään paperia paikallaan, toista piirtämään ja kolmatta pyyhkimään kumilla virheitä. Olen selittänyt jo tuolla aikaisemmin miksi ja miten. Oppipoika - kisälli - mestari = sukupolvien yhteys.

Juuri tässä piilee vaara: näköalaton hätäilijä palkkaa tuohon kumin ja viivoittimen varteen Andreijn ja Muhamedin. Palkatessaan halvalla nämä kaksi sijaistyöntekijää luomaan lisää määrrää, hän ajattelee näistä päästävän myös eroon kun tarve loppuu

Ehei: Andreij ja Muhamed jäävät Suomeen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan helmoihin. Ja todennäköisesti muijan ja muksulauman kanssa.

Tuo ei ole mielestäni ratkaisu mihinkään ongelmaan. Mielestäni tuo on juuri laadun korvaamista määrällä pahimmassa muodossaan. Kuulostaa melkeinpä neuvostoliittolaiselta esimerkiltä.

Selitin jo edellisessä vastauksesssani mikä ero tällä yhteiskuntapalveluksella ja neuvostoliittolaisuudella on. En toista sitä. Nykyiaselle piloille hemmotellulle egosentrikkojen sukupuolelle vastuun kantaminen jostain ja yhteisen asian vuoksi työskentely voisi tehdä sosiaalisesti vähintään ihan hyvää.

Onko järkeä pakkokouluttaa koko ikäluokka tekemään huonosti hitsarin, hoitajan ja ojankaivajan jne. hommaa (okei, voisi se olla järkevämpää kuin armeijan käyminen jossain mielessä)?

Edelleen: oppipoika - kisälli - mestari. Ammatillinen suuntautuminen on syytä kuitenkin huomioida tässäkin ajatuskuviossa. Käytännön töiden tekeminen ei tee kenellekään pahaa. Sitä paitsi asiaan liittyy naisten ja miesten välinen tasa-arvoaspekti. ;)

Ammattikoulusta valmistuneet voisivat toki tehdä oman alan hommia, mutta sama hoituu myös sillä, että he menevät suoraan töihin. Lukiolaisia taas on paha laittaa hoitsuiksi, tai puusepiksi, kun eivät välttämättä niitä hommia osaa. Lisäksi jos tuosta pitäisi oikeasti saada hyötyä, niin koulutusjakso olisi pitkä, työjakso vielä pidempi. Heidät voisi toki laittaa raksalle kantamaan lautoja ja tiiliä, mutta mikä tästä saatava hyöty olisi? Halpaa työvoimaa kyllä, mutta ei varmasti kovinkaan tuottavaa työvoimaa. Lisäksi tämä viivästää sen oikean työn koulutuksen aloitusta huomattavissa määrin ja täysin turhaan, jostain noillekin ihmisille täytyy ruuat, vaatteet, se koulutus ja asunnot kustantaa.

Pitää muistaa, että nykyinen varsumiespalveluskin on koulutus- ja työkeskeistä. Pääkysymys on kuitenkin yhteiskunnallinen.

Mitä tulee laadullisiin seikkoihin, niin voisin veikata, että vanhusten asema voisi olla epäinhimillinen siinä vaiheessa, kun pikku Pissa-Liisa Virtanen, joka haaveilee olevansa isona lentokapteeni, laitetaankin välissä pariksi vuodeksi keräämään paskavaippoja ja kylvettämään mummoja. En usko että hän olisi myöskään kovin onnellinen lentokentän varastolla tai varikolla. Lentäjäksikään ei häntä oikein voi laittaa kahdessa vuodessa harjoittelemaan. Tämäkin pari vuotta, joka tehdään satunnaisia, omalta kannalta ei kovinkaan relevantteja hommia, on sitten taas pois siitä työpanoksesta, jonka ihminen ehtii laittaa omaan toiveammattiinsa ja taas kansantalous kärsii. Tuotto yhteiskunnalle taitaa kuitenkin olla parin vuoden ajalta suurempi sillä, että ihminen tekee tehokkaasti sitä työtä mitä haluaa, kuin väkipakolla pahimmassa itkupotkuraivari-iässä pari vuotta jotain työtä, mitä ei ole ikinä halunnut tehdä.

Motivointi on eräs avainsanoista. Tosin myönnetään: olen hieman skeptinen nykyisten nuorempien ikäluokkiebn suhteen. Tosin yhteistyö, kimppavitutus ja pakko saattavat olla sosiaalisesti kasvattavia kokemuksia. Eikä näitä Pissa-Liisoja yksin tientenkään jätetä - ei lasten eikä vanhusten kanssa.

Motivointiin muuten liittyy myös suuntautuminen tai suuntautumattomuus. Kuten myös kanusteet ja rangaistukset.

En ole väittänytkään ajatukseni olevan valmis. Tiedän sen olevan kuitenkin toteutettavissa oleva vaihtohto silloin kun on tarpeeksi suuri hätä ja tarpeeksi yhteistä tahtoa.

Miksei sitten samantien oteta vain niitä työttömiä suomalaisia ja lainsäädännöllisin keinoin laitetaan heidät tekemään vähän mitä sattuu...

Siitä vaan - Be my guest. ;)

Muuten näihin insnörtti vs. levyseppähitsari -juttuihin, olisi todellakin järkevää hieman pudottaa koulutettavien insinöörien määrää, kun pulaa kuitenkin työn raskaan raatajista tuntuu olevan. Jos kuitenkaan ei omat asukkaat riitä, niin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Voidaan ottaa vaikka sitten venäläisiä, mikäli muiden ihonväri ei miellytä.

Tästä nyt ei sinänsä ollut kyse. Tosin näyttää siltä, että virolainen ja venäläisperäinen siirtoväestö tuntuu integroituvan muita paremmin Suomeen.

Hyvässä lykyssä vielä nuo ulkomaalaiset muuttavat eläkeiän lähestyessä takaisin kotimaahansa ja taas koituu säästöjä, jos ei tarvitse eläkettä maksaa.

Tämä on kyllä valitettavasti toiveajattelua.

Tai sitten "voidaan lainsäädäntöteitse lisätä yhteiskunnan" asukasmäärää pakottamalla ihmiset hankkimaan enemmän lapsia.

Ei pakottamalla. Mieluummin suosimalla lapsiperheitä ja lasten tekoa yhteiskunnallisin tukitoimin.

Yläasteella meille rummutettiin taas mahdollisesti vähän liikaakin noista ammattikoulun linjoista, kun opo ei juuri muusta puhunutkaan. Okei, lukiosta ei paljoa kerrottavaa ole, mutta sen jälkeisistä mahdollisuuksista olisi tuolloin mielellään kuullut lisää helpottamaan valintaa lukion ja amiksen välillä. Ikäryhmästä noin puolet meni ammattikouluun, pieni osa kirjanpitäjän opintoihin ja loput sitten lukioon. Lukioporukasta muutamat vaihtoivat ammattikoulun puolelle.

Ammattiopetuksen arvostus tuntuu olevan nousussa. Se on hyvä asia.

 

[P.L]

Ulkomaalaisten "työntekijöiden" viihtyvyyden takaamiseksi käytetyt rahat säästämällä saataisiin jo aikamoinen pesämuna kattamaan tulevaa "työvoimapulaa". Suomen sadat tuhannet työttömätkin olisi mielestäni oikein saada työllistettyä, ennen kuin otetaan tänne lisää ihmisiä. Pitää myös ottaa huomioon, että ei tämä tilanne räjähdä päälle päivässä, vaan pikkuhiljaa ihmisiä jää eläkkeelle, ja on olemassa myös työntekijöitä työelämänsä aloittavien ja eläkkeelle jäävien väliltä. Tilanne ei ole niin vakava, kuin miltä se saadaan näyttämään, eikä ollenkaan niin vakava, etteikö siitä yhteisvoimin selvittäisi - suomalaisten voimin.

 

[TeHo]

Ihan täältä yksinkertaisen yksinkertaistajan vinkkelistä: En oikein jaksa uskoa, että kukaan palkkaa yhtä insinööriä pitämään paperia paikallaan, toista piirtämään ja kolmatta pyyhkimään kumilla virheitä. Olen selittänyt jo tuolla aikaisemmin miksi ja miten. Oppipoika - kisälli - mestari = sukupolvien yhteys.

Luuletko ettei tuo oppipoika-kisälli-mestari asetelmaa nykyään käytetä? Kyllä käytetään, sillä on vain hienompia nimiä, kuten tutorointi tai mentorointi. Se asetelma ei vaan ratkaise yhtälöä, kun kaikille mestareille ei riitä oppipoikia, ja kun mestarit jää pois työelämästä niin vieläkään kisälli ei ole valmis mestarin saappaisiin.

Juuri tässä piilee vaara: näköalaton hätäilijä palkkaa tuohon kumin ja viivoittimen varteen Andreijn ja Muhamedin. Palkatessaan halvalla nämä kaksi sijaistyöntekijää luomaan lisää määrrää, hän ajattelee näistä päästävän myös eroon kun tarve loppuu

Ehei: Andreij ja Muhamed jäävät Suomeen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan helmoihin. Ja todennäköisesti muijan ja muksulauman kanssa.

Mitä tähänkään voisi sanoa? Rasistista paskanjauhantaa.

Selitin jo edellisessä vastauksesssani mikä ero tällä yhteiskuntapalveluksella ja neuvostoliittolaisuudella on. En toista sitä. Nykyiaselle piloille hemmotellulle egosentrikkojen sukupuolelle vastuun kantaminen jostain ja yhteisen asian vuoksi työskentely voisi tehdä sosiaalisesti vähintään ihan hyvää.

Et muuten selittänyt. Sekoilit vain termien sosialismi ja demokratia kanssa kuin ne olisivat vastakohtia toisilleen.

Ihmisen työ on kansantaloudellisesta näkökulmasta aikas valtava tuotannontekijä. Jos valtion toimesta otetaan ihmisiä duuniin, vaikkapa yhteisen hyvän takia, niin mitä se on ellei sosialisointia?

Edelleen: oppipoika - kisälli - mestari. Ammatillinen suuntautuminen on syytä kuitenkin huomioida tässäkin ajatuskuviossa. Käytännön töiden tekeminen ei tee kenellekään pahaa. Sitä paitsi asiaan liittyy naisten ja miesten välinen tasa-arvoaspekti. ;)

Insinöörin työkin on käytännön työtä. En vain keksi mitä hyötyä siitä on jos insinööri pistetään valtion puolesta vuodeksi vaikkapa siivoamaan. Siitä on ennemminkin haittaa koska silloin insinööri pääsee vuotta myöhemmin mestarin oppipojaksi.

Motivointi on eräs avainsanoista. Tosin myönnetään: olen hieman skeptinen nykyisten nuorempien ikäluokkiebn suhteen. Tosin yhteistyö, kimppavitutus ja pakko saattavat olla sosiaalisesti kasvattavia kokemuksia. Eikä näitä Pissa-Liisoja yksin tientenkään jätetä - ei lasten eikä vanhusten kanssa.

Motivointiin muuten liittyy myös suuntautuminen tai suuntautumattomuus. Kuten myös kanusteet ja rangaistukset.

En ole väittänytkään ajatukseni olevan valmis. Tiedän sen olevan kuitenkin toteutettavissa oleva vaihtohto silloin kun on tarpeeksi suuri hätä ja tarpeeksi yhteistä tahtoa.

Kun valtio ottaa noin niinkuin pakosta hommiin tietyksi aikaa niin vaikka kuinka yhteisellä hyvällä perustelisi niin ei se motivoi.

Kun kehittelet ajatustasi eteenpäin niin otappa avuksi vaikka joitain kansantalouden kirjoja.

 

[Erutrotti]

Paljon vastuuta on peruskoulun opoilla.

Meidän opo sanoi, että tuttu hitsari oli telakalla ja vaihtoi autoa vuosittain eikä muutenkaan mennyt huonosti.

Sellaista ensikäden tietoa puuttuu paljon. Pitäisi ottaa eri alojen ihmisiä puhumaan nuorille kouluihin.

Itseasiassa ainakin opoille tungetaan matskua täällä Pohjois-Savossa siitä, millä aloitta tulee olemaan tulevaisuudessa kysyntää/työvoimapulaa. Toivottavasti tajuavat viestin ja ohjastavat nuoria oikeille aloille. Toisaalta yrittäjyyskasvatuksen voimin tutustutaan kouluissa nykyään myös monenlaisiin yrityksiin/ammatteihin/ammattiryhmiin, tällä vähitellen sitten muutetaan esim. metallialan imagoo, että ei se aina paskassa pyörimistä ole. Sanoisin, että yläasteella pyörii aika kovia mielikuvia tietyistä ammateista, toivottavasti sitä järkee vaan saadaan taottua niiden teinien päihin

 

[Muistikuva]

Luuletko ettei tuo oppipoika-kisälli-mestari asetelmaa nykyään käytetä? Kyllä käytetään, sillä on vain hienompia nimiä, kuten tutorointi tai mentorointi.

Ihan tosi? Ymmärsitköhän nyt mitä tarkoitin?

Se asetelma ei vaan ratkaise yhtälöä, kun kaikille mestareille ei riitä oppipoikia, ja kun mestarit jää pois työelämästä niin vieläkään kisälli ei ole valmis mestarin saappaisiin.

Afrikasta vai Venäjältäkö ajattelit tuoda niitä oppipoikia lisää? ;)

Mitä tähänkään voisi sanoa? Rasistista paskanjauhantaa.

Loistavaa argumentointia:D . Rasistikortti heiluu . Ksenofobia ei ole sama asia kuin rasismi. Eikä myöskään religionismi - patriotimista puhumattakaan.

Jos minä en halua tähän maahan vierasta enkä kotimaista alkuperää olevia ihmisiä suomalaisen sosiaaliturvan varaan elämään, kyse on tuskin rasismista. En minä halua pienessä mittakaavassa sinuakaan jääkaapilleni syömään, lompakolleni käymään tai sohvalleni löhöämään. ;)

Psst: Se oli muuten vastaus nimimerkille Joona. ;)

Et muuten selittänyt. Sekoilit vain termien sosialismi ja demokratia kanssa kuin ne olisivat vastakohtia toisilleen.

Tarkkana: Tuotantovälineiden sosialisointi.

Ihmisen työ on kansantaloudellisesta näkökulmasta aikas valtava tuotannontekijä. Jos valtion toimesta otetaan ihmisiä duuniin, vaikkapa yhteisen hyvän takia, niin mitä se on ellei sosialisointia?

Noinko luulet veteraanien suhtautuneen hommiinsa, silloin kun Suomi-äiti repi heitä puolustamaan itseään? Sosialisointia...

Insinöörin työkin on käytännön työtä. En vain keksi mitä hyötyä siitä on jos insinööri pistetään valtion puolesta vuodeksi vaikkapa siivoamaan. Siitä on ennemminkin haittaa koska silloin insinööri pääsee vuotta myöhemmin mestarin oppipojaksi.

Missähän minä olin pistämässä insinööriä siivoamaan? Lue tarkemmin, kiitos. Voit myös kysyä, jos en osaa kirjoittaa niin että ymmärrät.;)

Kun valtio ottaa noin niinkuin pakosta hommiin tietyksi aikaa niin vaikka kuinka yhteisellä hyvällä perustelisi niin ei se motivoi.

Tuota laulua kuulee usein totaalikieltäytyjien suusta. Hyvinvointiyhteiskunnan edut kelpaavat - velvollisuudet eivät.

Kun kehittelet ajatustasi eteenpäin niin otappa avuksi vaikka joitain kansantalouden kirjoja.

Minulla ei ole tarvetta lukea kansantaloutta sinun vuoksesi. ;) Vastasin kysymykseesi. Piste.

 

[Raksa-Rane]

No johan on keskustelu! Odotin otsikon ja alussa lainatun artikkelin perusteella keskustelua esim. suomalaisyritysten HR-politiikasta ja yritysten ongelmallisesta tavoitteesta palkata "25-vuotias maisteri 10 vuoden työkokemuksella". Sen sijaan koko thread onkin nimim. Muistikuvan vouhottamista omista ksenofobis-rasistisista peloistaan (isänmaallisuudesta lienee turha edes mainita samassa lauseessa) ja pakkotyön ihannoinnista. Aikamoinen rimanalitus.

Kumma miten Muistikuvan visioissa "Andrej ja Muhamed" tulevat ensin tekemään Suomeen töitä, mutta ovatkin kohta jo suomalaisen sosiaalituen elättejä... Tässäpä tämä maahanmuuttajan dilemma: jos elät tuilla niin olet laiska loinen, jos teet duunia niin viet kantaväestön työpaikat. Ikinä ei ole hyvä, teet mitä tahansa. :lol2:

Edit: Ehkä koko keskustelun voisi siirtää tuonne "Keskustelut ruskeista ja valkoisista"-ketjuun. Sopinee sinne luontevaksi jatkoksi.

 

[Dippi]

Just joo. Muistikuva näyttää olevan taas näitä mukapatriootteja joita on joka foorumilla. Kaikki puhuvat kyllä kovasti vastuusta yhteiskuntaa ja isänmaata kohtaan, mutta kun lukee vähän rivien välistä, niin siellä ei näy mitään muuta kuin huoli omasta kukkarosta ja syvää pelkoa erilaisuutta kohtaan.

Tuolla ajatusmaailmalla jossa Andrej ja Muhammed nähdään vain loisina ei ole mitään tekemistä terveen isänmaallisuuden kanssa. Se on juuri sitä mitä tuossa ylläkin on jo todettu. Rasistista paskaa.