Tsemppausta?

[Tika]

No hei taas! Tässä kun innostuin kirjoittelemaan niin aattelin ihan aloittaa uuden threadin ensikertalaisena.
Eli miten teillä avio/avosiipat tai muut läheiset ihmiset ottaa tän punttiharrastuksen? Joudutteko joskus lähtemään vähän huonolla omallatunnolla salille? Itsellä näin pääsee aina välillä käymään:(.Näitä ongelmia ei varmaan ole niillä joiden mies myös "voimailee". Ja esim.dieettaaminen on tod. vaikeaa jos toinen ei oo messissä.
Välillä harmittaa kun kaipais tsemppausta ja kannustusta ja ei sitä himasta saa.
No mut onneks on pakkis!

 

[MerZi]

No meillä se on välillä ainakin poikakaverin puolelta (vitsinä tietty, -toivottavasti) tyyliin 'alahan painella salille tai laitetaan akka vaihtoon'-juttua... mut tosiaan, siipalla samat harrastukset joten kyllä kaveri löytyy salille ja tsemppiä tai neuvoja (jos ylpeys antaa periks kysyä)... lenkille sitä on vaikea kyl saada, etenkin jos sinne ei ole heti lauantai-aamuna puoli kahdeksalta lähdössä. sen jälkeen ei. eiköhän toi ruokapuoli ole sitten enemmän minun heiniä terveellisyyden osalta, vaikka epäilemättä hänelläkin on teoria hallussa niin käytäntö jotain muuta... onhan se kannustavaa, jos mies myöntyy sanomaan et positiivista kehitystä on tapahtunu tms. mikään ei tsemppaa paremmin!! et mitään kränää salilla käynnistä ei ainakaan ole muodostunut, päinvastoin. eiköhän mun harrastus ole ihan hyväksyttyä laatua.

 

[camu]

Meillä avokki kannustaa ihan satakympillä, ei tästä muuten mitään tulisikaan! Salilla ollaan tavattukin aikoinaan ja hyvin oli mun intressit hänellä tiedossa. Ruokavalio on ihan samanlainen, vaikka kehonkoostumuksessa ne erot sitten näkyy:D .Äijässä ei näy vaikka mättäis kaikki maailman herkut ,kun taas mun pitää olla tiukkana(tai pitäis) herkkujen suhteen...
Välillä olen ihmetellyt sen myötämielistä suhtautumista ja kannustusta kun ottaa huomioon diettaamiset ja niin totaalisen omistautumisen koko touhulle.Tässä kohtaa myönnän, etten itse välttämättä olisi oikea ihminen kilpakehonrakentajan rinnalle, vaikka arvostan jokaista bodaria l
tais mennä vähän off topiciksi,mutta pointti tuli varmaan selväksi!

 

[Sulimaani]

Avokkini on aika pitkälti vastuussa siitä, et oon saanu järkeä tähän salitouhuun, joten siitä ei tuu ongelmaa. Siitä voisi tulla, kun oon (melkein) joka ikinen lauantai jossain päin Suomea pelaamassa, mutta taitaa ukko olla vaan tyytyväinen, kun se saa painella rauhassa kalaan eikä oo eukko kotona odottamassa :D

Ite en oo koskaan dieetannut, ei sovi kuvioihin nyt, kun pelaan vielä futista. Dieetin aika on sit, kun lopetan pelaamisen ja pystyn keskittymään kunnolla salitreeniin. Toivottavasti en vaan vaikeuta avokkini dieettiä...

 

[Tika]

Meillä avokki kannustaa ihan satakympillä, ei tästä muuten mitään tulisikaan! Salilla ollaan
tavattukin aikoinaan ja hyvin oli mun intressit hänellä tiedossa.

:kippis1: ja:evil: . Mä oon kade! Pitäisköhän laittaa ukko vaihtoon? ;)
Kyllähän se tiesi kun yhteen muutettiin että punttailen intohimoisesti ja ollaanhan me yhdessäkin salilla käyty, mutta kai se "raaka todellisuus" on valjennut sille näin viiveellä.

 

[Äiskä]

Juu, ei oo meilläkään päin ongelmia treenaamisen suhteen. Itse asiassa kävi niin päin, että mies alkoi ennemminkin treenaamaan mun kans, kun yleensä se varmaan on toisin päin. Nyt on kyllä jo mennyt vuosia, että saman verran treenataan, mies tällä hetkellä ehkä enemmän.

Ja meillä ongelma on varmaan toisin päin, eli molemmat toivois toisen olevan salilla enemmän: ollaan salilla molemmat töissä :D . Toinen kun voi viettää vapaa-aikaa kotona silloin, kun toinen on duunissa.

 

[Gender]

Minunkaan mieheni ei ole järin innostunut minun sali harrastuksestani, vaikkakin hän liikuntaa itsekkin harrastaa.. Voimailu on mieheni mielestä rumien miesten hommaa ja hänellä on ilmeisesti se luulo, että salilla ei muka muita naisia käy..liekkös sitten vähän "mustis" kun minä siellä miesten seassa treenailen ;)
Erinäisiä keskusteluja on asiasta käyty ja tullaan varmaan käymään jatkossakin, mutta harrastuksestani en luovu..
:D

 

[Hippa]

Ilman mun miestä en olisi tässä tilanteessa. Hän on kannustanut mua ihan hirvittävästi niin huonoina kuin hyvinäkin hetkinä.

Ja hän treenaa myös itse.

 

[Linda]

Meillä avokkini kyllä itsekin urheilee, mutta laji ei valitettavasti ole voimailu. Punttisalilla käymisestä minun osaltani hän kyllä piti, mutta viime aikojen suurta innostustani voimanostoon hän ei kyllä valitettavasti ole jakanut :( Vahvana päähänpinttymänä hänellä on se, että kaikki voimanostajat käyttää hormoneja. Pelkää kai minunkin sortuvan moiseen. On kauhunsekaisella äänellä kysellyt tuleeko minustakin sellainen 100kg venäläisen kuulantyöntäjän näköinen :D Vitsinä tietty, mutta taitaa olla totta toinen puoli...

 

[Bizz]

Meilläkin kävi niin, että minun miekkoseni ei juuri ikinä ollut salilla käynyt, pelaillut mailapelejä vain. No hän kumminkin innostui minun kannustuksellani asiasta niin paljon, että olen saanut hänet koutsattavakseni, olen tehnyt hänelle oman ohjelman ja kaikki...jopa ruoka-asioista kiinnostui kovasti. Nyt on huomannut kuinka valtavasti salitreenistä voi olla apua lajissa kuin lajissa. Itsekin kun pelasin aikoinani 11 vuotta ringetteä ja jääkiekkoa, niin olen osannut neuvoa häntä oikein. Hän on kyllä vallan tyytyväinen siihen, että kotoa löytyy kiinteätä lihaa löllerön sijaan ;)

 

[Kaddy]

Minun mies...ymmärtää kyllä liikunnan (itse jalkapalloilija) päälle, mutta ruuanlaitosta se tykkää ihan liian paljon. Viimeksi eilen illalla piti suuttua, kun sata kertaa on sanottu että olen dieetillä ja silti se laittaa ruokaa, josta minä en sitten kehtaa kieltäytyä. Ihan terveellistä ruokaa se laittaa, ei mitään rasvaherkkuja, mutta kun päivän aikana on jo syönyt ihan riittävästi ottaen huomioon että kalorimäärä pysyy kurissa... GRRRRRRRRRRRR :curs:

En tiijä miten sen sais arvostaan mun tavotteita. Se vaan sanoo että "sä olet niin laiha" (mitä en ole, normaalipainonen pikku tyttö), eikä ymmärrä, että ei tässä LAIHUUDESTA ole kysymys.

Ehkä se joskus käsittää miksi suutun kun se on laittanut gourmét pöytään :itku:

Kaddy

 

[Lilith]

Jes! Poikaystävä ilmoitti justiinsa alkavansa käymään salilla. Ja ihan oma-aloitteisesti vielä (ainakin melkein ) Oon vuosikaudet kaivannut treenikaveria ja nyt näyttää hyvältä.
Hauska nähdä mitä tapahtuu kun pääsee painoihin kiinni. Justiinsa eilen kun yritettiin ettiskellä sopivaa puseroa ja takkia sille ja XXXL-kokoisetkin näköjään voivat kinnata hartioista... Taidan vielä päästä ompelupuuhiin:lol2:

Noniin, asiaan. Parasta tsemppausta olen saanut täältä Pakkikselta. Porukoitten mielestä ei kannata näihin puuhiin liikaa panostaa ettei opiskelut kärsi. Kaverit kyllä ymmärtää että tykkään roikkua salilla mutta eipä niitä tule paljon kiusattua treenijutuilla. Kattoo nyt jos tuosta prinssistäni saisin kelpo salikaverin.

 

[purkkis]

juttu on niin, että mä saan käydä salilla, kunhan mä en laihduta. muita vaatimuksia on mm: poikaystävän täytyy voittaa mut kädenväännössä (ei mulla oo mitään mahiksia), mä en saa olla lihasmöykky, ja mun pitää näyttää normaalilta (eli luonnollisen näköset lihakset) Proteiineihin ja jauhoihin se suhtautuu niin ennakkoluulosesti, etten oo jauhoihin uskaltanu koskea. Yleensä kuulee vaan "syö pihviä, se on hyvää!" maitorahkaa mä saan vetää, kunhan se on läpäissy hyvän ruoan kriteerit.. Mua tarkkaillaan aika paljon :D