Treeni-osion yleiset kysymykset

Jos sulla on isot lähentäjät jäykät, voi tulla reilumpaa butt winkiä ja sitä kautta alaselkä saa tarpeetonta extra osumaa. Eli kyykyn tekniikkaa katsoisin kuntoon ekana. Liika tiukat sarjat siihen lisäksi ja soppa on valmis. Eli rasituksen kokonaismäärän annostelu pielessä.

Butt winkkia ei ole, en tee niin alas kyykkyä että niin käy. Mielestäni kyykkytekniikkani on harrastelijaksi kohtuullinen, vaikkakin syvyys jäääkin voimannostosyvyydestä. En myöskään koskaan tunne minkäänlaista painetta alaselässä kyykätessä tai heti sen jälkeen. Kokonaiskuormitus voi hyvinkin olla pielessä. Oon alkanut kuitenkin epäileen että alaselkä ei vaan yksinkertaisesti palaudu jos otan jotain muuta liikettä vielä kyykyn lisäksi mikä rasittaaa alaselkää. Esim huomasin vasta treenatessa että kumasoutu tuntuu alaselässä. Voisiko alaselkä yksinkertaisesti olla liian heikko kun ole sitä treenannut erikseen kuin tekemällä selänojennuksia?
 
Viimeksi muokattu:
Vaikea sanoa, ku ei sun kokonaiskuva oo hallussa. Liikaa kuormaa silti, jos ei meinaa palautua.
 
Voisiko alaselkä yksinkertaisesti olla liian heikko kun ole sitä treenannut erikseen kuin tekemällä selänojennuksia?

Voi siellä heikkouttakin olla, mutta monesti myös kyse liikeketjusta. Itsellä on selkä ja lonkka leikattu, niin joutunut kuntouttamaan paljon noita alueita. Fyssari totesi että monella se alaselän voiman puute on enemmän staattisen kestävyyden puolella kuin varsinaisesti siinä että pystyy dynaamisesti tuottamaan voimaa. Mikä ei tietenkään poissulje tekniikasta johtuvia kuormitusongelmia. Varsinkin kulmasoudussa, kun raudat kasvaa, tekniikan osuus korostuu ja vatsalihastenkin käyttö tärkeässä roolissa. Sitäkin voi kokeilla, että tekee kulmasoudun tuoreena ekana liikkeenä, ja katsoo miten kroppa vastaa (jos esim. aiemmin tehnyt ensin kyykyn, ja sitten kulmasoudun).

Itse sain alaselän palautumisongelmiin apua staattisen kestävyyden treenaamisesta. Maltilla annostellen staattinen pito selänojennuspenkissä tai vastaavassa, hiljalleen aikaa kasvattaen. Tulee yllättävän nopeasti raja vastaan jos ei ole aiemmin tehnyt, vaikkei olisi muuta kuin kehon kuorma. Toinen juttu oli lisätä päiviin ylipäätään liikettä ja mobilisointia istumistyön vastapainoksi treenin ulkopuolella. Jos takareisissä ja pakaroissa on liikkuvuusongelmia, se heijastuu alaselkään. Kehon ryhdillä myös iso vaikutus siihen, kuinka alaselkä arjessa kuormittuu. Ei välttämättä koske kaikkia tämä ongelma mutta mainitsen sen, kun itse jouduin tules-vaivoista johtuen opettelemaan ryhdin uudelleen, kun kivut oli ehtineet muodostaa kaikenlaista probleemaa.
 
Morjesta kaikki. Olis semmonen kyssäri että kun teen esim hauiksia tai mitä vaan lihasryhmää, niin jos teen vaikka 3 liikettä hauiksille niin onko sillä kauheesti väliä että jos vaihtaa niitä 3 eri liiketttä kunhan ne kaikki osuu siihen tarkoitettuun lihakseen? Vai pitääkö junnata aina samoja liikkeitä että tulee tuloksia? Toivottavasti joku sai kiinni 😁
 
Kyllä niitä vaihdella kannattaa, kunhan ny ei jatkuvasti. Anna hetki aikaa kropan tottua ja kehittyä. 1-3 kk samoja ja sitten vaihto.
 
Ok kiitos. Sitte ois viel 1 kyssäri lihasryhmien jaosta. Itellä nyt 1. Rinta ja selkä. 2. Hauis ojentaja. 3. Olkapäät jalat. Onko ok vai pitäiskö muuttaa jotenkin?
 
Ok kiitos. Sitte ois viel 1 kyssäri lihasryhmien jaosta. Itellä nyt 1. Rinta ja selkä. 2. Hauis ojentaja. 3. Olkapäät jalat. Onko ok vai pitäiskö muuttaa jotenkin?
Vaihdat selän ja ojentajan paikkaa ->

1. Rinta ja ojentajat
2. Selkä ja hauikset
3. Jalat ja olkapäät

Saat enemmän irti tolleen ja palaudut paremmin.
 
Vaihdat selän ja ojentajan paikkaa ->

1. Rinta ja ojentajat
2. Selkä ja hauikset
3. Jalat ja olkapäät

Saat enemmän irti tolleen ja palaudut paremmin.
Nämä kolmejakoiset joissa jalat on yhdellä päivällä on aika yläkroppapainotteisia. Oma suosikki:
1. Etureidet, olkapäät
2. Takareidet, selkä
3. Rinta, kädet
 
Kysymyksiä hermostosta.

Onko jotain konsteja testata hermoston kuntoa ennen salille menoa? Aika usein on yllättynyt kun ajatellut että tänään rauta nousee todella hyvin, kun on muut puitteet kohillaan, nukuttu monta päivää hyvin ja syöty. Vielä tangolla lämmitellessäkin tanko tuntuu kevyeltä käsissä, mutta kun siirrytään kohti 90% rautoja niin tanko liiikku todella tahkeasti ja huomaa kunnon olevan 10kg normaalia heikompi, turha edes yrittää. Tämä on toistunut usein että mahtava energia päällä, ja tanko tuntuu kevyeltä käsissä mutta totuus on aivan toinen.

Ja mikäli treenaa hermostollisesti jotain liikettä esim piikatessa, jolloin kevyt kannattaisi olla joka kolmas viikko. Tulisiko silloin myös myös muidenkin lihasryhmien treenaus olla kevyttä? Ja vetääkö yläkropan maksimitreenaus myös jalkojen räjähtävyyden pois? Eli jos treenaat pari viikkoa esim. yläkroppaa lähellä max rautoja niin viekö yläkropan hermostollinen rasitus myös jalkatreenin terävyyden pois?
 
Kysymyksiä hermostosta.

Onko jotain konsteja testata hermoston kuntoa ennen salille menoa? Aika usein on yllättynyt kun ajatellut että tänään rauta nousee todella hyvin, kun on muut puitteet kohillaan, nukuttu monta päivää hyvin ja syöty. Vielä tangolla lämmitellessäkin tanko tuntuu kevyeltä käsissä, mutta kun siirrytään kohti 90% rautoja niin tanko liiikku todella tahkeasti ja huomaa kunnon olevan 10kg normaalia heikompi, turha edes yrittää. Tämä on toistunut usein että mahtava energia päällä, ja tanko tuntuu kevyeltä käsissä mutta totuus on aivan toinen.

Ja mikäli treenaa hermostollisesti jotain liikettä esim piikatessa, jolloin kevyt kannattaisi olla joka kolmas viikko. Tulisiko silloin myös myös muidenkin lihasryhmien treenaus olla kevyttä? Ja vetääkö yläkropan maksimitreenaus myös jalkojen räjähtävyyden pois? Eli jos treenaat pari viikkoa esim. yläkroppaa lähellä max rautoja niin viekö yläkropan hermostollinen rasitus myös jalkatreenin terävyyden pois?

Omalta kohdalta oon huomannu, että kyllä kaikki kaikessa on missä kohtaa juuri se tehtävä liike (tai vastaavan lihasryhmän/liikesuunnan) treenit menee. Se onko nukkunu huonosti, jotain (henkistä)työstressiä tai syöny huonosti tms haihtuu pois treenin edetessä. Se millä sitten on väliä, on se että onko treeneissä ollu taukoa tai onko overreaching menny yli, eli tehny jo niin raskaita treenejä edellä ettei palaudu. Tietenkin myös jos tekee isosti jotain koko kropan työhommia alle mitkä vaikuttaa myös harjoitettavaan lihasryhmään niin vaikuttaa. Tai esim tekee treenin päivän tauolla kun normaalisti kolme päivää tms niin hyvin lyhyellä ajalla tilapäisesti ei kulje yhtään.
Tosiaan treenin alussa tanko ja pikkupainot voi liikkua kepeästikin, mutta sitten se homma könähtää jossain 80% painoissa tajuaa että nyt ei kulje. Ennalta tuota ei tuntemuksista kehossa oikein arvaa, pikemminkin funtsimalla mitä tullu tehtyä voi arvata ettei nyt välttämättä kulje.
 
Ja vetääkö yläkropan maksimitreenaus myös jalkojen räjähtävyyden pois? Eli jos treenaat pari viikkoa esim. yläkroppaa lähellä max rautoja niin viekö yläkropan hermostollinen rasitus myös jalkatreenin terävyyden pois?
Totta kai vie pois. Stressi on stressiä, ei keho sitä erittele.
 
Noniin sotanorsut! Painoa 98 kg, pituus 175 cm. Joo tiedän, kroppa näyttää enemmän joltain jokinorsulta.
Penkistä nyppäisin 130 kg nyt noin 5-7 vuoden treenauksen jälkeen. Tietenkin tuossa on taukoja ollut, mutta ei mitään suurempia.
Ensin 90 kilolla 10 toistoa, jotka tuntui tulevan helposti. Sitten 130 kg ykkösenä.

Mutta jos tästä nyt pudottaa painoa esim. 15 kiloa, niin paljonko voisi olettaa penkin putoavan? Paljonko nostaa penkistä esim keskiraskaan sarjan vapaaottelijat? Muut painot: mave 170 kg, kyykkyä tehnyt vähemmän, mutta 110kg tuli helposti 5 toistoa.
 
Älä oleta ny mitään. Teet vaan hyvää treeniä ja vähemmän tippuu. Suurimmalla osalla penkki on toki se ensimmäinen reagoija dieettiin, mutta turha noita on etukäteen murehtia.
 
Aina välillä ihmetyttää nuo epäsuhtaset kyykky mave tulokset. Miten on mahdollista että mavessa vedellään vaikka 150kg+ :lla sarjoja, mutta kyykyssä on korkeintaan 80kg sarjapainot ja nekin on tiukkoja sarjoja?

Toki vaikuttaa se että onko tehnyt miten paljon kyykkyä aiemmin, mutta kyllä tuon jaloistakin huomaa että ei oo kyykky tullu tutuksi. Pelkällä selälläkö ne repii niitä rautoja mavessa?
 
Aina välillä ihmetyttää nuo epäsuhtaset kyykky mave tulokset. Miten on mahdollista että mavessa vedellään vaikka 150kg+ :lla sarjoja, mutta kyykyssä on korkeintaan 80kg sarjapainot ja nekin on tiukkoja sarjoja?

Toki vaikuttaa se että onko tehnyt miten paljon kyykkyä aiemmin, mutta kyllä tuon jaloistakin huomaa että ei oo kyykky tullu tutuksi. Pelkällä selälläkö ne repii niitä rautoja mavessa?
Ihmiset yksilöitä, mutta semmoinen keskivertotapaus aika usein kertoimilla: Penkki 1 Kyykky 1,4 Mave 1,8 toisiinsa peilaten. Eli jos penkki 100kg, kyykky 140kg ja mave 180kg niin oikein tasapainoisessa suhteessa kroppa ilman selviä heikkouksia tai vahvuuksia mihinkään liikkeeseen.

En nyt viestistäsi saa tarkkaan kiinni minkälaisista sarjoista kyse. Jos vaikka 4x150kg mave ja 4x80kg kyykky niin onhan siinä hieman kyykky jäljessä syystä tai toisesta. Ehkä juuri tekemättömyyden takia isolta osin. Kyykky ei oikein kehity kuin kyykkäämällä. Mave voi herkemmin vähän varkain kehittyä muita liikkeitä tekemällä. Varsinkin jos siihen pelkästään panostettu ja kyykky laiminlyöty niin jälkeen jää kyykky pahasti.
 
Isosti eri lihaksethan niissä on töissä, jos mavessa kapeesta puhutaan. Kyykyissä ei juuri reisihauikset hommia tee ja mavessa etureisien ja ison lähentäjän osuus on olematon. Sumoveto on lihastyöltään lähempänä kyykkyä. Selän osuus kummassakin on pääasiassa staattinen eli ei vetoja selällä vedetä niitäkään.

Lisäksi kyykyn tekotapa vaikuttaa paljon, onko se suhde suht "normaali" vai ei. Jos kyykkää pohjaan asti, voi se ero olla isokin. Välitykset merkkaa jonkun verran myös. Mulla on valmennuksessa 85kg herra, kellä kisasyvynen kyykky on 220 ja veto 300. Heikkouksia pyritään vahvistamaan ja vahvuuksia entisestään.
 
Pitkäkätisenä ja -reitisenä kyykky aina ollut pirun heikko suhteessa maveen itsellä. Paras kyykky ehkä 110kg paikkeilla ollut ja mavessa otettu 182,5kg sumona ja konventionaalisena (sumona ois varmaan ollut potentiaalia paljon parempaankin mutta se alkoi aiheuttaa mulla polveen lukko-oiretta). Toki mun huono liikkuvuus ja polvi- sekä nilkkaongelmat on välillä estänyt kyykkäämisen useammaksikin kuukaudeksi kerrallaan, samalla kun mavea on kuitenkin pystynyt jotenkin tekemään.
 
Oliko tuossa joku kysymys? Pitkäreisinen hyötyy yleensä eniten leveemmästä asennosta ja monesti hieman epätahtisesta lonkan ja polven ojennuksesta. Eli polvi ojentuu aavistuksen aikasemmin kuin lonkkanivel.
 
Back
Ylös Bottom