Toimittajaksi

[Hoku]

Nythän on niin, että hämärä visio toimittajan ammatista on kasvanut mun pienessä päässäni lähes pakkomielteen omaiseksi. Kirjoitusten jälkeen pitäisi sitten lähteä yliopistoon jollekkin linjalle että mä myös pääsisin tuohon ammattiin, mutta enhän mä raukka tiedä mihin tiedekuntaan täytyy hakea.

Valtiotieteellistä mulle on sanottu paikaksi, jossa näitä toimittajia kasvatetaan, mutta noista kaiken maailman yliopisto-oppaista tulee kovin ristiriitaista tietoa. Lisäksi niissä ei suoraan sanota mille linjalle pitäisi mennä. Valtiotieteellisessähän vastataan pääsykokeissa vain niihin kysymyksiin, mille linjalle haljaa, joten mun pitäisi tietää tarkalleen se linja.

Koulussa meillä kävi tällainen seksikäs, kaunis ja muutenkin ehana valzziggatyttö kertoilemassa hieman näistä asioista. Yritin tietty epätoivoisen flirtin ohessa tiedustella, minne tällaisen toimittajanalun pitäisi hakea ja hän suositteli poliittisen historian linjaa. Sieltä kuulemma tullaan toimittajiksi. Ja sitten se ohimennen ilmoitti, että sinne pääsee 5 prosenttia hakijoista sisään. Eihän toi mikään mahdottomuus ole, mutta toisaalta pikkulinnut laulaa, että tomittajan ammattiin pääsee helvetisti helpomminkin montaa muutakin kautta, joten ei viitsisi turhaan pyrkiä noin pienillä mahdollisuuksilla.

Jotenki vaisto sanoisi, että viestinnästäkin pääsisi näille aloille, mutta kirjaset väittää vastaan.

Auttakaa miestä mäessä ja kertokaa samalla kokemuksista tuolla valtiotieteellisessä jos sellaisia löytyy.

 

[Integrandi]

Oletko harkinnut ulkomailla opiskelua? Itse opiskelen tällä hetkellä Englantilaisessa yliopistossa, jossa on maankuulu journalistinen tiedekunta. Sisällekään ei kuulemma ole kovin mahdotonta päästä. Itse en kyseistä alaa kuitenkaan opiskele.

Itse olin joskus kiinnostunut myos toimittajan tyosta ja olisin sitä todennäkoisesti lähtenyt ulkomaille opiskelemaan (nimenomaan Englanninkieliseen maahan).

 

[Arvid]

Toimittajat lukevat useimmiten tiedotusoppia ja sivuaineet määrittävät suuntautumisen.

Eli onnea pääsykokeisiin ja eikun hommaamaan sellaista tiedotusopin lukijoiden weezer-lookkia, eli paksut sangat jne....

 

[naase]

Toimittajan ammattiin voi edetä montaa eri reittiä. Osa toimittajista on korkeasti koulutettuja, osa taas ei ole käynyt kouluja pahemmin lainkaan. Ammattiin voikin päästä yhtä lailla työtä tekemällä kuin koulun penkiltä, loppupeleissä työnäytteet ja kokemus ovat kuitenkin ne asiat, jotka herättävät työnantajien mielenkiinnon.

Monissa korkeakouluissa voi opiskella viestintää sen eri muodoissa, mm. Tampereen yliopistossa tiedotusoppia, Jyväskylässä journalistiikkaa ja puheviestintää jne. Helsingistä taitaa löytyä myös useita eri viestinnän pääaineita, samoin myös muista maamme periferia-yliopistoista. Kieliaineista on myös perinteisesti voinut edetä toimittajan ammattiin, usein kuitenkin viestinnän sivuaineopintojen avulla. Lisäksi myös joissain kristillisissä opistoissa voi opiskella suoraan toimittajan ammatteihin valmistavia kursseja kuten radio- ja tv-työ.

Toimittajia tarvitaan kuitenkin niin laaja-alaisesti eri aloilta, ettei yhtä ainoaa reittiä toimittajaksi ole, vaan pikemminkin useita.

 

[Hoku]

Oletko harkinnut ulkomailla opiskelua? Itse opiskelen tällä hetkellä Englantilaisessa yliopistossa, jossa on maankuulu journalistinen tiedekunta. Sisällekään ei kuulemma ole kovin mahdotonta päästä. Itse en kyseistä alaa kuitenkaan opiskele.

Toi kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta!

Saatan kyllä olla sen verran pussy, että ainakin ensiksi haen kotimaassa johonkin ja jos kengän kuva tulee perseeseen, niin mikä jottei Englantiin. Onhan tuossa tuo intti kuitenkin välissä jokatapauksessa vaikken heti sisään pääsisikään, joten miettimisaikaakin olisi.

Weezer look...minä...paksut sangat... :urjo:

 

[Pacem]

Jos sä stadiin haet ja yliopistoon haluat,niin se on tasan yks mesta: Valtiotieteellinen ja viestinnän laitos. Sinne on kerran vuodessa erillisvalinta. Viestinnän sisällä on erikseen linjoja, joista yksi on toimitustyö. http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/

Poliittinen historia on kyllä aika lailla muuta asiaa, periaatteessa voit hakea siihenkin, koska viestinnän pääsykoe on eri päivänä kuin valtiotieteellisen muiden aineiden pääsykokeet. Mutta lueppa tuolta sivuilta, jos tosissas oot kiinnostunut.

Edit: Joo, ei varmaan ulkomaat ole ihan se eka vaihtoehto, ellei pappa sitten tosissaan betalar niitä opintoja... mulkaskaapas lukukausimaksuja vaikka huviksenne.

 

[naase]

Helsingistä taitaa löytyä myös useita eri viestinnän pääaineita, samoin myös muista maamme periferia-yliopistoista.

Oli pakko lainata itseäni kun olin näemmä epähuomiossa heittänyt noinkin hyvän läpän :D

 

[Hoku]

Anzulle kiitokset täsmällisestä informaatiosta.

Onkohan mahdollista pyrkiä johonkin helpommin sisäänottavalle(ei, ei kieliä) linjalle tuolla V. tieteellisessä ja sitä kautta keplotella itsensä vaikkapa jonkin sivuaineen kautta linjoille, joista toimittajia tulee? Esimerkkejä?

Laskeskelin tuossa, että jos pisterajat sisäänpääsyyn ovat samaa luokkaa kuin 2004, niin en taidakkaan lähteä huomenna dokaamaan, vaan istun nenä kiinni kirjassa. Jos ylppärit menevät just eikä melkein niinkuin suunnittelen(mitä ei ietenkään tapahdu, vittu), niin mun tulisi saada valintakokeesta suunnilleen...34 pistettä. Maksimin siis ollessa 36 pistettä. Ei terve! :whip:

 

[emex]

Anzulle kiitokset täsmällisestä informaatiosta.

Onkohan mahdollista pyrkiä johonkin helpommin sisäänottavalle(ei, ei kieliä) linjalle tuolla V. tieteellisessä ja sitä kautta keplotella itsensä vaikkapa jonkin sivuaineen kautta linjoille, joista toimittajia tulee? Esimerkkejä?

Kyllä. Mikäli pääaineesi on joku muu valtsikassa, niin voit vaihtaa sen viestintään, kunhan luet ensin suht. hyvin arvosanoin viestintää sivuaineena. Toisaalta toimittajan uran (tai muunkaan) kannalta on melko sama onko sulla ollut esim. valtio-oppi pääaineena ja viestintä laajana sivuaineena vai toisinpäin.

Muutenkin tuota valtsikan viestintää pidetään jostain kumman syystä oikein "toimittajakouoluna", vaikka viestintä oppiaineena on hyvinkin teoreettista. Toimittajan hommiin sopii minkä tahansa yhteiskunnallisen aineen opiskelu, mikäli siis kiinnostaa jossain päivälehdessä työskentely. Tärkeää on myös tietenkin työkokemus.

Niin ja onhan sitten tietenkin Hesarin, eli Sanomien toimittajakoulu, joka on kait vuoden kestävä ja käytännönläheisempi. Se tosin taidetaan käydä muiden opiskelujen päälle, jos niitä edes on. Toimittajista kun taitaa löytyä aika paljon myös drop-outteja.

 

[Lauri Perkele]

Jos yliopiston ovet eivät ole avautuakseen, yritä päästä toimitusharjoittelijaksi sanomalehteen. Jos jutunteko sujuu ja oma-aloitteisuus on kunnossa, oma paikka kyllä löytyy pikkuhiljaa. Kuten sanottua, toimittajaksi voi päätyä kovin monen sattuman kautta. Eikä pidä lannistua kesken matkan, kirjoittamaan oppii ainoastaan kirjoittamalla, töitä saa suhteilla. On vain opittava luovimaan eteenpäin.

Itse kävin yhden kerran tiedotusopin pääsykokeissa. Reissu oli aivan naurettava, 18-vuotias maalaispoika tajusi aika vähän John Fisken semiotiikasta, eikä toimittajan ammatti enää lukion loputtua tuntunut oikealta valinnalta. Olin tehnyt tuossa vaiheessa jo aika pirusti juttuja paikallislehteen, ja lähipiirissäni vallinnut yksimielisyys tulevaisuudestani printtitoimittajana tuntui sen verran painostavalta, että lähdin opiskelemaan jotain ihan muuta.

 

[Pacem]

Anzulle kiitokset täsmällisestä informaatiosta.

Onkohan mahdollista pyrkiä johonkin helpommin sisäänottavalle(ei, ei kieliä) linjalle tuolla V. tieteellisessä ja sitä kautta keplotella itsensä vaikkapa jonkin sivuaineen kautta linjoille, joista toimittajia tulee? Esimerkkejä?

Laskeskelin tuossa, että jos pisterajat sisäänpääsyyn ovat samaa luokkaa kuin 2004, niin en taidakkaan lähteä huomenna dokaamaan, vaan istun nenä kiinni kirjassa. Jos ylppärit menevät just eikä melkein niinkuin suunnittelen(mitä ei ietenkään tapahdu, vittu), niin mun tulisi saada valintakokeesta suunnilleen...34 pistettä. Maksimin siis ollessa 36 pistettä. Ei terve! :whip:

Laskit siis sitä kiintiötä, jossa mennään yo-arvosanoilla + pääsykoepisteillä, eli ns. yhteispistemäärällä? Tällät tavalla otetaan muistaakseni sisään 40%, loput 60% pääsevät pelkillä pääsykoepisteillä. Eli yo-todistus ei ole ihan NIIN tärkeä, mutta toki se jeesaa jos sulla on mahdollisuudet päästä kummastakin kiintiöstä sisään. Loppupeleissä se on kiinni siitä kuinka monta kertaa luet pääsykoekirja(n/t) läpi, ja opitko sen ulkoa.

Jos matemaattiset kaavat aukeaa, niin hae kansantaloustieteeseen. Jos taas luet mieluummin yleissivistäviä aineita, niin hae esim. yhteiskuntahistoriaan tai valtio-oppiin.

Ja kuten emex tuossa sanoi, valtiotieteellisen tutkinto-opiskelijat saavat lukea rajoittamattomasti Viestinnän sivuaineopintoja. Muut yliopisto-opiskelijat joutuvat käymään jossain ennakkokokeessa tms. Tosin olen kuullut, että sivuaineopiskelijoille tarjotut kurssit ovat erilaisia (huonompia) kuin pääaineopiskelijoille, ja jotkut ovat vittuuntuneet sivuaineopiskeluun niin paljon, että ovat vaihtaneet A-oppimäärän jälkeen suosiolla johonkin toiseen aineeseen.

 

[Nicho]

AMK1

AMK2

AMK3

Näissä kolmessa ammattikorkeakoulussa laadukasta toimittajakoulutusta.

 

[SannaK]

Suomen kielen opinnot yliopistossa ovat myös aivan varteenotettavat toimittajaksi aikovalle - kaikkienhan ei todellakaan tarvitse suuntautua äidinkielen opettajiksi. Esimerkiksi meillä Oulussa on lisäksi humanistisessa tiedekunnassa valittavana viestinnän opinnot, joihin voi kyllä pyrkiä muustakin pääaineesta. (Yksi ystäväni luki historiaa ja sitten viestintää siihen lisäksi.) Suuntautumisvaihtoehtoina ovat puheviestintä (äidinkielenopettajaksi aikoville), yhteisöviestintä ja journalistiikka.

 

[Raskolnikov]

No jos toimittajaks hirveesti haluu, ni ei kannata tulla lukeen Ouluun suomen kieltä (itse teen juuri tätä). Viestintää ei oo tarjolla kovin paljon sivuaineeksi, ja meillä on ainaki sellanen hieno systeemi et jos lukee journalistiikkaa, ni ei voi lukee puheviestintää ja toisinpäin. Pääasiassa täältä yritetään vaan pukata äikän opeja suomenmaahan. Ittee ei opettaminen kiinnosta, saas nähä mikä musta tulee isona, ehkä .

 

[Raskolnikov]

Olenpas tollo, SannaK pisti tohon jo nuo suuntautumis vaihtoehdot. Mut jos siis haluu oikeesti toimittajaks ni ilmeisesti kannattaa mennä lukeen sitä AMKK:uun. Tämän käsityksen oon ite saanu... Toimittaja ei tee mitään tiedolla: mitä morfeemeja on sanassa kalasteltaisiinko tämmöttii mää pähkäilen :wall: .

 

[SannaK]

No jos toimittajaks hirveesti haluu, ni ei kannata tulla lukeen Ouluun suomen kieltä (itse teen juuri tätä). Viestintää ei oo tarjolla kovin paljon sivuaineeksi, ja meillä on ainaki sellanen hieno systeemi et jos lukee journalistiikkaa, ni ei voi lukee puheviestintää ja toisinpäin.

Aivan. Ja sitten viestintään täytyy hakea erikseen, ja pisteitä saa mm. opintoviikoista. Itse hain toisena keväänä yhteisöviestintään, en päässyt
:jahas:

Pääasiassa täältä yritetään vaan pukata äikän opeja suomenmaahan. Ittee ei opettaminen kiinnosta, saas nähä mikä musta tulee isona, ehkä .

Sama vika. Tämmöinen minustakin sitten tuli. :wall:

 

[vonPryz]

Olen itseoppinut sivutoiminen paperintuhrija.

Mieti vielä pääainevaihtoehtojasi. Viestinnän ja journalistiikan opiskelussa ei ole mitään vikaa, mutta vain harvat toimittajat tekevät juttuja journalistiikasta. Yleisen valtio-opin tai vaikka poliittisen historian tunteminen antaa yleissivistävää taustatietoa, joiden avulla on helpompi päästä yleisluontoisissa juttuprojekteissa eteenpäin.

Taustojen ymmärtäminen korostuu teknillis-tieteellisellä ja taloudellisella puolella. Jos vaikkapa autolehteen teet juttua, niin enemmän tarvitset ymmärrystä puristussuhteen ja iskutilavuuden vaikutuksista moottorin tehoon kuin vaikkapa viestinnän oppihistorian tuntemusta. Pitäähän taloustoimittajankin erottaa debet ja kredit toisistaan, ja johdannaisten ideakin olisi ihan kiva ymmärtää.

Jos kuitenkin päädyt viestinnän opiskelijaksi, kannattaa sinun käydä ainakin kuuntelemassa mitä erilaisimpien aineiden luentoja. Sillä jonain päivänä saat kuitenkin tehtäväksesi artikkelin bioinformatiikan viimeaikaisen kehityksen vaikutuksista psykosomaattisten oireiden tutkintaan. Kummasti auttaa, jos ainakin passiivisessa muistissa olisi jotain mielleyhtymiä outojen sanojen aihepiireistä.

 

[Integrandi]

Edit: Joo, ei varmaan ulkomaat ole ihan se eka vaihtoehto, ellei pappa sitten tosissaan betalar niitä opintoja... mulkaskaapas lukukausimaksuja vaikka huviksenne.

Mitä maksuja mahdoit vilkaista? Ei se niin älyttoman kallista ole jos sattuu olemaan EU-kansalainen. EU:n ulkopuoliselle maksu on Englannissa noin 8000 puntaa (14000 euroa vuodessa) mutta esim suomalaiselle se on rapiat päälle 1000 puntaa vuodessa jonka Englanti tietyin edellytyksin maksaa jopa kokonaan.

 

[subotai]

Ex-avovaimoni kävi Kouvolassa lukemassa yhteisöviestintää ja toimii tällä hetkellä erään Helsinkiläisen suurlevikkisen lehden toimittajana. On toiminut myös uurispäälikön sijaisena muutaman kk:n jne.
kts.
http://plaza.kyamk.fi/Resource.phx/kohjelmat/kulttuuri/viestinta.htx

mutta toimi siis freelancerina muutaman vuoden ennen ko. koulua. Siis tyyliin lukiopohjalta.

 

[Pacem]

Mitä maksuja mahdoit vilkaista? Ei se niin älyttoman kallista ole jos sattuu olemaan EU-kansalainen. EU:n ulkopuoliselle maksu on Englannissa noin 8000 puntaa (14000 euroa vuodessa) mutta esim suomalaiselle se on rapiat päälle 1000 puntaa vuodessa jonka Englanti tietyin edellytyksin maksaa jopa kokonaan.

Eikö tuo "korvaus tietyin edellytyksin" liity vanhempien tuloihin jotenkin? Muutama kaveri on opiskellut Sunderlandin yliopistossa, ja kyllä he sinne joutuivat ainakin maksamaan kohtuu suuria summia. Tuskin Englanti kaikkien suomalaisten sinne haluavien opiskeluita suostuu maksamaan hyvää hyvyyttään, kun Suomessa yhden maisterin koulutus maksaa n.30-40 000 euroa?

Mutta selvennyksen vuoksi: Mistä yliopistosta itse puhut, ja mihin viittaat noilla "tietyillä edellytyksillä"?