Tiedettä ja v*tun omituista sellaista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Pave
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
22.7.2002
Viestejä
247
Tiede.fi palstalta lainattua tekstiä alla.

Oleellinen pointti tässä on se, että voiko menneisyyttä muuttaa omalla muistillaan. Jokaisellahan on oma käsitys maailmasta. Toinen näkee kaupungilla korkean talon, toinen matalan. Mikä on totuus hetken päästä. Ja onko sitä. Tämä on luultavasti tieteen suurin saavutus tällä vuosisadalla:

Tässä on kuvaus tavallisesta "kaksoisrako -kokeesta" fotonien avulla (niille, jotka eivät ole kuulleet asiasta aikaisemmin // muuten ks. alemmas):

"In the double slit experiment, a photon passes through a double slit apparatus, in which the photon must pass either through one or the other of two slits, and then registers on a detector, which can determine where the photon reaches the detector, like an image projected on a screen. If one allows many photons to individually pass through either slit A or slit B and doesn't know which slit they passed through, an interference pattern emerges on the detector. The interference pattern indicates that the light beam is in fact made up of waves. However, if one somehow observes which of the two slits each photon actually passes through, a different result will be obtained. In this case, each photon hits the detector after going through only one slit and a single concentration of hits in the middle of the detection field. This result is consistent with light behaving as individual particles, like tiny bullets. The very odd thing about this is that a different outcome results based on whether or not the photon is observed after it goes through the slit but before it hits the detector."

Tässä on kuvaus "kvanttipoisto -kokeesta" // vapaa suomennos alempana:

"In a quantum eraser experiment, one arranges to detect which one of the slits the photon passes through, but also construct the experiment in such a way that this information can be "erased" after the fact. It turns out that if one observes which slit the photon passes through, the "no interference" or particle behavior will result, which is what quantum mechanics predicts, but if the quantum information is "erased" regarding which slit the photon passed through, the photons revert to behaving like waves.

However, Kim, et al. have shown that it is possible to delay the choice to erase the quantum information until after the photon has actually hit the target. But, again, if the information is "erased," the photons revert to behaving like waves, even if the information is erased after the photons have hit the detector."

Lähde: Wikipedia

Vapaa suomennos:

Kvanttipoisto -kokeessa koetilanne järjestetään siten, että havaitaan kummasta raosta fotoni kulki, mutta myös siten, että tämä tieto voidaan "poistaa" jälkeenpäin. Käy ilmi, että jos havaitaan kummasta reiästä fotoni meni, interferenssiä ei synny eli valon hiukkasluonne tulee esille, minkä kvanttimekaniikka ennustaa, mutta jos tieto kummasta reiästä fotoni kulki "poistetaan", fotonit käyttäytyvät taas aaltomaisesti.

(Kuitenkin), Kim&Co ovat osoittaneet, että on mahdollista viivyttää tiedon poistamista siten, että tieto poistetaan vasta kun fotoni on osunut kohteeseen. Mutta taas, jos tieto "poistetaan", fotonit käyttäytyvät taas aaltomaisesti, vaikka tieto poistettaisiin vasta fotonien jo osuttua ilmaisimeen.

----------------------------------------------------------------------------

Eli lyhyesti: jos tiedämme, kummasta reiästä fotoni kulki, se käyttäytyy hiukkasen tavoin. Jos "poistamme" tämän tiedon, se käyttäytyy taas aaltomaisesti, vaikka tieto poistettaisiin vasta fotonien jo osuttua ilmaisimeen (!!!)

Tässä koejärjestely yksityiskohtineen:
http://xxx.lanl.gov/PS_cache/quant-ph/pdf/9903/9903047.pdf
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tästä samasta kokeesta on kerrottu Michael Crichtonin kirjassa aikamatka. Koetta on havainnollistettu kuvin, kannattaa vilkaista jos kiinnostaa enemmänkin. Kirjassa matkattiin ajassa tämän teorian avulla. Hyvä kirja!

Minä käsitän että tieto "poistetaan" olemalla havaitsematta sitä?
 
Nyt tarvittais rautalankaa ja paljon.
 
Yksittäistä fotonia ei kyetä havaitsemaan, vaan fotonien "havaitseminen" suoritettiin mittaamalla, kummasta aukosta tuli suurempi osa fotoneista.

Fotonit käyttäytyvät sekä aaltomaisesti että hiukkasten tavoin yhtä aikaa.

-> Eli kyettiin mittaamaan molempia käyttäytymismalleja kaikista tapauksista riippumatta täysin kokeen suorittajista tai tietämyksestä.

Eli sitä ei ollut olemassa ja oli olemassa, mitä ei haluttu olevan olemassa.

?

;)
 
Turha tollasia on miettiä. Menee vaan pää entistä enemmän sekaisin. :jahas:
 
Aihetta sivuten, lukekaapa kirja "ajan lyhyt historia" by Stephen Hawking.

Täytyi pitää hieman luovia kelailutaukoja välissä! :eek: :wall: :lol2: :itku: :zzzz:

edit.
 
Kvanttimekaniikkaan lähestyminen kannattaa aloittaa sen matemaattisesta formuloinnista, teknisistä hankaluuksista ja kiemuroista huolimatta silti helpompaa kuin yrittää filosofoida mitä se kvanttimekaniikka pohjimmiltaan on. Tämän olen ainakin itse opinnoissani havainnut :)
 
Mun aivot menee jo solmuun, kun kappaleet liikkuvat lähes valonnopeudella ja ei oikein enää Newtonin lait potki, vaan joudutaan miettimään Einsteinin keksimiä asioita esim. ne aikaparadoksit yms.
Kvanttifyssaa mun päälle ois sama kuin yrittäis opettaa sustapöhöiselle pokelle tähtitiedettä ;-)) <- *provo*
 
Mun aivot menee jo solmuun, kun kappaleet liikkuvat lähes valonnopeudella ja ei oikein enää Newtonin lait potki, vaan joudutaan miettimään Einsteinin keksimiä asioita esim. ne aikaparadoksit yms.
Kvanttifyssaa mun päälle ois sama kuin yrittäis opettaa sustapöhöiselle pokelle tähtitiedettä ;-)) <- *provo*
Ymmärtämistä helpottaa huomattavasti, kun et ajattele aikaa ja avaruutta absoluuttisina asioina, vaan dynaamisina muuttujina, jotka riippuvat tilanteesta. Aika ja avaruus (=pinta) vain otetaan eräinä parametreina mukaan yhtälöihin, eikä niitä jätetä tarkastelun ulkopuolelle kuten Newtonin klassisessa mekaniikassa. Tuloksena vain huomattavasti monimutkaisempia yhtälöitä, jotka yksinkertaistuvat Newtonin yhtälöiksi pienillä nopeuksilla/massoilla. Kvanttimekaniikalla ja Einsteinin suhteellisuusteorialla ei tosin ole mitään yhteistä keskenään.
 
On niillä se yhteinen seikka, että sekä kvanttifysiikka että einsteinin kehittämä teoria ajan kulumisen hidastumisesta nopeuden tai painovoiman kasvaessa jne. ovat maalaisjärjellä mahdottomia ajatella.

Toinen jää maapallolle ja toinen avaruusaluksella lujaa tekemään lenkin. Kummankin mielestä aikaa kului saman verran, mutta silti suhteessa toiseen eri verran.

Kvanttifysiikasta esimerkki, että yksi hiukkanen voi olla saman aikaisesti useassa eri paikassa.

Eli noita ei oikein ihmisjärki käsitä.
 
Kvanttimekaniikka on jännä juttu :)

Kuvitellaan vaikka, että mitataan veden pinnalla aaltoa. Jos menee kepillä mittaamaan aallon korkeutta, aalto muuttaa muotoaan. Voit mitata vaikka aallon korkeuden sillä, mutta saman aallon pituutta et voi enää mitata tarkasti, mutta pituuden voi määrittää tietyllä todennäköisyydellä. Puhutaan ns. Heisenbergin epätarkkuusrelaatiosta. Eli jos aaltoyhtälöstä saadaan informaatiota, se muuttaa muotoaan. edit: tuohon riittää siis ihan vaikka valon osuminen aaltoon.

Jos identifioit aallon (hiukkasen) ja tiedät mistä raosta se tulee, se ei enää sen jälkeen ole sama aalto, mittaus kun vaikuttaa aina mitattuun asiaan.
 
Juuri tuo on aika käsittämätön asia. Mistä se mitattava kohde voi tietää, että sitä mitataan? Kyllä tämä maailmamme käy sitä moniselkoisemmaksi mitä enemmän onnistutaan selvittämään.
 
Kvanttimekaniikka on jännä juttu :)

Kuvitellaan vaikka, että mitataan veden pinnalla aaltoa. Jos menee kepillä mittaamaan aallon korkeutta, aalto muuttaa muotoaan. Voit mitata vaikka aallon korkeuden sillä, mutta saman aallon pituutta et voi enää mitata tarkasti, mutta pituuden voi määrittää tietyllä todennäköisyydellä. Puhutaan ns. Heisenbergin epätarkkuusrelaatiosta. Eli jos aaltoyhtälöstä saadaan informaatiota, se muuttaa muotoaan. edit: tuohon riittää siis ihan vaikka valon osuminen aaltoon.

Jos identifioit aallon (hiukkasen) ja tiedät mistä raosta se tulee, se ei enää sen jälkeen ole sama aalto, mittaus kun vaikuttaa aina mitattuun asiaan.

Tähän perustuu kehitteillä oleva ultimate salaustekniikka jota ei voi murtaa.
 
Eli jos kyttään vaikka lintua (<-fotonin vertauskuva) joka lentää taivaalla niin se lentää erilailla kuin jos en kyttäisi sitä? Lintu siis tietää, että kyttään sitä.
 
Eli jos kyttään vaikka lintua (<-fotonin vertauskuva) joka lentää taivaalla niin se lentää erilailla kuin jos en kyttäisi sitä? Lintu siis tietää, että kyttään sitä.
Itseasiassa ei. Valo osuu lintuun joka tapauksessa, joten sen vaikutus on sama katsotko sinne vai et, mutta jos joudut valaisemaan kohdetta mittausta varten, sen aaltoyhtälö muuttuu.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom