Thaiboxing-jannulle voimaa

[Pupulussi]

Ööh eli tässä nyt on pyöriskelty pari vuotta kuntosalin maailmassa ja tehty mitä erillaisimmilla ohjelmilla voimaharjottelua. Pari kuukautta sitten tuli alotettua myös thaiboxing ja kohta ois alkeiskurssi vedetty läpi. Harjotukset oli alkeiskurssilla tiistaisin ja torstaisin ja nyt jatkokurssilla reenit pidetään ma,ti,ke,to päivinä.

Alkeiskurssin ajan tuli pumppailtua ma,ke,pe päivät arskan kultasella kuusikolla ja tulokset on noussut ihan hyvin, mutta nyt olis varmaan järkevintä alkaa tekemään jollain vähän paremmin thai-boxingia tukevalla ohjelmalla. Miettiny jos tekis salireeniä kaksi kertaa viikossa ma aamuna ja pe päivänä. Lauantai olisi palautteleva päivä ja sunnuntaina lepo.

Eli nyt ois hyvät neuvot tarpeen tuon saliohjelman muodossa.

 

[AndyS]

Taitaisi tuo lenkkeily olla kuitenkin ensisijaista salilla käyntiin nähden. Lajitreenit ensin, siihen 2-3 lenkkiä viikkoon ja jos vielä sitten jää aikaa/intoa, niin kuntopiirityyppistä treeniä salilla.

 

[veijari]

Tai sitten ihan vaan voimapuolta puntilla. Isoja liikkeitä kuten kyykyt, vedot, leuat, soudut, dipit, penkki, pystypunnerrus yms. Kuitenkin jos 4x vko:ssa treenaa lajia niin siinä kyllä luulis tulevan lajinomaista kestävyttää ihan riittävästi. Esim. 2 jakonen ohjelma pe&la treenipäivät ja sitten sunnuntaina kunnon levot tai sitten se lenkki.

 

[AndyS]

Kuitenkin jos 4x vko:ssa treenaa lajia niin siinä kyllä luulis tulevan lajinomaista kestävyttää ihan riittävästi.

No niinhän sitä luulis, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Ilman lenkkeilyä ei tule peruskuntoa ja ilman peruskuntoa ei pysty harjoittelemaan riittävän paljon sellaisella intensiteetillä, että lajikunto kehittyisi riittävän hyväksi ottelemiseen.

Kaikki pystylajien ottelijat juoksevat. Okei, nyt saattaa joku vetää jonkun suuruuden, joka ei joskus juossut, mutta käytännössä kaikki silti juoksevat, koska juoksu on kuningaslaji peruskunnon nostamiseen. Muitakin ihan hyviä on, mutta juoksu on se paras.

Ei punttien nosto sinänsä paha juttu ole, mutta jos sillä syrjäytetään lenkkeily, niin mennään kyllä metsään ja rajusti. On ihan sama, miten vahva on, jos ei erän lopulla jaksa enää edes potkaista. Tietty ei se minulta pois ole, jos joku haluaa vaihtaa lenkkeilyn punttaamiseen, mutta kehässä se kostautuu ihan varmasti. Kannattaa lukea Fighterin foorumilta Immosen Rikun kirjoitus "Niin mikä voimaharjoittelu?" Rikuhan on entinen ammattilaisten maailmanmestari ja maajoukkuevalmentaja ja varmaan tietää ihan riittävästi thainyrkkeilyvalmennuksesta.

Painilajit on sitten erikseen ja niissä punttien nostelu on paljon oleellisempi juttu.

 

[veijari]

Ottamatta kantaa tuohon ettei kuntoa saa juoksematta niin kuitenkin threadin nimi viittaa kuitenkin voimanhankintaan ja sitä ihan viimeeksi juoksemalla saa.

 

[AndyS]

Harjoitusohjelma on kokonaisuus. Ei sitä voimanhankintaa voi erottaa muusta treenaamisesta, vaan se pitää sovittaa sen mukaan. Ja lähtökohdan pitää olla se, että ensiksi käydään kaikki lajitreenit. Sitten lisätään lenkkeilyä. Ainakin se 2-3 lenkkiä viikkoon. Ja vasta sitten nostellaan rautaa, jos nostellaan.

Vasta kun tämä järjestys on selvänä, on järkeä miettiä, miten monta punttikertaa viikkoon laitetaan ja mitä niissä tehdään.

Ja sitä voimaakaan ei ole minusta tässä yhteydessä mitään järkeä mitata sillä, kuka nostaa eniten penkistä, vaan sillä, kuka kenkää koviten matsin ratkaisuhetkillä.

 

[Armas]

Painilajit on sitten erikseen ja niissä punttien nostelu on paljon oleellisempi juttu.

En tiedä missä painilajissakaan punteista on mitään hyötyä jos juuri on vasta alkeiskurssin käynyt.

Tulee näistä ketjuista mieleen että tavoitteet taitaa olla enemmän voimailun kuin kamppailun puolella jolloin fiksuinta olis vaan vähentää reilusti sitä kamppailuharjoittelua.

Nämä 4 lajia ja 2 voimaa tyyliset ohjelmat ovat ennemminkin sellaisia ettei aloittelija kehity kunnolla kummassakaan lajissa. Voimaharjoittelua on liikaa että kehittyisi kamppailijana ja kamppailutreeniä liikaa että kehittyisi voimailussa. Vähän sellainen lose - lose tilanne. Win - lose olis huom. parempi kuten 5 voimaa ja 1 laji( kevyt ) :D

 

[flamm]

En kuvailisi tuota ihan lose-lose -tilanteeksi, nostelemalla punttia ja thaiboksaamalla kehittyy kyllä molemmissa, varsinkin jos on aloittelija. Mutta ehkei optimaalisimmalla tavalla, mitä punttailussa tai thaiboksailussa voisi kehittyä. Voi tuosta treenitahdista olla aika hankala pitää kiinnikin, varsinkin jos ei aio täydellisesti omistautua treenaamiselle, eli käy baarissa ja viettää aikaa muidenkin kuin treenikavereiden kanssa.. Käsittääkseni se menee niin että jos haluaa olla oikeasti hyvä thaiboksaaja niin pitää olla myös aika kevyt.. Poislukien luonnostaan isommat ihmiset.. Tosin absoluuttinen kamppailuteho taitaa parantua tiettyyn rajaan asti sitä mukaan mitä enemmän lihasmassaa hankkii, mutta jos tarkoitus on kilpailla niin sitten pitää löytää sellainen painoluokka jossa on parhaimmillaan suhteessa muihin sen painoluokan vastustajiin.

 

[rasvis]

En tiedä missä painilajissakaan punteista on mitään hyötyä jos juuri on vasta alkeiskurssin käynyt.

BJJ, Lukkopaini ja ihan perinteinen Kreikkalais-Roomalainen tulee näin heti ensimmäisenä mieleen.

 

[pastor1]

No niinhän sitä luulis, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Ilman lenkkeilyä ei tule peruskuntoa ja ilman peruskuntoa ei pysty harjoittelemaan riittävän paljon sellaisella intensiteetillä, että lajikunto kehittyisi riittävän hyväksi ottelemiseen.

Toi on harvinaisen totta, jos aikoo otella niin kannattaa ehdottomasti juosta edes kaksi-kolme lenkkiä viikossa. Tietysti tiettyyn pisteeseen asti pärjää matseissa ihan kovilla ja usein tehdyillä lajitreeneillä mut jos tavoitteet on korkeammalla(MM, EM) niin ei pelkkä lajitreeni riitä. Näin ainakin thainyrkkeilyssä. Ja voimaa tulee lajitreenillä esim. thaikut eivät todellakaan vedä mitään punttitreeniä ja ovat silti aivan tajuttoman vahvoja. nim. kokemusta on

 

[Pecman]

Jos haluaa punttiohjelmasta tehdä lajia tukevan, niin bodailu kannattaa ainakin jättää pois. Lyhyitä sarjoja ja perusliikkeitä: Kyykky, rinnalleveto, penkki, leuaveto, dippi ja keskivartalolle monipuolista treeniä

Tottahan se on, että jos thainyrkkeilyssä haluaa pärjätä, niin aika kannattaisi ennemmin käyttää lenkkeilyyn ja tehdä vaikka siinä jossain välissä kuntopiirimäistä jumpaa.
Thainyrkkeilijöiden punttitreenin väheksyntä johtuu osaltaan siitä, että kyseessä on painoluokkaurheilu ja toisaalta thainyrkkeilyn kuten muidenkin kamppailulajien parista löytyy paljon esimerkkejä siitä, kuinka voimatreeni voi huonontaa lajin vaatimia ominaisuuksia, mikäli se on huonosti toteutettu.

Jos kuitenkin väittää punttitreeniä turhaksi lyönti- ja potkuvoiman kehittämisessä, koska thainyrkkeilijähuiput eivät sitä tee, voi toisesta ääripäästä ottaa esimerkiksi Lebannerin tai Crocopin. Eli punttitreeninkin voi yhdistää lajiin järkevästi.

Mikäli tärkeintä on tulla hyväksi thainyrkkeilijäksi, kannattaa pakkislaisten vinkkien sijaan kuitenkin kuunnella omaa valmentajaa, joka osaa varmasti parhaiten arvioida suurimmat heikkoudet ja punttitreeninkin tarpeen.

 

[AndyS]

LeBanner ja Crocop ovat avoimen sarjan ottelijoita, mitä useimmat ihmiset eivät ole. Kun on mahdollista painaa miten paljon hyvänsä, niin kannattaa tietenkin olla mahdollisimman iso verrattuna vastustajaan. Mutta muissa painoluokissa näin ei voi tehdä.

Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka LeBanner "kasvoi" loukkaantumisensa aikoihin kymmenkunta kiloa, niin ei hän ole sen jälkeen menestynyt yhtään sen paremmin - pikemmin päinvastoin. Tekniikka on mennyt taaksepäin ja kunto huonontunut. Pitäisinkin tätä malliesimerkkinä siitä, miten punttia ei pidä yhdistää kamppailulajitreeniin.

Sitäpaitsi juuri peruskurssin lopettaneen kaverin ei muutenkaan kannata ottaa mallia ammattiottelijoilta, vaan katsella, millaisin eväin salikisoihin mennään ja siellä pärjätään. Ja siinä peruskuntoharjoittelu on avainasemassa. Se tukee myös tekniikan kehitystä, koska se mahdollistaa tehokkaamman treenaamisen.

 

[Marcules]

Minuakin kiinnostaisi joku hyvä voimaohjelma ympärivuotiseen käyttöön. Lajitreeniä on 2-4 krt viikossa ja siihen lisäksi ajattelin 1-2 krt käydä salilla. Tiedostan aivan hyvin että lenkkeily tekisi minusta paremman ottelijan, mutta kun lenkkeily ei vaan hotsita. Treenaan lähinnä omaksi iloksi, enkä tule mitä todennäköisemmin koskaan ottelemaan.

 

[Armas]

BJJ, Lukkopaini ja ihan perinteinen Kreikkalais-Roomalainen tulee näin heti ensimmäisenä mieleen.

Ongelmathan tuossa levytankojumpassa aloittelijoilla ovat siinä, että lajinomaisten liikeratojen, yleensä myös notkeuden ja liikkuvuuden, kehittäminen on muutenkin työlästä ja aikaavievää. Sitä ei kannattaisi punttailemalla vielä vaikeuttaa. Puntinnostosta ei ole ainakaan lajissa hyötyä koska lisääntynyt voima ei siirry lajiin vielä pitkään aikaan. Kyllä mä laittaisin painilajinkin aloittelijan lenkille mielummin kuin puntille.

 

[Tahaton emissio]

Tiedostan aivan hyvin että lenkkeily tekisi minusta paremman ottelijan, mutta kun lenkkeily ei vaan hotsita. Treenaan lähinnä omaksi iloksi, enkä tule mitä todennäköisemmin koskaan ottelemaan.

IMO juokseminen eri muodoissaan on mitä parhainta harjoittelua mille tahansa kamppailulajille. Siitä oppii kyllä tykkäämäänkin kun tarpeeksi ravaa.

 

[rasvis]

Kyllä mä laittaisin painilajinkin aloittelijan lenkille mielummin kuin puntille.

Tästähän ei siis ollut kysymys, vaan tästä:

En tiedä missä painilajissakaan punteista on mitään hyötyä jos juuri on vasta alkeiskurssin käynyt.

Mä kirjoitin pitemmänkin postin, mutta en jaksa alkaa väitellä aiheesta.

Uskon kuitenkin että pärjäisin painissa huonommin jos olisin jättänyt voimaharjoittelun pois.

 

[Pupulussi]

No mites pitkää lenkkiä kannattaisi vetää? Tällä hetkellä tulee hyristeltyä 5-10 km pitkiä lenkkejä ihan vauhdista riippuen. Ihanko peruskuntoköpöttelyä pitkää lenkkiä vai vauhtikestävyyttä?

 

[Mobb]

Svedbergin voimasarjat on käsittääkseni ihan yleispätevä kamppailulajeihin, painijoitten systeemi alunperin.

 

[AndyS]

Ei ole olemassa mitään "yleispätevää" ohjelmaa. Tarvittavat voimaharjoitteet riippuvat siitä, missä ottelijalla on puutteita ja mikä harjoittelukausi on meneillään. Peruskuntokaudella tehdään erilaisia harjoituksia kuin kisakaudella. Sama pätee juoksuun. Juoksusta nyt voi kuitenkin sanoa sen, että ne peruskuntolenkit ovat harjoittelun perusta. Muita sitten tarpeen mukaan - palauttavia tietty unohtamatta.

Paras neuvo tuli jo tuolla aiemmin: kysy omalta valmentajalta. Tämä on se kaikkein fiksuin menetelmä, jos omaa tietotaitoa ei ole. Hankkiudu pätevään valmennukseen ja tee kuten sanotaan.

Toinen vaihtoehto on hankkia tietoa valmennuksesta. Sitä on vähän huonosti saatavilla ainakin suomeksi, mutta jotain kuitenkin löytyy. Mutta tämä on se pitkä tie, eikä se tosiaan tapahdu niin, että pyydät harjoitusohjelmia netistä. Ei niitä kukaan sellainen jaa, joka oikeasti osaa niitä tehdä.

 

[snake250]

No niinhän sitä luulis, mutta luulo ei ole tiedon väärti. Ilman lenkkeilyä ei tule peruskuntoa ja ilman peruskuntoa ei pysty harjoittelemaan riittävän paljon sellaisella intensiteetillä, että lajikunto kehittyisi riittävän hyväksi ottelemiseen.

Millä tavalla peruskunto vaikuttaa palautumiseen?

Ongelmani on, että en pysty käymään lajitreeneissa (KB) niin usein kuin haluaisin. Kyse on siis siitä, että jos yritän treenata 5-6 krt. viikossa, niin muutaman viikon päästä kroppa alkaa pistää vastaan hyvin voimakkaasti. Lihakset kyllä tuntuvat kestävän (vaikka myönnetään, että paikat tuppaavat menemään vähän tukkoon), mutta hermosto ilmeisesti ei. Oireita ovat nämä vanhat tutut, väsymys, ärtyneisyys, silmien kirvely ja kohonnut leposyke (n. 40 bpm -> 50bpm). Jos tästä huolimatta yritän vain jatkaa, niin olo menee sen verran kamalaksi, että se tauko tulee väkisin.

Aloittaessani lajin treenaamisen keväällä (aluksi meillä oli treenit vain pari kertaa viikossa), olin harrastanut pari vuotta aktiivisesti lenkkeilyä ja puntinnostoa. Pystyin juoksemaan 30km hidasvauhtisen lenkin muutamaan tuntiin (tein paljon näitä pitkiä 2-3h lenkkejä). Tein myös paljon vetoharjoittelua ja 10-15km kovavauhtisia lenkkejä. Puntilla tein perusvoimaa, "parhaana" tuloksena penkki huikeat 100kg. Kyykkyä ja vetoa tein, mutta näissä vain pidempiä sarjoja (10-15 toistoa). Leukoja meni 15-20.

Ruokavaliohommat on mietitty moneen kertaan. Vitamiinit ja riittävä proteiinin määrä tuntuvat helpottavan, mutta ihmeitä näillä ei tehdä. Aloin tehdä 30-45min aamulenkkejä matalalla sykkeellä 2-3 krt / vko. Nämä auttoivat lihasjumiin ja fiilis oli kyllä illalla treeneissä pirteämpi, mutta sama homma - vaikutus jäi pieneksi. Yritän välttää stressaavia aktiviteetteja ja nukkumiseenkin olen yrittänyt panostaa määrätietoisesti. Alkoholia käytän 5-6 kertaa vuodessa.

Endokrinologilla voisi käydä, mutta eiköhän tässä ole kuitenkin kyse siitä, että pohjia (peruskuntoa?) ei ole tarpeeksi tai sitten kroppaani vain ei ole tehty kestämään tällaista frekvenssiä? Suunnitelmana olisikin nyt tarkoituksellisesti vähentää treenejä ja toivoa, että palautumiskyky kehittyisi edes vähän pikku hiljaa.

Jos joku nyt jaksoi lukea tuon pitkän selostuksen, niin olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä siitä, että jos teen 3 kovaa lajitreeniä / vko, nin kannattaako pitää loput täysiä lepopäiviä ja juosta lenkit treenipäivinä aamulla, vai heittää mukaan vielä 1-2 10km lenkkiä. Esim.

MA aamulenkki + iltatreeni (2h) + venyttely (1h)
TI lepo
KE aamulenkki + iltatreeni (2h) + venyttely (1h)
TO lepo
PE aamulenkki + iltatreeni (2h) + venyttely (1h)
LA lenkki
SU lepo

Tämä voi olla pelkkää kuvittelua, mutta jostain syystä tuntuu siltä, että kroppani tykkää enemmän täysistä lepopäivistä, kuin palauttavista/kevyistä treeneistä. Tämä voi tietysti johtua myös siitä, että en osaa treenata kevyesti (oikein).

Tämä meni aika pahasti , mutta threadissa tuntui olevan sen verran paljon muita harrastajia ja hyviä neuvoja, että kokeillaan nyt. Kiitos ja anteeksi.