Lontoon järkytyksestä toivuttuani, voin kertoa kokemuksia O2 areenalta. Hurjan nesteytyksen ja jalkapallo pelin siivittämänä 27 ja 28 saapuivat mestoille Suomen lippua heiluttaen; fiilis oli huikea. No, Teemun matsin jälkeen tunnelma latistui ja terkut jäi huutamatta Pakkiksen nettininjoille, kun ei sinne asti erätauolle päästykkään.
Siitä rakennettiin kuntoa Makun otteluun ja vaikka matsin jälkeen, tuomiota odotellessa, tunne oli se, että tappio tuli, niin silti kannustettiin ja lippua heilutettiin. Tuomion jälkeen 28:lla hirtti kiinni. Kaveri kääntyi ympäri ja (huonoa urheiluhenkeä osoittaen) näytti kansainvälistä käsimerkkiä paikallisille.. Varmuuden vuoksi vielä sama huutaen..
No, konfliktiltä vältyttiin, kun Suomen lippu pantiin piiloon, istuttiin alas ja rauhoituttiin. Paikat olivat huonot; ihan piippuhylly kamaa ja lipuista sai maksaa törkeästi. Tosin vieressä istuneet Islantilaiset olivat maksaneet osimoilleen saman summan. Luulen kuitenkin etten enää lähde paitsi jos Suomen poika on pääottelussa. Vai pitäisikö sanoa kun..