Töihin ulkomaille?

Pari omaa kokemusta Sveitsistä, miehen mukana matkassa :dance2:...En kyllä tullut lukeneeksi koko ketjua, että pahoittelen, jos tulee samoja juttuja uudestaan. Firma halusi tuon siipan Suomesta Sveitsiin (työkokemusta jo taustalla jokunen vuosi valmistumisen jälkeen), joten asiat oli helppo järjestää ja kyseessä on myös joustava pikkufirma. Firma hankki ensimmäisen väliaikaisen asunnon ja maksoi vuokran siltä ajalta, kun me loppuperhe oltiin vielä Suomessa mun töiden takia. Pomo auttoi myös etsimään koko meidän perheelle sopivaa asuntoa. Palkka on kohtuullinen, verot pienet, mutta vakuutuksia sitten pitää maksaa itse joka kuukausi.

Jos töitä lähtee hakemaan omin päin Sveitsistä, niin homma toimii vähän eri tavalla kuin Suomessa. Hakemus + CV paketoidaan nätisti kansioon ja mukaan liitetään myös todistukset. Monsteri osaa kyllä kertoa tästä enemmän ja siellä on hyvin työpaikkojakin sekä neuvoja koko hakemuksen tekoon.

Itse muuttaminen Sveitsiin käy suht kätevästi EU-kansalaiselle. Maahan tultua ja työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen mennään ilmoittautumaan paikalliseen kunnantoimistoon (jossain taitaa lukea poliisille, mutta meillä kyllä riitti ihan kunnantoimisto) valokuvien ja työsopimusten kanssa. Vakutuuksiakin pitää jossain välissä hankkia, muistaakseni ennen tuota muuttoilmoitusta. Ja rahaa on syytä sitten varata mukaan, sillä kaikki maksaa.

Asuminen Sveitissä on kallista ja se paikallinen kieli on aika tärkeä. Toki Zürichistä löytyy firmoja, joissa pärjää englannilla, mutta muuten elämä voi mennä hankalaksi, jos ei sitä saksaa tuolla alueella osaa/opettele. Ja näillähän on sitten se ihan oma tapansa puhua saksaa... Sveitsissä saksankielisellä alueella aloitetaan lukemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä ja englantia joskus myöhemmin, joten englannintaito isojen kaupunkien ulkopuolella voi olla todella olematon. Ranskankielisestä alueesta ei ole kokemusta, mutta paikallisten mukaan koko kulttuuri siellä suunnalla on erilainen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
joo ranskan kielisella alueella puhuvat vain ranskaa, kuten ranskaa puhuvat yleensa.

Raha, ja businessa taitaa olla enemman saksan kielta puhuvien alueella ?
Itsella kokemuksia ainoastaan ranskan kieliselta alueelta.
 
annales: Ne puhuu sitä ihme switchen dutchia ;)

Schweizer deutcshia (meniköhän toi ihan oikein taas :rolleyes:), mutta niin tekevät joo, yritä siitä sitten ottaa selvää, kun vokaalit vaihtaa paikkaa ihan kummallisesti ja eri murteetkin vaihtelee alueesta riippuen. Mutta muuten oikein mukava maa olla ja asua.
 
Suurimmat businesskaupungit taitaa olla Zürich ja Geneve, joista Zürich on saksankielinen ja Geneve ranskankielinen. Genevessä ainakin on todella monen ison yrityksen ja organisaation pääkonttoreita. Oon myös jostain lukenut, olisko ollut wikipedia, että iso osa Geneven asukkaista on muualta maailmasta tulleita, joten kansainvälinen meininki varmasti takaa sen että alkuun pärjää englannilla. Sveitsissä asuminen on kallista mutta Zürich ja Genevehän on maailman korkeimman elintason kaupunkeja, joten liksatkin ja pienet verot varmasti kompensoi tätä. Ei tää stadikaan nyt kovin halpa mesta oo budjailla. :)

Tietystikään en voi sanoa kokemuksesta, nää on vähän tällasta mutua. Tarkotuksena on vaan vähäks aikaa ainakin vaihtaa maisemaa kun on valmistunut.
 
Oon kuullu tuolta Lontoosta tarinoita että ne käy läpi kaikki ylioppilastodistukset ynnä muut. Mun yo-todistuksessa ei hirveesti oo kehuttavaa, vaikka yliopistosta arvosanat oliskin ihan OK. Työpäivät Lontoon suurissa pankeissa on 12-14 tuntisii ja stressin määrä on ihan suunnaton. En tietenkään oleta että Sveitsin tai New Yorkin pankkisektorilla homma on mitään lepposaa istuskelua, mutta en kuitenkaan oo valmis uhraamaan koko elämääni vaan paremman liksan toivossa. Olis kiva löytää joku kultanen keskitie tohon hommaan.

Vähän epäilen, ettei se ylppäritodistuksesta jää kiinni. Mutta arvosanat yliopistosta mielummin erinomainen kuin ok, mutten sitä kutsua sinne haastatteluun ei kuulu.

Tossa joku kommentoi, että Lontoossa ei katsota edellisiä työpaikkoja tarkasti. Nämä firmat kyllä katsoo, ja joka saatanan paikasta on parasta olla joku todistus lähetettävänä.

Mitä noihin työaikoihin tulee, niin ne vaihtelee aika rajusti pankkisektorin sisällä. Jos sä olet markkinapuolen perusveivaaja, niin et sä juuri koskaan yli 10 tuntia päivässä tee, toisaalta corporate finance puolella tunnit voi olla aika infernaalisia (12-14 tuntia ei todellakaan riitä). New Yorkissa en koskaan oo ollut duunissa, mutta muutamat tutut jotka sielläkin pankkimaailmassa ovat käyneet pyörähtämässä sanovat, että työajat ovat vielä pahempia kuin Lontoossa. Eli kultasta keskitietä voi olla vaikea löytää. Enkä usko että Zurichkään kovin lepposaa pankkityöympäristöä tarjoaa. Jos se on tärkeää, niin sitten kannattaa jäädä Pohjoismaihin.
 
Enkä usko että Zurichkään kovin lepposaa pankkityöympäristöä tarjoaa. Jos se on tärkeää, niin sitten kannattaa jäädä Pohjoismaihin.

Älä ymmärrä väärin, ei tarkotus oo lähteä Sveitsiin tai muualle räkimään kattoon ja toivoo että saa siitä 200 000e/v, 10 % veroilla. Oon varma että jokaisesta näistä tässä ketjussa esille tulleista valtioista on pankkisektoreiden sisällä hyvinkin erilaisia duuneja. Tää Lontoon rahoitusmaailma on nyt vaan ollu julkisuudessa jonkun verran lähiaikoina. Siellä otetaan lahjakkaimmat kundit suoraan koulun penkiltä, kulutetaan loppuun ja otetaan uudet tilalle. Halukkaita riittää kyllä.
 
Schweizer deutcshia (meniköhän toi ihan oikein taas :rolleyes:), mutta niin tekevät joo, yritä siitä sitten ottaa selvää, kun vokaalit vaihtaa paikkaa ihan kummallisesti ja eri murteetkin vaihtelee alueesta riippuen. Mutta muuten oikein mukava maa olla ja asua.
Tuota juuri tarkoitin mutta kirjoitin sen samanlailla kuin lausun :D
 
Älä ymmärrä väärin, ei tarkotus oo lähteä Sveitsiin tai muualle räkimään kattoon ja toivoo että saa siitä 200 000e/v, 10 % veroilla. Oon varma että jokaisesta näistä tässä ketjussa esille tulleista valtioista on pankkisektoreiden sisällä hyvinkin erilaisia duuneja. Tää Lontoon rahoitusmaailma on nyt vaan ollu julkisuudessa jonkun verran lähiaikoina. Siellä otetaan lahjakkaimmat kundit suoraan koulun penkiltä, kulutetaan loppuun ja otetaan uudet tilalle. Halukkaita riittää kyllä.

Olin joskus tyohaastettelussa bank of americalle Lontoossa, tarkemmin bromley. Taitaa olla jo Kentin aluetta.
En ikina ollut tehnyt mitaan pankkeihin liittyvaa, mutta he tarvitsivat suomea puhuvan ihmisen asiakaspalveluun. Oli kylla ihmeissani kun edes ottivat haasteluun.
 
Olin joskus tyohaastettelussa bank of americalle Lontoossa, tarkemmin bromley. Taitaa olla jo Kentin aluetta.
En ikina ollut tehnyt mitaan pankkeihin liittyvaa, mutta he tarvitsivat suomea puhuvan ihmisen asiakaspalveluun. Oli kylla ihmeissani kun edes ottivat haasteluun.
Saitko paikan?
 
Mitä noihin työaikoihin tulee, niin ne vaihtelee aika rajusti pankkisektorin sisällä. Jos sä olet markkinapuolen perusveivaaja, niin et sä juuri koskaan yli 10 tuntia päivässä tee, toisaalta corporate finance puolella tunnit voi olla aika infernaalisia (12-14 tuntia ei todellakaan riitä). New Yorkissa en koskaan oo ollut duunissa, mutta muutamat tutut jotka sielläkin pankkimaailmassa ovat käyneet pyörähtämässä sanovat, että työajat ovat vielä pahempia kuin Lontoossa. Eli kultasta keskitietä voi olla vaikea löytää. Enkä usko että Zurichkään kovin lepposaa pankkityöympäristöä tarjoaa. Jos se on tärkeää, niin sitten kannattaa jäädä Pohjoismaihin.

Ihan mielenkiinnosta, minkälaisia nuo tunnit on sitten Suomessa? Sähän olet muistaakseni investointipankkipuolella hommissa, vai kuinka?

Itse sain jokseenkin keskinkertaisella yliopistopahvilla kohtalaisen joutuisasti Saksasta töitä, mutta tässä edesauttoivat toki hyvä käytännön kokemus ja jo silloin hyvä saksan kielen taito. Niin ja se, että asuin jo paikan päällä. Saksalaisesta työkulttuurista olenkin jo jonkin verran kirjoittanut, mutta itse en oikein arvosta tätä paikallista meininkiä. Vastavalmistuneilla on tiskirätin verran selkärankaa ja aika moni sitten painaa palkkaan nähden aivan liian pitkiä päiviä. Niin ja Suomen vastavalmistuneiden (netto)palkat ovat mielestäni saavuttaneet täkäläisiä ihan hyvin ja osaltaan menneet ohikin. Tosin täällä on ostovoima varmasti edelleen parempi.

Olen tällä hetkellä vaihtamassa duunia ja uutta etsin ensisijaisesti nimenomaan Lontoosta. Strategiana on luultavasti mennä sinne kylmiltään ja hakea sitten henkilöstövälitysfirmojen kautta töitä, jos siis sitä ennen ei aukea jotain muita mahdollisuuksia. Raportoin taas, kun on jotain raportoitavaa.

Sanoisin kaiken kaikkiaan, että vastavalmistuneena, ulkomailta käsin ja maan kieltä osaamattomana voi olla aika perkeleen hankalaa saada töitä. Kokeneilla työntekijöillä se on sitten eri asia, kun osaamistaso voi olla sitä luokkaa, että lähempää ei yksinkertaisesti löydy vaihtoehtoja. Niin ja sitä, että saako töitä kerran lähdettyään, ei voi tietää etukäteen. Siltikin, jos on rohkeutta lähteä, niin kyllä sitä töitäkin luultavasti jostain jotain löytyy.
 
Niin, vaatii kyllä varmasti rohkeutta lähteä jos ei oo mitään back-up plania. Voi olla että jonku aikaa voi tehdä ihan surkeita hommia kunnes löytyy parempaa. Mutta siihenkin voi sitten varautua, ja kyllähän siinäki saa sitte paikallista kokemusta ja kielitaitoa jotka edesauttaa paremman duunin ettimisessä.
 
Kannattaa vaan mennä rohkeasti ja täysillä. Ulkomailla asuessaan oppii tuntemaan itsensä ja ennen kaikkea joutuu pois omalta mukavuusalueeltaan. Jos siitä selviää niin sitten selviää mistä vaan. ;)
 
Niin, vaatii kyllä varmasti rohkeutta lähteä jos ei oo mitään back-up plania. Voi olla että jonku aikaa voi tehdä ihan surkeita hommia kunnes löytyy parempaa. Mutta siihenkin voi sitten varautua, ja kyllähän siinäki saa sitte paikallista kokemusta ja kielitaitoa jotka edesauttaa paremman duunin ettimisessä.

Voithan sä tehdä niinkin kliseisen tempun, kuin kirjoittaa paperille ylös, että mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos et saa esim. kuuteen kuukauteen alan töitä ja että mitkä olisivat ne muut vaihtoehdot. Yleensä siinä ei voi hävitä muuta kuin rahaa ja henkilökohtaisesti näkisin, että se ulkomaille lähtö kannattaa ihan noin muutenkin sijoituksena itseensä, joten tämän menetetyn rahasumman voi sitten vaikka laskea ylimääräiseksi lukukausimaksuksi elämän koulussa. Jos tässä vaiheessa mietit jostain sohvasta tai jokalauantaisesta lätkämatsista luopumista (mitä en siis vihjaa), niin tuskin tulet koskaan lähtemään, koska luopumatta mistään se lähtö ei vain onnistu. Toisaalta se voi antaa todella paljon. Muuten, kyllä Lontoo ja muut EU-Kohteet vaan ovat huomattavan paljon vähemmän bürokraattisia vaihtoehtoja.

Lisähuomautuksena, Sveitsissähän Schweizerdeutsch tunnetaan Schwyzerdütschina, johtuen sveitsiläisten perverssistä ääntämistavasta.
 
kun tässä olen seuraillut duunissa näitä maanvaihtoja niin aika vaikealta vaikuttaa.
Itseäni pyydettiin Ruotsiin duuniin, nopea laskelma oli että saadakseni saman €-määrän kouraan olisi palkkaa pitänyt nostaa 25%. Autoetu ruotsissa on huonompi, täyttä autoetua ei tunneta ollenkaan(?). Lomat olisi vähän paremmat, +1 viikko vuodessa ja juhlapyhiin yleensä +1 päivä.
Duunikaverin muutto sveitsiin kaatui aika samanlaisiin asioihin. 500e bruttopalkan nosto olisi jättänyt 100e vähemmän käteen.. Suurin muuttuja taas täysi autoetu jota sveitsissä ei saa eli auto olisi pitänyt ostaa. Verotus on toki kevyempi, mutta sekin 30% hujakoilla, ehkä vähän alle. Tähän päälle pirunkovat pakolliset vakuutusmaksut niin nettopalkoissa ei eroa. IMO Sveitsin lomapolitiikka on ihan hanurista (kuten USA, UK, Ranska..) eli periaatteessa sulla on lomia 4 viikkoa vuodessa, mutta maksimissaan saat pitää 2 viikkoa putkeen ja loput jonain pitkinä viikonloppuina. Jenkeissä taitaa olla vieläkin heikommin..

Omana päättelynä sanoisin, että Suomessa on oikeasti melko kilpailukykyinen työkulttuuri. Varsinkin jos laskee muunkin kuin nettopalkan (lomat, sairaanhoidon, työtunnit jne) . Täältä kannattaa lähteä ulkomaille jos se kiinnostaa ja saa hyvän tarjouksen.
Ei sillä ekalla komennuksella ehkä rikastu mutta toinen voi olla jo rahakkaampi. Keskivertokavereista ei ole isoissa maissa puutetta, joten perustoimistouunona on turha haaveilla rikastumisesta.
Itse olen "talent-putkessa" duunissa josta pyritään pullauttamaan osaajia konsernin käyttöön.. Eli luultavasti 2 vuoden sisään olen lentokentällä putkikassi olalla lähdössä, joten itse koen kokemuksen olevan arvokasta.
 
Ihan mielenkiinnosta, minkälaisia nuo tunnit on sitten Suomessa? Sähän olet muistaakseni investointipankkipuolella hommissa, vai kuinka?

Suomessakin tietysti tunnit rahotusalalla vaihtelee hirveesti. Nyt viimeksi oon ollut ihan markkinapuolella kauppaa käymässä, ja tosi harvoin yli 10 tuntia päivässä oon duunissa istunut. Ehkä yhdeksän tuntia on keskiarvo. Aiemmin olin konsulttina, ja siellä sitten päivät saattoivat olla vähän pidempiä (itse taisin tehdä keskimäärin noin 55 - 60 h / viikko), mutta Suomen hienous on ehkä siinä, että pelkän istumisen takia sun ei duunissa tarvitse homehtua vaan jos oot tehokas työntekijä niin pystyt kyllä häipymään ihmisten aikoihin. Ja viikonloput on lähtökohtasesti vapaita.

Tunnen kyllä paljon tapauksia, jotka korpputaloissa tai konsultteina tekevät Suomessakin yötä myöten duunia, muuta mun mielestä kyse on sillon puhtaasti omasta valinnasta ja tällaset tuntimäärät liittyy usein sellaseen enemmän tai vähemmän perfektionistiseen luonteenlaatuun. Viimesen viiden prosentin viilaamiseen kun on helppo käyttää sata prosenttia lisää aikaa.
 
Ei sillä ekalla komennuksella ehkä rikastu mutta toinen voi olla jo rahakkaampi. Keskivertokavereista ei ole isoissa maissa puutetta, joten perustoimistouunona on turha haaveilla rikastumisesta.

ykkösprioriteetti ei ole rikastuminen. Tavotteena enemmänkin ehkä mielenkiintosemmat hommat ja vähän vaihtelua tähän kotimaahan, onhan täällä kuitenki lähes koko ikänsä asunut. Onhan tollainen ulkomaille töihin lähteminen myös hyvä kokemus ja joskus jos palaa takas Suomeen niin työnantajat voi antaa arvoa ulkomaankokemukselle.
 
Onko muuten kukaan ikinä maailmanhistoriassa saanut tällä tapaa työtä? :D Tutuntutuntuttuja ei lasketa.

Hehe :D Sisko taisi saada tuolta työpaikan. Mutta joo en tarkottanu että laittaa CV:n Monsteriin ja pyörittelee sitten peukaloita kotona. Vaan tietenkin hakee niitä paikkoja mitä Monsterissa tarjotaan jne.
 
Omana päättelynä sanoisin, että Suomessa on oikeasti melko kilpailukykyinen työkulttuuri. Varsinkin jos laskee muunkin kuin nettopalkan (lomat, sairaanhoidon, työtunnit jne) . Täältä kannattaa lähteä ulkomaille jos se kiinnostaa ja saa hyvän tarjouksen.
Ei sillä ekalla komennuksella ehkä rikastu mutta toinen voi olla jo rahakkaampi. Keskivertokavereista ei ole isoissa maissa puutetta, joten perustoimistouunona on turha haaveilla rikastumisesta.
Itse olen "talent-putkessa" duunissa josta pyritään pullauttamaan osaajia konsernin käyttöön.. Eli luultavasti 2 vuoden sisään olen lentokentällä putkikassi olalla lähdössä, joten itse koen kokemuksen olevan arvokasta.

Riippuu suhteellinen rikastuminen alasta, optimoinneista ja maasta paljon. Itse olen nyt ollut komennuksella norjassa "pitemmän" tovin. Mitä olen jututtanut vastaan tulleita suomalaisia niin kyllä täällä voi tehdä ihan eri isot massit verrattuna suomeen. Käytännönhommia tekeviä arvostetaan vähän eri tavalla palkassa kun natiivi jengi ei halua tehdä "paskahommia". Esim. ihan kovaliksainen työ on vääntää ravintolassa annoksia nälkäisille ja koulutusvaatimus on aika olematon. Eihän sillä tietenkään euromiljonääriksi tule, mutta rikastuu ihan huomattavasti verrattuna saman homman tekemiseen suomessa.
 
Back
Ylös Bottom