Syke korkealla?

[Jääleidi]

Hankin vihdosta viimein sykemittarin ja olen tässä hämmästellyt korkeita sykkeitäni. Viimeksi juoksu/hölkkälenkillä syke oli koko ajan jossain 168, vaikka mielestäni menin rauhallista tahtia, eikä tuntunut pahalta. Ylipäänsä syke nousee tosi helposti, alkulenkistä esim. 182 (enkä ole silloin mitenkään lääh lääh). Samoin illalla saattaa vielä nukkumaan mennessä olla syke 72. Leposyke esim. aamulla on alle kuudenkympin. Aktiivista ja monipuolista liikuntaa takana 10 vuotta (juoksua, jumppia, kävelyä, punttia, luistelua, yleisurheilua, spinningiä, what ever). Eli mistä on kyse kun sykkeet on noin hiton korkeita?! :arvi:

 

[Sepsis]

Sama ongelma on tyttöystävälläni, jolla on myös urheillut jo toista vuosikymmentä. Hän oli urheilulääkäriltäkin asiaa tiedustellut ja vastaus oli, että joillakin ihmisilla sykeet ovat vaan luonnostaan suhteellisen korkeita. Esimerkiksi tyttökaverini keskisyke 40 minuutin peruslenkillä voi olla 170-180. Itselläni on vaikeuksia juoksemalla saada sykettä edes hetkellisesti 180:n tienoille.

 

[Voitto Kotiin]

vaikka mielestäni menin rauhallista tahtia

Maksimisyke pitäisi tietää, että osaisi mitään järkevää sanoa. Mutta nyt voin jo arvata, että juokset aina suurin piirtein samalla tavalla.

Hidasta vauhtia useimmilla lenkeillä niin paljon, että syke on välillä 120 - 150. Tällöin todennäköisesti liikut sykkeellä, joka on alle aerobisen kynnyksen ja kehittää peruskestävyyttä.

 

[ylikuntoilija]

Itselläni on kanssa korkea syke, ja tuohon syketasoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lenkkeillessä. Sykkeellä 198 olo on siedettävä, mutta taannoin mäkisprinttejä juostuani ja kotiin heti jälkeen muutaman kilometrin kölkyteltyäni alkoi puristamaan rintaa sen verran, että sydänkohtauskin kävi mielessä. Sykettä kyseisellä hetkellä en saanut. Taisi olla kyse ennemmin sydänlihaksen hetkellisestä hapenpuutteesta tai vastaavasta koska 5 min levolla ja rankalla ventilaatiolla helpotti, mutta pisti miettimään korkeiden sykkeiden kanssa harjoittelua. Maksimisykkeillä "lenkkeily" tuskin on sydämellekään hyväksi, vaikka syke olisi normaalistikin korkea - palautuminen tuskin on sen nopeampaa, ennemmin päinvastoin, ja tuskin muukaan elimistö hyötyy jatkuvasta rääkistä. Palauttavana jo 140-160 syke on mielestäni liian korkea, toki en asiantuntija ole. Toisaalta taas oma "luonnollinen" juoksunopeuteni ei tällä hetkellä mene yksi yhteen kuntotasoni kanssa, mikä haittaa esim. peruskestävyysharjoittelun sääntelyä. Ylikuntohistoria pyörii jatkuvasti myös mielessä korkeiden harjoitussykkeiden kanssa, vaikka yleislääkärit, kardiologit ja urheilulääkärit ovat todenneet, että kaikki on ok. Mutta kun happisaturaatio levossa näyttää 99% ja paineet ovat korkeahkot, stressiä tai ei, niin vaikea tuota on tulkita muutoin kuin että sydän tekee turhaa työtä. Toki tuossakin voi kyse olla yksilöllisistä taipumuksista: lähes 6000 m korkeudessa ainoa vaivani oli nestehukan ja kirkkaan auringon aiheuttama päänsärky.

 

[Voitto Kotiin]

Laitanpa vielä vähän lisää asiaa aiheesta.

Otetaan esimerkkinä juoksua harrastava henkilö, jolla leposyke on 60 ja maksimisyke 200. Anaerobinen kynnys voisi olla 170 ja aerobinen kynnys 150. Kun henkilö juoksee "täysillä" 1000 m matkaa, vauhti voi olla 3:30/km. Anakynnyksen vauhti 5:00 km ja aerobisen kynnyksen vauhti 6:00. Vauhdit ja sykkeet taulukkona voisi olla jotain näin:

200 3:30
190 4:00
180 4:30
170 5:00
160 5:30
150 6:00
140 6:30
130 7:00

Eihän asia tietenkään ihan näin kaavamainen ole mutta periaatteessa kyllä. Jos tuntuu siltä, että sykkeet ei laske vaikka vauhtia kuinka yrittäisi hidastaa, melkein aina kyse on puutteellisesta peruskestävyysharjoittelusta.

Esimerkkihenkilömme on harjoitellut niin, että yli 75 % juoksusta tapahtuu alle 150 sykkeellä.

 

[anttioksanen]

Jääleidille: Älä murehdi sykkeestä. Useilla naisilla keiden kanssa olen lenkkeillyt, syke nousee todella korkealle vaikka he pystyvät puhumaan ja juoksemaan ihan sujuvasti esimerkiksi kympin lenkin. Sykkeet on aina yksilöllisiä. Useat naiset treenaavat fanaattisesti aerobickiä, bodypumppia etc. joissa kovaa treenatessa syke on hyvinkin korkea koko treenin ajan. Tällainen treeni nostaa aerobisen/anaerobisen rasituksen kynnystä, eli suomeksi sanottuna mahdollistaa treenaamisen korkeammalla sykkeellä. Tämä sinun tulisi noteerata kiitoksena 10 vuoden aikana vietetyistä hetkistä urheilun parissa. Sen sijaan korkea leposyke, ja se että syke ei illalla palaudu, taas kertoo siitä että treenaat kovaa, ehkä jopa liian kovaa... Jos aamulla leposykkeesi on tavallista korkeampi hyvin nukutun yön jälkeen, on se kiistaton merkki ylikunnosta (jos ei ole esim. flunssaa tai muuta selittävää tekijää).

Eli älä murehdi, seuraa sykkeen sijaan tulosten paranemista. Jos olet todella kiinnostunut harjoittelemaan sykemittaria hyväksi käyttäen, tulisi sinun määrittää hengityskaasu-veloergometritestissä tarkalleen aerobinen/anaerobinen kynnys; tämä onnistuu urheilulääkärillä. Testiin voidaan helposti yhdistää EKG-tutkimus, jolloin voit olla 100% varma että kaikki on kunnossa.

Ylikuntoilija: Aika hurjalta kuulostaa, mikä sulla on leposyke ja verenpaine? Kiipeilystä sen verran, että mitä korkeammalle mennään sitä matalammaksi maksimisyke laskee. Kiipeillessä homma kaatuu siihen että hapenosapaine on vähäinen ja keuhkot eivät pysty hoitamaan omaa hommaansa. Sydämmellä sen sijaan olisi hyvinkin reservejä paljon kovempaan rasitukseen, mutta siitä ei ole korkealla mitään hyötyä. Samoin leposyke nousee. Eli se reservi mikä on käytössä muuhun kuin paikallaan oleskeluun pienenee. Mulla on ollut joku 130 bpm nukkumaan mennessä n. 6500 metrissä (normaalisti alle 50). Nestehukka ja kirkas aurinko aiheuttaa vuoristotautia (AMS) jonka eka oire on päänsärky. Kirkas aurinko aiheuttaa lumisokeutta, jonka oire on silmien särkeminen.

 

[Voitto Kotiin]

Ja vielä lisää anttioksasen vastauksen tiimoilta. Minä sanoin, että korkea syke johtuu puutteellisesta peruskestävyysharjoittelusta ja anttioksanen sanoi, että johtuu treenamisesta korkealla sykkeelle. Kyseessä on siis sama asia eri tavoilla sanottuna.

Melkein aina juoksuharrastusta aloittelevien kanssa tulee tämä kysymys esille. Pitääkö tosiaan harjoitella noin alhaisilla sykkeillä. Silloin ei enää juosta vaan kävellään. Ja vastaus on että kyllä pitää. Siis jos pitkällä tähtäimellä haluaa kehittyä tavoitteidensa ja oman potentiaalin mukaisesti.

Hyvä kysymys on, onko haittaa siitä, jos harjoittelee liian kovilla sykkeillä? Tietojeni ja kokemusteni ja mutun perusteella sanoisin: Terveyden kannalta parhaat vaikutukset saadaan, kun harjoitellaan riittävästi peruskestävyyttä. Myös ylikunnon ja loukkaantumisten riski on pienempi.

Peruskestävyyden rakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Vuosi on lyhyt aika. Mutta tuloksia kannattaa odottaa. Parhaat fiilikset juoksussa minä saan pitkän hitaan lenkin (2-3 tuntia) lopussa, kun syke on 130 kieppeillä (maksimini 190) ja maisema tuntuu silti vaihtuvan kovaa vauhtia.

 

[ylikuntoilija]

Ylikuntoilija: Aika hurjalta kuulostaa, mikä sulla on leposyke ja verenpaine? Kiipeilystä sen verran, että mitä korkeammalle mennään sitä matalammaksi maksimisyke laskee. Kiipeillessä homma kaatuu siihen että hapenosapaine on vähäinen ja keuhkot eivät pysty hoitamaan omaa hommaansa. Sydämmellä sen sijaan olisi hyvinkin reservejä paljon kovempaan rasitukseen, mutta siitä ei ole korkealla mitään hyötyä. Samoin leposyke nousee. Eli se reservi mikä on käytössä muuhun kuin paikallaan oleskeluun pienenee. Mulla on ollut joku 130 bpm nukkumaan mennessä n. 6500 metrissä (normaalisti alle 50). Nestehukka ja kirkas aurinko aiheuttaa vuoristotautia (AMS) jonka eka oire on päänsärky. Kirkas aurinko aiheuttaa lumisokeutta, jonka oire on silmien särkeminen.

Toivoinkin, että asiaa tunteva kommentoisi

Alhaalta aloittaen, pointti oli siis siinä, että siinä missä muilla vuoristotaudin oireet alkoivat 4000 metrin paikkeilla, oma oireiluni alkoi vasta ylhäällä. Eli kyse ei ole kunnosta, vaan elimistöni tuntuu aklimatisoituvan helposti - ehkä siis elimistöni "temppuilusta", taipumus korkeaan sykkeeseen jne., on sitten jonkinlaisia etuja esimerkiksi korkeissa ilmanaloissa, kun alhaalla se on enemmänkin rasite.

Normaaliksi nimitän RR 140/80. Edellisen kerran kun (sphygmolla) paineet mitattiin, tulos oli 150/85, mikä sinänsä ei tullut yllätyksenä jo siksi, että saan lievää stressiä kaikista mittauksista ja syke nousee helposti. Respiratorinen arytmia, kuten hienosti sanotaan, on hyvin korostunutta. Urheilulääkäri taisi kommentoida jotain harvinaisen tiiviistä yhteistyöstä mitä tulee keuhko-sydän blokkiin. "Paras" tulokseni oli aikoinaan 168/88, jolloin taisi leposykekin olla 110-120. Tilan varmaan arvaatkin. Nyt leposyke laskee levossa 70-75, mutta käy vielä rutiinomaisesti arkiaskareissa sadan paikkeilla, joskus ylikin. Tämä ei siis mielestäni ole kovinkaan rauhoittavaa, vaikka olen kuullut, että voi olla normaaliakin ylikunnon jälkeen.

Mäkisprinttikokemuksesta vielä sen verran, että ennen kyseistä tempausta olin ollut juoksematta yli vuoden ja olin rapakunnossa. Olen edelleen huonommassa kunnossa kuin toivoisin, ja edelleen sykkeet huolettavat, vaikka lääkärit ovat todellakin urheilun sallineet, tietenkin järjellä ja seurannalla. Tällä hetkellä jossain vaiheessa puhjenneen astman hoito on käynnissä, ja samalla seurataan syketason muutoksia. Keuhkot paremmat hoitolääkityksen jälkeen, edelleen tosin tuntuu juuri hengityselimistön kunto juoksua rajoittavan. Lenkki huomenna suunnitelmissa, yritän muistaa ottaa sykevyön messiin.

Mitä muuten sanot PEFistä 730 l/min? Olen vetänyt kotioloissa jopa ilman avaavaa lääkitystä vaikuttamassa 720-730 toistuvasti ja miettinyt, että onkohan virhemarginaalille aihetta. Tietokoneistetussa spirometriassa arvot ovat yli keskiarvon tai normaaleja muualla kuin pienissä hengitysteissä, joissa siis hiukan tukkoisuutta. Ymmärrän PEFin perusmerkityksen ja siihen vaikuttavat tekijät, mutta voiko tuolla tavalla ylimenevistä arvoista olla jotain haittaa, jos siis kyse ei ole mittalaitteen virheestä? Edellisessä laitteessa arvot loppuivat 700 joten äkkiä alkoi viisari lyödä kattoon. Uudemmassa menee 800 l/min asti, tuskin tuota rajaa kuitenkaan ylitän, ja sillä siis mitattu kaikki nämä mainitut seurantatulokset.

Ei ole urheilijalla tervettä päivää, ei. :haart: :whip:

 

[anttioksanen]

Voitto Kotiin: Olet oikeassa.

Ylikuntoilija: En usko että sun elimistön "temppuiluilusta", kuten korkeasta pulssista tai verenpaineesta tai muistakaan vastavista olisi hyötyä aklimatisoitumisessa, mutta en voi sitä varmasti kieltääkään Todennäköisimmin sulla vaan sattuu olemaan normaalia paremmat geenit. Kunnolla on vähän merkitystä aklimatisoitumisen kanssa; jotkut vaan kestää paremmin korkeutta kuin toiset. Asiaa on tutkittu todella vähän, mutta esimerkkinä tietty angiotensin converting enzyme (ACE) -geenivariantti näyttää löytyvän useilta eliittikiipeiijöiltä.

Toi verenpaine alkaa olla niin korkea, että sitä kannattaisi seurata, ja katsoa minkälaisia ne arvot ovat kotona pidemmällä aikavälillä. Noilla sun verenpaine arvoillasi esimerkiksi diabetes-potilaan kohdalla saatettaisiin jo harkita lääkityksen aloittamista. Normaali potilasta kehotettaisiin tarkkailemaan ravintoa, lisäämään liikuntaa jne., mutta sinun tapauksessa kyse ei ole todennäköisesti näistä tekijöistä. Suosittelisin kuitenkin seuraamaan verenpainetta ja sitten käymään vaikka kokeneen sisätautilääkärin juttusilla. Osoitteesta www.duodecim.fi/kh (valitse "erikoisaloittain" > "kardiologia" > "kohonneen verenpaineen hoito") löytyy ohje lääkäreille korkean verenpaineen hoitoon, jos kiinnostaa, niin voit tutustua siihen. En kyllä epäile, etteikö ylikunollakin voisi olla osuutta verenpaineen ja sykkeen heilahteluihin.

Noihin PEF mittauksiin en oikein osaa ottaa kantaa. Pulmonologia kiinnostaa tulosten suuruuden lisäksi niiden vaihtelu, lääkkeiden vaikutus tuloksiin yms. Sä olet urheilija, etkä normaali-ihminen, joten vaikka ne arvot olisi normaalia korkeammat, ei se poissulje astmaa. Tietokoneistettu spirografia on ylivertainen verrattuna PEF-puhalteluun. Mutta kysele näistä joltain pulmonologilta.

Toivottavasti selityksenä on ylikunto tms, ja pääset kunnolla treenailemaan. Muista että suurin osa lenkkeilystä pitäisi olla kevyttä, ja vasta kovan peruskunnon päälle voi alkaa vetämään intervalleja ja mäkivetoja.

 

[ylikuntoilija]

Kardiologini on myös sisätautien erikoislääkäri. Ymmärtääkseni yksi kokeneimmista kaiken lisäksi Luen tuon neuvomasi linkin läpi, kiitos! Olen jo muutenkin alkanut vähentämään riskitekijöitä, suvussa on korkeata kolesterolia ja verenpainetta.

Käyn tässä lähiaikoina jälleen seurantatutkimuksissa katsomassa keuhkojen kunnon, jolloin taas puhaltelen tietokoneeseen. Astma siis on nyt todettu, siinähän se ongelma juuri oli aikoinaan; yleislääkäri ei diagnosoinut astmaa, koska keuhkot tukossa PEF on 600 paikkeilla, eikä tuntenut tarvetta jatkotutkimuksille. Vasta erikoislääkärin lähettämänä tietokoneistetulla seurannalla, sekä lääkkein että ilman, huomattiin juuri arvojen muuttumisesta, että astmahan se siellä oireilee. Hoitava lääkityskuuri nosti sitten arvot 700:an, ja paransi myös muita mitattuja arvoja selkeästi.

Puhuin muuten palturia sykkeestäni arkiaskareissa. Äsken mittasin mitä luulin satasen sykkeeksi ja tulos oli 80. Taitaa tuo ylikunnon haamu vaivata

Kiitos!

Edit: siis tarkkuuden nimissä lisäisin, että värttinäpulssi oli 80, ei syke..

 

[Jukkis20]

Itseäkin alkoi mietityttämään oma korkea syke tänään. Pelattiin futista ja otin huvikseen sykemittarin mukaan. Kattelin ensimmäisen kerran puolen tunnin pelin jälkeen, että muutamien spurttien ja hyökkäysten jälkeen syke oli 195 ja peli alkoi menemään välillä kävelyksi. Seurasin sitten sen verran, että syke laski ehkä minuutin - pari jälkeen jonnekkin 166 tienoille, mutta ei yhtään sen alapuolelle.
Omasta mielestä yleiskunto kuitenkin on ihan kohtuu hyvä kun salia oon harrastanut vuosia ja lenkkeillyt ja pyöräilytkin jo pitemmän aikaa.

 

[fuz]

Nyt olisi apu tarpeen. Mikä mahtaa olla kun leposyke ei meinaa millään mennä alle 80? Ei ahdista, eikä mitään. Aamulla kun herää niin syke pyörii siinä 80 molemmin puolin. Huono kunto ei pitäisi olla syynä, lenkkeilen suht aktiivisesti ja juuri äskettäin juoksin cooperin jonka tulos 2840. Jollain muulla samaa vikaa? Vai onko se vika? :D

 

[Turrikka]

Itsellä ainakin ihan normaalia että ns.leposyke ei meinaa laskee alle 80.
Mutta siitä en tiedä onko se oikeesti normaalia mutta mulla ainakin usein näin.