Tulihan katsottua. Huh, mitähän sanoisi.
Hieno, ellei loistava satiiri amerikkalaisten ruokailutavoista. Vaikka Supersize Me:hen pitää suhtautua varauksella niin kyllä pistää miettimään mihin helvettiin se kansakunta on menossa, ruokakulttuureineen ja koulu-uudistuksineen. Suu loksahti auki siinä vaiheessa kun kysyttiin 15-16-vuotiailta sekä kaduntallaajilta mikä on kalori eikä kukaan tiennyt... tai porukka joka muisti muisti ulkoa BigMacin ainekset muttei Yhdysvaltojen lippuvalaa (tai oikeastaan, miksi Yhdysvaltojen lippuvala pitäisikään edes osata ;))
Terveydenhuoltoalan ihmisenä minun pitäisi olla hyvin huolestunut kansakunnan terveydentilasta (esim. joidenkin tilastojen mukaan metabolinen oireyhtymä alkaa kohta olla jenkeissä maksansiirtojen yleisin syy...), mutta en vaan pysty. He tekevät sen kaiken itse itselleen... Yhdysvaltojen lasten puolesta suren sentään.