Suomilaulajien englannin lausuminen.

[LiXiaoLong]

Tuli avattua radio useamman vuoden tauon jalkeen ja nyt oon kuunnellut suomalaista musiikkia reilummin muutaman paivan. Huomio on kohdistunut joidenkin bandien englannin kielen taitoon.

Esimerkki eiliselta:
Haastateltavana oli pari hihittelevaa teinityttoa jostain uudesta bandista, jonka peraan soitettiin yks niiden kappale. En kuullut bandin tai kappaleen nimea, mut oli cd:lta nimelta Hong Kong Baby. En meinannut saada just mitaan selvaa sanoista ja suorastaan havetti sen bandin puolesta, kun oli niin huonolla englannilla laulettu. Aikamoista kuraa tuli likoilta. Jos ei osaa kunnolla laulaa vieraalla kielella, ni omasta mielestani ois parempi pysya siina omassa. Jos kuuntelee englantilaisia tai jenkkibandeja, ni kyl niista sanoista saa aika hyvin selvaa musiikkityylista riippumatta.

Kylla reilusti suomenkielinen musiikki on parempaa kuin paskasti lausuttu englanninkielinen. Pitais olla jotain itsekritiikkia ja jos homma ei luonnistu, niin harjotellaan kunnes asia on viilattu kuntoon. Ja sit vasta biisit levylle. Jos studiosta tulee sontaa ulos, ni en jaksa ees kuvitella milta se livena kuulostaa. Tosin jos homma on hoidettu hyvin englanniksi, ni sit ei ongelmaa tassa. Hyvin homman hoitavia on esim. HIM, Rasmus, Jorma Kaariainen, ja monia muita. Vois nuoremmat ottaa oppia vaikka tosta Kaariaisesta, homma hoituu buenosti molemmilla kielilla.

Mitas muut on mielta asiasta?
Onko kenellakaan samoja ajatuksia, vai olenko tulossa vanhaksi ja paskakin englanti on muiden mielesta siistimpaa kuin suomen kieli?

 

[Merica]

HIM ja Rasmus kuuluu imo ihan samaan huonosti englantia laulavien joukkoon. En itseasiassa tiedä yhtäkään suomalaista bändiä jonka englannin ääntämys olis niin hyvää että sitä ei suomalaiseksi tunnistais. Jos ääntämys onkin kohtuullista viimeistään lyriikoiden onttous ja typerät riimittelyt paljastavat ettei kyseessä ole äidinkieli. Samaa mieltä olen siinä, että suomen kielellä laulettu musiikki on miljoona kertaa parempaa kuin huonolla englannilla, silloin vain lyriikoiden täytyy olla vähän muuta linjaa kuin "ooh, baby" ja varmaan juuri tuosta syystä harvemmat suomalaiset bändit edes yrittävät sanoittaa suomeksi, se kun vaatii hiukan enemmän lahjakkuutta.

 

[Ultimecia]

Ei minusta suomalaisen kuulukaan ääntää samalla tavalla kuin englantiaan äidinkielenään puhuvien, joskin pahimpien tankeroiden soisi häviävän ainakin musiikista. Lähinnä tuntuu, että monella artistilla ääntäminen on ulkoa opeteltua, ts. ei osata niitä kielen sääntöjä vaan puhumaan on opeteltu matkimalla. Näkyy myös siinä, että ei osaa lausua sellaista sanaa, jonka näkee paperilla mutta josta ei ole koskaan kuullut esimerkkiä. Joillekin tämä tuntuu olevan enemmän luontaista kuin toisille ja varmasti kaikki tekevät joskus virheitä, mutta kuitenkin.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi sitä omaa aksenttia pitäisi häivyttää väkisin.

edit. täysin samaa mieltä kyllä edellisen kanssa suomalaisten kirjoittamista englanninkielisistä lyriikoista valtaosassa tapauksista. Hyi saatana.

 

[Merica]

Makuasiahan se on, itse en vaan pidä suomalaisittain äännetystä englannista, lauletusta tai puhutusta. Enemmän se on sitä puheen rytmiikkaa ja painotuksia, kuin väärin lausuttuja sanoja, suomalaisilla on tapana painottaa joka ainoaa sanaa yhtä paljon ja se tekee siitä tökerön kuuloista ja helposti tunnistettavaa. Ruotsalaisittain laulettu englanti on taas ihan hauskan kuuloista, tosin tässä ei nyt puhuta Abbasta vaan esim Hellacoptersista

edit. eipä mitään sittenkään

 

[Ultimecia]

Kuuluu tuo rytmi ja painotuskin oikeaoppiseen ääntämiseen. Saattaa muuttua merkitys koko sanasta, jos sopivasti painottaa päin persettä. Tarkoitan siis, että väärä painotuskin on väärin lausumista. En kyllä ole itsekään tuohon järin ihastunut, mutta eipä juuri tule suomalaista musiikkia kuunneltua (enkä kuuntele radiota), niin ei ärsytä kuin ajatuksen tasolla. Puheessa ei häiritse läheskään niin paljon. Itse asiassa huomattavasti enemmän ärsyttää suomen lausuminen englantilaisittain painottaen (paino sanan lopussa fintelligenssittäin).

 

[Taskuamatsoni]

No jaa, kyllähän se aksentti saa kuulua. Ei tässä mitään amerikkalaisia olla. Samalla tavalla se kuuluu muittenkin maitten kansalaisista ja laulajista. V*tuttaako ne yhtä paljon? (Volbeat tanskasta kuulostaa muuten aika muikeelta :D )

Tankeroenglanti on sitten asia erikseen.

 

[F|lth]

Ei minua varsinaisesti semmoinen lievä aksentti todellakaan haittaa, mutta se usein tapahtuva r:n korostus suomalaisittain on englannin lausumisessa aika karmeaa. Mikael Åkerfeldt ruotsalaisesta Opethista hallitsee mielestäni äärimmäisen hyvin englannin lausumisen ei-natiiviksi: http://www.youtube.com/watch?v=f-TROMcj4F0&feature=related

 

[Tartsan]

69Eyes on mielestäni koulukirjaesimerkki tällaisesta englannin kielen raiskaamisesta - konsonantit töksäytellään, sanoja tavutetaan suomalaisittain ja painotuskin on melkoisen falski. Luulisi, että noin vanhat ukot olisivat saaneet vuosien varrella hiottua pahimmat särmät pois, mutta ei. Ehkäpä tuo sitten Suomen rajojen ulkopuolella kuulostaa kovin eksoottiselta ja erilaiselta. Itselläni kuitenkin iskee pakonomainen tarve työnnellä kaikkea käsien ulottuvilla olevaa, aina porkkanaraasteesta keilapalloihin asti, jos 69Eyesia joutuu kuuntelemaan.

 

[Mike]

http://www.youtube.com/watch?v=FxfHpQxHfco&feature=related (69 Eyes)

Kyllä se pointti ainakin menee perille vaikka se englanti ei niin olisikaan. Suomessa taitaa mennä suteen kun yritetään puhua kuin jenkit.

 

[ViWylde]

Tarja Turunen on ehdottomasti hauskinta kuuneltavaa!!
Kyl siis ymmärrän et se laulutyyli kans aiheuttaa sitä että ääntäminen kärsii mut herran jumala sieltä löytyy hauskoja "kämmejä"

Ja Sonata Arctican laulaja Tony Kakko on toinen! Uskomattomia kämmejä jopa tunteikkaissakin biiseissä joten naurut on taattuja!

 

[Dymond]

Ai v*ttu joo, tässä onkin aihe. :D

Esimerkkinä mm. Jonne Aaron joka lausuu aivan päin p*rsettä, esim. tuossa Too Much Love Will Kill You:ssa.

Toinen on nuo sanotukset, aika helevetisti särähtää korvaan kun käytetään ilmaisuja, jotka ei sovi siihen tyyliin mitä ko. veisun sanotuksessa muuten on käytetty, kun ei vaan osata. (Mm. dump vs. leave [someone])

Tuo aksentin kuuluminen läpi lienee myös yksi syy minkä takia englanninkielisessä maailmassa ei breikata (niin isosti).

 

[Heavy-rock]

Juu kyllä se olisi paras pitäytyä ihan suomen kielessä jos ei osaa vierasta keiltä täysin oikein. Oli sitten kyseessä tavallinen keskustelu esim. lomamatkalla tai sitten tämä laulamien.

Tämä olisi syytä myös ottaa koulutuksessa huomioon. Ei me mitään tehdä käytännön kilitaildolla jolla jotenkuten selviää, vaan se pitää osata kunnolla. Jos jotain tehdään niin tehdään se hyvin tai ei ollenkaan IMO. Kielioppi on kaiken perusta, ilman sitä on turha yrittää yhtään mitään.

Valvonta. Se on kuini laadun tarkkailua. Jos joku menee sönköttään jotain tangeruos englantia, saatikaan laulamaan sitä levyll, on sitä syytä heti hävetä ja tehdä selväksi ettei noin. Sitä vaan pitään muistaa aina huomauttaa ja vähän sättiä jos joku puhuu huonosti esim englantia. Kyllä se sitten siitä opiskelaa tai pitää turpansa kiinni.

Minäkin häpean kielitaitoani. Olen ollut työkomennuksilla jossa olen joutunut puhumaan vailinaista englantiani viarasmaalaisten kanssa. Että mua hävetti kun en osanut puhua oikein, vaan sönkötin asiani kouluarvosana 6 enkulla. Että mua hävetti!! Kyllä mä sanottua sain asiani ja ymmärsin mitä mulle sanottiin, mutta silti.. apua. Olisi vaan pitänyt pysyä kotona, kun ei yhtään tiedä mitä ne ulkomaalaiset minusta ajatteli.

 

[Tartsan]

Puhumisen kanssa ei tietenkään ole niin tarkkaa ole, kunhan vain asiansa saa ilmaistua. Lauluja kuitenkin vedetään läpi uudelleen ja uudelleen, joten luulisi siinä lausumisenkin ohjautuvan kohdilleen. Tämä tietenkin olettaen, että on jonkinlainen haju siitä, miltä englannin tulisi kuulostaa.

 

[LiXiaoLong]

Nyt Heavy-rock otit asian vaarin tolla sarkasmilla.

Sanoin, etta joistain bandeista ei meinaa saada selvaa mita ne laulaa. Jos ei saa selvaa tai lausuminen on ihan pain persetta, ni sit ois parempi opiskella sita asiaa. Ei ollut kyse puheesta, vaan ammattilaismuusikoista joilla se aani on tyovaline. Puhuessa ei niin valia ellei se ole tyon pointti, mut noissa lauluhommissa menee uskottavuus kun jengi kuulostaa joltain wannabe koulubandilta Kroatiasta.

Jos kuuntelette vaikka Metallicaa, Neil Youngia, Oasista tai muuta vastaavaa, niin kylla lahelle tuota voi helposti opiskella lausumaan jos haluaa Englanniksi laulaa. Kaikki on kolmesta eri maasta, mutta sanoista saa helposti selvaa. Eika edes mitaan ylipehmeaa mussuttamista vaan perusenkkua.

 

[Mike]

Kyllähän se vähän vituttelee kun ei osaa puhua hyvää englantia. Itsellä tuo tulee vastaan ulkomaisten mallien kuvauksissa, mutta harvoinpa hekään ovat natiiveja englanninkielessä. Saksalaisilla on veikeä englanti, kun taas lähi-idästä tulleet saavat hymyn huulille.

 

[Tapanote]

Kääntäjänä ja tulkkiopiskelijana kuulostaa aika oudolta, että joku kommentoi toisen lausumista "vääräksi". Miten joku voi lausua väärin? Siis verrattuna mihin, mikä on oikein? Joillakin keskustelijoista ei tunnu olevan oikein mitään kuvaa siitä, että ei ole olemassa mitään yhtä (tai kahta) englannin varianttia, vaan kyllä englannissa on ihan samalla tavalla murteita ja vielä enemmän variantteja kuin vaikka Suomessa. Esimerkiksi ns. "amerikanenglanti" on aivan toisenlaista eri rannikoilla.

Siinä mielessä olen samaa mieltä, että monet ei-natiivit tunnistaa siitä, että lausunta ei ole säännönmukaista, vaan samat sanat tai rakenteet tulevat ulos erilailla lauseesta toiseen. Jos väärinlausumisella tarkoitetaan tätä epäjohdonmukaisuutta, niin sitten ollaan samalla aaltopituudella. Mutta kuuntelemalla vaikka nyt esimerkiksi skotin ja kiwin keskinäistä keskustelua ymmärtää hyvin, että englantia voidaan lausua aika monella tavalla "oikein". (Siis todellisuudessa tuosta keskustelusta ei varmaan ymmärtäisi mitään.)

Itselläni on olult englanninopettajia ainakin Dublinista, Cincinnatista, Missourista, Glasgowsta ja Bournemouthista ja kyllä tuo lausuminen on ollut erittäin paljon erilaista, monen mielestä varmaan väärää.

 

[Ultimecia]

Itse ainakin tarkoitin tilanteita, joissa väärin painottaminen/ääntäminen muuttaa sanan merkitystä. Puheessa tällä ei yleensä ole väliä, kun merkitys selviää kontekstista, mutta musiikissa sun muussa taiteessa olisi mielestäni syytä olla tarkempi. Muuten erilaiset akstentit ja murteet ovat mielestäni vain hauskoja ja väärillä taivutuksillakin pärjää sekä työ- että huvielämässä vallan mainiosti. Taiteen piirissä katsoisin, että säännöt tulee osata ennen kuin niitä voi ilmaisun nimissä rikkoa.

 

[Percele]

Noo, Bomfunkin lausunta oli aika...eksoottista, ja aika hyvin tuo tuntui maailmalla pärjäävän.

 

[Dymond]

.

Totta töriset sinällään, mutta mun mielestä väärin on esim. lausua sana "struggle" rallienglanniksi "straKöl" - ja muutenkin melkeimpä minkä tahansa muun kielen läpipuskeva aksentti nyt vaan kuulostaa p*skalta - siis laulettuna.

Itse asiassa taitavat nuo äidinkielenään vahvasti murtavaa englantia puhuvatkin laulajat yrittää poistaa sitä omaa erityispiirrettä nykyään, helpoimpana esimerkkinä monien englantilaisten artistien biiseissä lausutaan amerikkalaisittain (dance->daans->dääns) ja kai pyritään käyttämään yleisempiä vs. tietylle kielialueelle ominaisia ilmaisuja. (En ota edes kantaa onko se hyvä vai huono asia).

Tuo väärin lausuminen jne. nyt ei tietenkään koske "normaalia" puhumista ja tilanteita joissa pääasia on tulla ymmärretyksi. Nyyh.

 

[Tartsan]

Totta töriset sinällään, mutta mun mielestä väärin on esim. lausua sana "struggle" rallienglanniksi "straKöl" - ja muutenkin melkeimpä minkä tahansa muun kielen läpipuskeva aksentti nyt vaan kuulostaa p*skalta - siis laulettuna.

Tämä juuri on yksi piirre, missä suomalaisuus näkyy - lausutaan tunnollisesti sanat niinkuin ne kirjoitetaan. Tähän kun lisää vielä suomalaisen tavan painottaa ja tavuttaa sanat, niin lopputulos särähtää väkisinkin korvaan.