- Liittynyt
- 12.9.2003
- Viestejä
- 2 004
- Ikä
- 38
Lauri Allan Törni syntyi Viipurissa 28. toukokuuta vuonna 1919. Hänen vanhempansa olivat Rosa ja Jalmari Törni. Laurilla oli myös kaksi nuorempaa sisarusta sekä vanhempi veli. Laurin isä Jalmari Törni oli ammatiltaan rannikkoaluksen kapteeni, joka seilasi Suomenlahden merialueella. Törnin perhe oli yleisen mittapuun mukaan varakas ja hyvin toimeentuleva. He omistivat 16 huonetta käsittävän talon ja vuokrasivat huoneita lapsiperheille. Yksi vuokralaisista oli tunnetun olympianyrkkeilijä Sten Suvion veli. Hän sai Laurin kiinnostumaan nyrkkeilystä. Myöhemmin Lauri tunnettiin nyrkkeilevänä upseerina Suomen, Saksan ja Yhdysvaltain armeijoissa.
Lauri sai kristillisen kasvatuksen ja oppi kunnioittamaan isänmaataan. Hänen isä kannusti ja opetti poikaansa useissa taitolajeissa esimerkiksi hiihdossa. Lauri ei ollut kovin kiinnostunut koulunkäynnistä, mutta sydämensä hän oli antanut puolustusvoimille. Lauri Allan Törni vannoi sotilasvalan Suomen armeijalle 8. lokakuuta 1938. Varusmiespalvelustaan hän jatkoi reserviupseerikoulussa talvisodan alkuun saakka.
Törni näytti heti sodan alkaessa kykynsä suomalaisena taistelijana. Törnin joukko-osasto herätti kunnioitusta molemmin puolin rintamaa. Tästä osoituksena Lauri Törni vastaanotti Mannerheim ristin 9. heinäkuuta 1944. Samana vuonna Saksan sotatoimien epäonnistuttua näytti sota Neuvostoliittoa vastaan hävityltä ja Suomi oli pakotettu etsimään kunniallista tietä sodasta irrottautumiseksi.
Neuvostoliitto tarjosi Lauri Törnistä kolme miljoonaa Suomen markkaa elävänä tai kuolleena. Törni joutui poistumaan Suomesta, mutta palasi takaisin. Suomessa punainen VALPO pidätti Törnin, jolla näytti olevan edessään kuuden vuoden pakkotyörangaistus. Törni siirtyi Yhdysvaltoihin ennen vuonna 1948 joulukuussa tapahtunutta armahdusta.
Mannerheim ristin ritari numero 144 värväytyi USA:n armeijaan. Hän palveli koko 1950 -luvun USA:n armeijan erikoisjoukoissa. USA aloitti erikoisjoukkojen koulutuksen sissisodankäyntiin. Sissisodankäynnin asiantuntijana Törnille tarjoutui tilaisuus toimia joukkojen kouluttajana. Hän osasi valmentaa siviilihenkilöstä taistelijan. Sissien tuli kyetä toimimaan itsenäisesti vihamielisessä maassa ja erittäin raskaissa olosuhteissa kovan henkisen paineen alla. Samanaikaisesti jokaisen yksilön tuli kyetä itsenäiseen ajatteluun, tarttua mahdollisuuksiin ja käyttää tehokkaasti käsillä olevaa materiaalia. Sissien on välttämätöntä ymmärtää operaation kohteena olevan maan kieltä, kulttuuria ja asukkaita. Erikoisjoukkojen taistelijoilla tulee olla tietoa, tahdikkuutta ja älykkyyttä. Erikoisjoukot vetivät puoleensa fyysisesti ja henkisesti kestäviä yksilöitä. Vapaaehtoisia ilmoittautui muista USA:n armeijan joukko-osastoista, Suomesta ja muista Euroopan maista. Jokainen vapaaehtoinen joutui osallistumaan kattavaan testiohjelmaan.
28. Tammikuuta 1954 35-vuotiaana Törnin onnistui värväytyä USA:n armeijan Fort Dixin koulutuskeskukseen. Törni oli komennettu Fort Carsoniin talvisodankäynnin kouluttajaksi. Vuoden 1954 jälkipuolella Törni oli ylennetty luutnantiksi erikoisjoukkoihin. Luutnantti Törni palveli vuosina 1958 - 1962 10:ssä erikoisjoukko-osastossa Länsi-Saksassa. Tuona palvelusaikana hänet ylennettiin kapteeniksi. Törni hallitsi maastohiihdon, vuorikiipeilyn, eloonjäämiskeinot ja sissisodan taktiikan. Hän oli vaativa sissikouluttaja.
Vuonna 1962 Törni johti vaativaa pelastusoperaatiota Iranin ja Neuvostoliiton rajalla USA:n ilmavoimien koneen törmättyä 14.000 jalan korkeudella vuoreen. Tarkoituksena oli pelastaa koneen hylystä huippusalaiset asiakirjat ja sotilaiden ruumiit. (Operaatioon osallistui kapteeni Lauri Törnin johdolla nykyinen erikoisjoukkojen perinneyhdistys, Chapter 33). Törni joukkoineen kaivoi koneen ja miehistön jään alta sekä pelasti huippusalaiset asiakirjat.
Kapteeni Törni komennettiin vuonna 1963 7:een ilmavoimien erikoisjoukko-osastoon. Marraskuussa vuonna 1963 hän meni 7:n ilmavoimien erikoisjoukko-osaston A-734 mukana Vietnamiin. Huhtikuussa vuonna 1964 osasto leiriytyi Thin Bieniin Mekongin suistoalueelle. Osasto tuhosi useita vihollisyksiköitä niin, että ryhmä aiheutti vakavaa huolta Kambozassa. Tämän sissiretken saavutuksista Törnille myönnettiin kaksi kunniamerkkiä.
Vuoden 1964 joulukuussa kapteeni Törni oli komennettu 5:n ilmavoimien erikoisjoukko-osaston B -erillisosastoon Phuc Vincin maakuntaan. Vuoden 1965 puolivälissä hänet oli jälleen siirretty sotilasavustajaksi Vietnamiin koulutus- ja tarkkailuryhmään (MACVSOG).
Lokakuun 18 päivänä vuonna 1965 kapteeni Törni lähti suorittamaan salaista sotilastehtävää, josta ei koskaan palannut. Törni oli lennolla Vietnamin ilmavoimille kuuluvassa helikopterissa CH-34, joka putosi maahan 25 mailia Da Nangista lounaaseen (koordinaatit 152558N, 1074744E, YC895105). Pelastusmiehistön päästyä onnettomuuspaikalle he löysivät vietnamilaisten sotilaiden jäänteitä, mutta ei merkkiäkään Lauri Törnistä. Hän näytti yksinkertaisesti kadonneen.
Majuri Lauri Törnin kuvaa esitettiin loikkareille ja hänen arvioitiin saaneen surmansa taistelussa 19. päivänä lokakuuta 1965. Hänen jäämistöään ei koskaan löydetty. Miehet jotka taistelivat hänen rinnallaan uskovat, että hän elää yhä. Chapter 33 perinneyhdistyksen veteraanit kunnioittavat hänen muistoaan ja uskovat, ettei kellään muulla sotilaalla olisi parempia edellytyksiä jäädä henkiin kuin Lauri Törnillä. Suomessa Lauri Törni on kansallissankari. USA:ssa Lauri Törnin nimeä ei erikoisjoukkojen veteraanien ulkopuolella tunneta. Lauri Törnin omaiset elävät toivossa. Hän täyttäsi tänä vuonna (1999) kahdeksankymmentä vuotta. Lauri Törni ei hyväksynyt kommunismia. Hän liittyi vakaumuksensa mukaisesti armeijaan taistellen ihanteidensa puolesta. Moni meistä on velkaa vapaudestaan. USA:n merijalkaväen veteraanien mielestä sotilas ei ole kuollut niin kauan kuin hänen muistonsa elää.
Mielen kiintoinen tapaus.
Lauri sai kristillisen kasvatuksen ja oppi kunnioittamaan isänmaataan. Hänen isä kannusti ja opetti poikaansa useissa taitolajeissa esimerkiksi hiihdossa. Lauri ei ollut kovin kiinnostunut koulunkäynnistä, mutta sydämensä hän oli antanut puolustusvoimille. Lauri Allan Törni vannoi sotilasvalan Suomen armeijalle 8. lokakuuta 1938. Varusmiespalvelustaan hän jatkoi reserviupseerikoulussa talvisodan alkuun saakka.
Törni näytti heti sodan alkaessa kykynsä suomalaisena taistelijana. Törnin joukko-osasto herätti kunnioitusta molemmin puolin rintamaa. Tästä osoituksena Lauri Törni vastaanotti Mannerheim ristin 9. heinäkuuta 1944. Samana vuonna Saksan sotatoimien epäonnistuttua näytti sota Neuvostoliittoa vastaan hävityltä ja Suomi oli pakotettu etsimään kunniallista tietä sodasta irrottautumiseksi.
Neuvostoliitto tarjosi Lauri Törnistä kolme miljoonaa Suomen markkaa elävänä tai kuolleena. Törni joutui poistumaan Suomesta, mutta palasi takaisin. Suomessa punainen VALPO pidätti Törnin, jolla näytti olevan edessään kuuden vuoden pakkotyörangaistus. Törni siirtyi Yhdysvaltoihin ennen vuonna 1948 joulukuussa tapahtunutta armahdusta.
Mannerheim ristin ritari numero 144 värväytyi USA:n armeijaan. Hän palveli koko 1950 -luvun USA:n armeijan erikoisjoukoissa. USA aloitti erikoisjoukkojen koulutuksen sissisodankäyntiin. Sissisodankäynnin asiantuntijana Törnille tarjoutui tilaisuus toimia joukkojen kouluttajana. Hän osasi valmentaa siviilihenkilöstä taistelijan. Sissien tuli kyetä toimimaan itsenäisesti vihamielisessä maassa ja erittäin raskaissa olosuhteissa kovan henkisen paineen alla. Samanaikaisesti jokaisen yksilön tuli kyetä itsenäiseen ajatteluun, tarttua mahdollisuuksiin ja käyttää tehokkaasti käsillä olevaa materiaalia. Sissien on välttämätöntä ymmärtää operaation kohteena olevan maan kieltä, kulttuuria ja asukkaita. Erikoisjoukkojen taistelijoilla tulee olla tietoa, tahdikkuutta ja älykkyyttä. Erikoisjoukot vetivät puoleensa fyysisesti ja henkisesti kestäviä yksilöitä. Vapaaehtoisia ilmoittautui muista USA:n armeijan joukko-osastoista, Suomesta ja muista Euroopan maista. Jokainen vapaaehtoinen joutui osallistumaan kattavaan testiohjelmaan.
28. Tammikuuta 1954 35-vuotiaana Törnin onnistui värväytyä USA:n armeijan Fort Dixin koulutuskeskukseen. Törni oli komennettu Fort Carsoniin talvisodankäynnin kouluttajaksi. Vuoden 1954 jälkipuolella Törni oli ylennetty luutnantiksi erikoisjoukkoihin. Luutnantti Törni palveli vuosina 1958 - 1962 10:ssä erikoisjoukko-osastossa Länsi-Saksassa. Tuona palvelusaikana hänet ylennettiin kapteeniksi. Törni hallitsi maastohiihdon, vuorikiipeilyn, eloonjäämiskeinot ja sissisodan taktiikan. Hän oli vaativa sissikouluttaja.
Vuonna 1962 Törni johti vaativaa pelastusoperaatiota Iranin ja Neuvostoliiton rajalla USA:n ilmavoimien koneen törmättyä 14.000 jalan korkeudella vuoreen. Tarkoituksena oli pelastaa koneen hylystä huippusalaiset asiakirjat ja sotilaiden ruumiit. (Operaatioon osallistui kapteeni Lauri Törnin johdolla nykyinen erikoisjoukkojen perinneyhdistys, Chapter 33). Törni joukkoineen kaivoi koneen ja miehistön jään alta sekä pelasti huippusalaiset asiakirjat.
Kapteeni Törni komennettiin vuonna 1963 7:een ilmavoimien erikoisjoukko-osastoon. Marraskuussa vuonna 1963 hän meni 7:n ilmavoimien erikoisjoukko-osaston A-734 mukana Vietnamiin. Huhtikuussa vuonna 1964 osasto leiriytyi Thin Bieniin Mekongin suistoalueelle. Osasto tuhosi useita vihollisyksiköitä niin, että ryhmä aiheutti vakavaa huolta Kambozassa. Tämän sissiretken saavutuksista Törnille myönnettiin kaksi kunniamerkkiä.
Vuoden 1964 joulukuussa kapteeni Törni oli komennettu 5:n ilmavoimien erikoisjoukko-osaston B -erillisosastoon Phuc Vincin maakuntaan. Vuoden 1965 puolivälissä hänet oli jälleen siirretty sotilasavustajaksi Vietnamiin koulutus- ja tarkkailuryhmään (MACVSOG).
Lokakuun 18 päivänä vuonna 1965 kapteeni Törni lähti suorittamaan salaista sotilastehtävää, josta ei koskaan palannut. Törni oli lennolla Vietnamin ilmavoimille kuuluvassa helikopterissa CH-34, joka putosi maahan 25 mailia Da Nangista lounaaseen (koordinaatit 152558N, 1074744E, YC895105). Pelastusmiehistön päästyä onnettomuuspaikalle he löysivät vietnamilaisten sotilaiden jäänteitä, mutta ei merkkiäkään Lauri Törnistä. Hän näytti yksinkertaisesti kadonneen.
Majuri Lauri Törnin kuvaa esitettiin loikkareille ja hänen arvioitiin saaneen surmansa taistelussa 19. päivänä lokakuuta 1965. Hänen jäämistöään ei koskaan löydetty. Miehet jotka taistelivat hänen rinnallaan uskovat, että hän elää yhä. Chapter 33 perinneyhdistyksen veteraanit kunnioittavat hänen muistoaan ja uskovat, ettei kellään muulla sotilaalla olisi parempia edellytyksiä jäädä henkiin kuin Lauri Törnillä. Suomessa Lauri Törni on kansallissankari. USA:ssa Lauri Törnin nimeä ei erikoisjoukkojen veteraanien ulkopuolella tunneta. Lauri Törnin omaiset elävät toivossa. Hän täyttäsi tänä vuonna (1999) kahdeksankymmentä vuotta. Lauri Törni ei hyväksynyt kommunismia. Hän liittyi vakaumuksensa mukaisesti armeijaan taistellen ihanteidensa puolesta. Moni meistä on velkaa vapaudestaan. USA:n merijalkaväen veteraanien mielestä sotilas ei ole kuollut niin kauan kuin hänen muistonsa elää.
Mielen kiintoinen tapaus.
KYLLÄ!!!
