suhteellinen voima

[The Legend]

Eli kyseessä on tyypit jotka on pieneen lihaskokoonsa nähden älyttömän vahvoja. Näitähän on voima- ja painonnostajissa paljonkin. Oon käsittänyt että parhaiten suhteellinen voima kasvaa 1-3 toiston sarjoilla koska tätä pidemmät 4-> toistoa sarjat alkaa myös väsyttää lihasta ja kasvattamaan sen poikkipinta-alaa. Varmasti tässä vaikuttaa myös ravinnonsaanti, eli ei olla plussakaloreilla koska ei haluta sen painon nousevan. Konkreettisia esimerkkejä tästä ilmiöstä tiedän ainakin pari; Mattiesko Hytösen penkkipunnerrus 115 kg vain 63-kiloisena ja Anatoly Shmondenkon tulokset 78-kiloisena; penkki 150 kg, maastaveto 290 kg ja kyykky 210 kg. Tuleepa vielä mieleen Jaakko Metsuri Pessinen joka on voittanut Suomen vahvimmat miehet niiden omissa lajeissa 76-kiloisena!

 

[jto]

Oliko tässä joku kysymys taustalla? Voimanoston ja painonnoston ME- taulukoita katselemalla ne kovimmat tulokset löytyy. Esim. mainitun Shmondenkon tuloksilla ei Suomessakaan kisoissa pärjäisi. Hytösestä nyt ei ehkä voimailun yhteydessä tarvi puhua kummemmin. Toki ihan hyvä tulos, mutta ei sillä tilastoihin päästä. Ja hänen tavoitteensa olikin enemmän rasvattomuus kuin lihaskoko.

 

[PRB]

Ja siihen vaikuttaa keskeisesti myös nostajan pituus. Jos haluaa olla kevyenä helvetin vahva. Standardimittaisena ei tule onnistumaan lahjoista riippumatta.

Kyllähän olympiavoittaja Suleimanoglu työnsi pään päälle yli 3* kehonpainonsa verran rautaa.

 

[jto]

Suoraan kehonpainoon suhteutettuna kevyemmissä luokissa mennään aina raskaampia edelle käytännössä aina. Senkin takia vertailua ei tehdä kehonpainokertoimilla suoraan, vaan tarkoitukseen luodulla pisteytyssysteemillä. Siinä algoritmissä yhtenä kriittisenä rakennuspalikkana paino tottakai on. Mutta esim. 70-kiloisena tehty 4x omapainon kyykky 280 ei ole "kovempi" suoritus kuin 120-kiloisena tehty "vain" 420kg (3,5x) kyykky. Isompi rauta on isompi rauta ja vaatii eri asioita.

 

[The Legend]

Oliko tässä joku kysymys taustalla? Voimanoston ja painonnoston ME- taulukoita katselemalla ne kovimmat tulokset löytyy. Esim. mainitun Shmondenkon tuloksilla ei Suomessakaan kisoissa pärjäisi. Hytösestä nyt ei ehkä voimailun yhteydessä tarvi puhua kummemmin. Toki ihan hyvä tulos, mutta ei sillä tilastoihin päästä. Ja hänen tavoitteensa olikin enemmän rasvattomuus kuin lihaskoko.

No lähinnä mietityttää että tarviiko sarjojen välttämättä olla maksimissaan 3 toiston mittaisia jos haluaa suhteellista voimaa? Eli voiko tehdä pidempiäkin sarjoja, jos kuitenkin esim. ravinnonsaanti ei ylitä kulutusta. Tällaista teoreettista pohdintaa. Itsellä ei ole suhteellinen voima tavoitteena vaan aina ollut lihasmassa, mutta näitä juttuja on mielenkiintoista pohdiskella.

 

[PRB]

Puhut siis maksimivoiman kehittämisestä ilman lihashypertrofiaa tai minimaalisella sellaisella. Harjoitusmetodina toimii parhaiten maksimivoiman piikkaamiseen kehitetyt treenisysteemit. Minimaalisesti muuta kuin liikespesifin taidon kehittämiseen tähtäävää harjoittelua.

Eihän yksistään tuollasella systeemillä voi rakentaa kokonaisvahvaa kroppaa. Ja liikekohtaisestikin tulee yksilöstä riippuen rajat vastaan aika nopeasti. Se on geneettinen lahja pitkälti, jos on supervahva ilman merkittävää lihasmasssaa. Ei se pelkästään treenimetodeista kiinni ole ja harvemmin ne henkilöt ovat mitenkään tietoisesti rajoittaneet harjoitteluaan lihaakasvun pelossa.

Mutta kyllä, voi tehdä ja varmasti ovatkin tehneet enemmän kuin 99,8% voimailijoista yli 3 toiston sarjoja.

 

[jto]

Mulla iso osa valmennettavia on painoluokkaurheilijoita voimailun saralla. Suurin osa treeneistä tehdään kuitenkin perusvoima-alueella elikkä about 5-10 toistoa. Ei se lihasmassa naps vaan lisäänny. Valtavan iso se hermostopotentiaalikin on eli ilman lihasmassan/painon lisäämistä saadaan kyllä rujosti lisää voimaa.

 

[kysyvaan]

Sitten vielä muut geneettiset ominaisuudet. Lihassolutyypit, onko nopeaa vai hidasta. Vipuvarsien pituus liikekohtaisesti, jollain optimaalisempi kuin toisella. Usein perinteistä mavea palvelevat vipuvarret on huonot penkissä ja toisinpäin.

Lihasten kiinnityspisteet, mihin asettuneet synnynnäisesti. Joskus oli täällä juttua, että jos esim teoriassa hauisjänne irrotettaisiin nätisti kyynärvarresta ja kiinnitettäisiin alkuperäisestä paikastaan senttimetrin verran kohti rannetta niin hauiksen vääntömomentti jopa tuplautuisi tietyn mittaisella kyynärvarrella hauiskäännössä. Toki siinä liikkeessä ei pelkkä hauis yksin tee työtä. Saisi reilusti kiloja tankoon teoriassa. En jaksa laskentaa tähän liittyen tarkastaa tai että muistanko luvut ihan oikein, mutta yksi merkittävä muuttuja kyseessä kuitenkin.

Kiva varmasti myös jos sattuu olemaan jokin harvinainen paikallinen muutaman lihasryhmän myostatiini häiriö. Netissä jokunen friikki jalkainen peruspunttaajan yläkropalla tullut vastaan. Vaikka kaikkea yrittävät tasaisesti kehittää. Helppo ryhtyä vaikkapa kyykky tai sumomave spesialistiksi matalassa painoluokassa.

 

[beginner]

Joskus oli täällä juttua, että jos esim teoriassa hauisjänne irrotettaisiin nätisti kyynärvarresta ja kiinnitettäisiin alkuperäisestä paikastaan senttimetrin verran kohti rannetta niin hauiksen vääntömomentti jopa tuplautuisi tietyn mittaisella kyynärvarrella hauiskäännössä

Ellei oma matikkapää ole aivan vinossa, niin tuo pätee ainoastaan jos alkutilanteessa kiinnityskohta on sentin päässä nivelestä, eikä tuossa yhtälössä kyynärvarren pituudella ole merkitystä.