Slayer - TBA

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hansen
  • Aloitettu Aloitettu
Ensimmäisellä kuuntelukerralla oli hieman höh -olo, mutta muutaman kuuntelukerran takaa tästäkin löytyi todella rautainen levy :rock:

Levyn soundi olisi saanut olla kyllä vähän vähemmän käsitelty, mutta kunhan lyö tarpeeksi voluumia niin eipä tuo haittaa. Ei tämä paras Slayer -levy ole, mutta perkeleen hyvä kuitenkin.
 
Ensimmäisellä kuuntelukerralla oli hieman höh -olo, mutta muutaman kuuntelukerran takaa tästäkin löytyi todella rautainen levy :rock:

Levyn soundi olisi saanut olla kyllä vähän vähemmän käsitelty, mutta kunhan lyö tarpeeksi voluumia niin eipä tuo haittaa. Ei tämä paras Slayer -levy ole, mutta perkeleen hyvä kuitenkin.

Juuri näin. Ehkä parempi ku Christ jopa.
 
Slayer -kirja juuri luvussa ja aattelin että pitäisiköhän ottaa Slayer kuunteluun taas vuosien jälkeen. Voisi antaa hyvää lisäpotkua salitreeneihin...
 
Ensimmäisellä kuuntelukerralla oli hieman höh -olo, mutta muutaman kuuntelukerran takaa tästäkin löytyi todella rautainen levy :rock:

Levyn soundi olisi saanut olla kyllä vähän vähemmän käsitelty, mutta kunhan lyö tarpeeksi voluumia niin eipä tuo haittaa. Ei tämä paras Slayer -levy ole, mutta perkeleen hyvä kuitenkin.

Amen to That.
 
Juuri näin. Ehkä parempi ku Christ jopa.
Nyt kymmenkunta kuuntelukertaa takana. Ehdottomasti parempi, kuin Christ Illusion. Ja ehkäpä jopa menee ihan TOP-5 levyihin IMO...:rock::rock::rock:

Tuossa Pro-Painin linkissä:

" Sisäinen fanipoika on puhunut ja nostaakin Slayerin vuoden 2009 tekeleen yhdeksi vuoden parhaista levyistä. Lienee kai sanomattakin selvää, että jokaiselle Slayer-fanittajalle levy on pakkohankinta ja muillekin vähintään kuulemisen arvoinen tapaus. "

09.11.2009, Serpent Imperiumi. 9/10pistettä
 
Nyt kymmenkunta kuuntelukertaa takana. Ehdottomasti parempi, kuin Christ Illusion. Ja ehkäpä jopa menee ihan TOP-5 levyihin IMO...:rock::rock::rock:
Jos olisi soundit olleet vähemmän käsitellyt, niin levy potkisi vieläkin enemmän persettä ja menisi ainakin allekirjoittaneella TOP 3:seen Seasonsin ja Reign in Bloodin kaveriksi syrjäyttäen Divine Interventionin.

Jotkut ne vaan osaa (lue: kaikki muut vanhat kovat nimet paitsi Metallica) :rock:
 
Ensimmäisen kuuntelukerran pakko sanoa, että ei jumalauta mikä levy! Kovinta Sleijeriä sitten klassikkolevyjen. Tunnelma lauluja ja riffejä myöten on kuin suoraan Reign In Bloodin ajoilta. Riffeissä on palattu vanhaan rosoiseen ja ilkeään tyyliin. Kyllä nyt taisi Slayer viedä tämän vuoden potin Big Fourin parhaimmasta levystä, vaikka Megadethikin pisti parastaan.
 
Lombardo DRUM! Magazinen kannessa:
drumlombard.jpg
 
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom