Sekaruoan GI?

[JMP75]

Varmaankin tästä on ollut puhetta, mutta:

Usein täällä ihmiset kovastikin huolehtivat hiilihydraatinlähteiden glykeemisestä indeksistä ja puhutaan siitä, mikä nyt sitten on parasta hidasta hiilaria. Olen kuitenkin usein lukenut, että kun hiilareiden kanssa nautitaan rasvaa ja/tai protskuja niin GI-arvo olisikin pitkälti merkityksetön. Pitääkö paikkansa? Mielipiteitä/tietoa, kiitos.

 

[Kalmaaja]

Kyllähän tuo varmaan vähän sekoittaa imeytymistä (ts. rauhoittaa tahtia) jos sotkee sekaan öljyä ts. muuta kamaa, koska vatsalaukussahan kamat on kuitenkin yhtä sekametelisoppaa...niin jos yhtäaikaa syö kaiken.

 

[Beni]

:
Olen kuitenkin usein lukenut, että kun hiilareiden kanssa nautitaan rasvaa ja/tai protskuja niin GI-arvo olisikin pitkälti merkityksetön. Pitääkö paikkansa? Mielipiteitä/tietoa, kiitos.

Olen itse tullut samaan johtotulokseen. Pitsan rasva laskee vehnän GI-arvon
No okei tuo oli huono esimerkki, mutta kyllähän esim. kaseiini hidastaa merkittävästi vaikka malton imeytymista. Kohtuudella rasvaa, proteiinia ja kuituja sisältävä ateria tuskin tunnissa imeytyy vaikka se sitä pahamaineista vehnää hieman sisältäisikin. Oman filosofiani mukaa kaikkea voi syö kohtuudella, kunhan kokonaisuus on järkevä. Low-carb uskovaiset kivittäkööt mut :whip:

 

[(liha)pyörykkä]

Varmaankin tästä on ollut puhetta, mutta:

Usein täällä ihmiset kovastikin huolehtivat hiilihydraatinlähteiden glykeemisestä indeksistä ja puhutaan siitä, mikä nyt sitten on parasta hidasta hiilaria. Olen kuitenkin usein lukenut, että kun hiilareiden kanssa nautitaan rasvaa ja/tai protskuja niin GI-arvo olisikin pitkälti merkityksetön. Pitääkö paikkansa? Mielipiteitä/tietoa, kiitos.

Eihän se nyt ihan merkityksetön ole, mutta mainitsemasi seikat laskevat merkittävästi sen merkitystä :D

Elikkäs jos syöt nopeaa hiilirydraattia sisältävää ruokaa, niin insuliinitasot nousevat nopeammin ja korkeammalle kuin matalan GI-luvun hiilaria sisältävällä aterialla. Tämän ruoan mukana tullut rasva varastoituu nyt siis tehokkaammin insuliinin vaikutuksesta (insuliini=varastointihormoni, muistathan!?). Eli puolensa ja puolensa, rasva laskee nopean hiilarin insuliinivastetta, mutta nopea hiilari puolestaan on anabolinen rasvakudokselle, ja koska käytössä on ruoan mukana tullutta rasvaa, kuljettaa insuliini sitä vyötärölle...
Molemmille koulukunnille on kannattajansa.

 

[Porkkanaraastin]

Mä oon lukenu että vaikka ateriassa saisikin sokeria niin se ei haittaa jos samalla aterialla tulisi myös hitaita hiilareita. Esim. puuro joka ei mene alas ilman lusikallista sokeria.
Kun ateriassa on sekä hitaita että nopeita hiilareita, ei verenglukoosi tee niin kovaa nousua niin lyhyessä ajassa. IMO ihan turhaa tota sokeria niin helvetisti kartetaan. Kohtuudella kaikkea.

 

[(liha)pyörykkä]

Mä oon lukenu että vaikka ateriassa saisikin sokeria niin se ei haittaa jos samalla aterialla tulisi myös hitaita hiilareita. Esim. puuro joka ei mene alas ilman lusikallista sokeria.
Kun ateriassa on sekä hitaita että nopeita hiilareita, ei verenglukoosi tee niin kovaa nousua niin lyhyessä ajassa. IMO ihan turhaa tota sokeria niin helvetisti kartetaan. Kohtuudella kaikkea.

Aivan! Myös kuidulla on muiden hiilidyrdraattien imytymistä hidastava vaikutus.

 

[Tahvo Tohveli]

Tämän ruoan mukana tullut rasva varastoituu nyt siis tehokkaammin insuliinin vaikutuksesta (insuliini=varastointihormoni, muistathan!?).

Jos se rasva ei tuossa toisessa vaihtoehdossa varastoidu tehokkaasti, niin mitä sille tapahtuu?

 

[(liha)pyörykkä]

Jos se rasva ei tuossa toisessa vaihtoehdossa varastoidu tehokkaasti, niin mitä sille tapahtuu?

Ymmärrän pointtisi. Yritin vaan selittää hiukan "maanläheisesti". Selvennetään; insuliini on anabolinen myös rasva-kudokselle, eli mitä enemmän insuliinia on veressä, sitä suurempi osa rasvasta päätyy vyötärölle. Hiilihydraattien ja etenkin proteiinien konvertoimiseen rasvaksi kuluu aina energiaa, on helpompaa jos mukana on rasvaa jota voi ihan suoraan laittaa "läskiksi". Mutta sitten juuri se kolikon toinen puoli että se nimenomainen rasva taas estää sitä insuliinin muodostusta.

 

[Tahvo Tohveli]

Selvennetään; insuliini on anabolinen myös rasva-kudokselle, eli mitä enemmän insuliinia on veressä, sitä suurempi osa rasvasta päätyy vyötärölle. Hiilihydraattien ja etenkin proteiinien konvertoimiseen rasvaksi kuluu aina energiaa, on helpompaa jos mukana on rasvaa jota voi ihan suoraan laittaa "läskiksi".

Eli siinä tasaisemman insuliinin tapauksessa se rasva pysyy verenkierrossa? Tämä siis olettaen, että se nautittu rasva ja se insuliinpiikki ovat samaan aikaan siellä "kierrossa", suurin osa rasvastahan menee eri tietä verenkiertoon, kuin ne hiilarit. Toisaalta nopean ja suuren insuliinipiikin jälkeenhän ollaan nopeammin jälleen tilanteessa, jossa insuliintaso on matala ja ei estä lipolyysiä rasvakudoksesta. Se insuliinihan ei muuten kaiketi edes ole SE varastointihormoni, vaan tässä tapauksessa se lähinnä stimuloi niiden rasvahappojen vapautumista kuljetusalustoistaan (proteiinihan nostaa myös insuliinitasoa).

Eli noin periaatteessa olen samaa mieltä Benin kanssa, että se iso kokonaisuus ratkaisee. Se, kuinka paljon sitä rasvaa kertyy vyötärölle riippuu siitä, kuin paljon sitä rasvaa varastoidaan suhteessa siihen, kuinka paljon sitä hapetetaan energiaksi. Ja käytännössä tuo on sama asia, kuin energiatase.

 

[(liha)pyörykkä]

Eli siinä tasaisemman insuliinin tapauksessa se rasva pysyy verenkierrossa? Tämä siis olettaen, että se nautittu rasva ja se insuliinpiikki ovat samaan aikaan siellä "kierrossa", suurin osa rasvastahan menee eri tietä verenkiertoon, kuin ne hiilarit. Toisaalta nopean ja suuren insuliinipiikin jälkeenhän ollaan nopeammin jälleen tilanteessa, jossa insuliintaso on matala ja ei estä lipolyysiä rasvakudoksesta. Se insuliinihan ei muuten kaiketi edes ole SE varastointihormoni, vaan tässä tapauksessa se lähinnä stimuloi niiden rasvahappojen vapautumista kuljetusalustoistaan (proteiinihan nostaa myös insuliinitasoa).

Eli noin periaatteessa olen samaa mieltä Benin kanssa, että se iso kokonaisuus ratkaisee. Se, kuinka paljon sitä rasvaa kertyy vyötärölle riippuu siitä, kuin paljon sitä rasvaa varastoidaan suhteessa siihen, kuinka paljon sitä hapetetaan energiaksi. Ja käytännössä tuo on sama asia, kuin energiatase.

No tarkalleen ottaen se insuliini erottaa liian glukoosin hiilareista ja ylimääräiset aminohapot proteiineista ja varastoida ne rasvaksi. Insuliini lukitsee sitten sen rasvan rasvakudokseen niin, ettei elimistö enää pysty sitä käyttämään energiantuotantoon ellei sitä pureta sieltä (esim. dieetillä).
Rasvahan imeytyy ohutsuolesta, mutta elimistö muuttaa sen ensin vesiliukoiseksi. Rasvan pitää myös sitoutua proteiineihin ennenkuin sen kuljetus on mahdollista. Käytännössä ravinnosta saatava rasva päätyy vain kolmeen kohteeseen; maksaan, lihas-, ja rasvakudokseen. Jos lihakset tai maksa ei tarvitse sitä niin se menee varastointiin. Jos insuliinitasot ovat korkealla niin se kuljetus on tehokkaampaa lihas-, ja rasvakudokseen. korkean insuliinitason saavuttaminen kun ei ole käytännössä mahdollista ilman runsasta hiilihydraattien määrää. Tästä syystä samanaikaisesti nautittu rasva aiheuttaa sen että hiilihydraatteja konvertoidaan rasvaksi enemmän.

 

[Lightweight]

No tarkalleen ottaen se insuliini erottaa liian glukoosin hiilareista ja ylimääräiset aminohapot proteiineista ja varastoida ne rasvaksi.

Häh? Siis glukoosi on verensokeria ja proteiinit hajoaa aminohapoiksi ohutsuolessa ja maksassa.

Insuliini lukitsee sitten sen rasvan rasvakudokseen niin, ettei elimistö enää pysty sitä käyttämään energiantuotantoon ellei sitä pureta sieltä (esim. dieetillä).

Lukitsee? Kyllähän se varmaan sieltä lähtee normaalistikin, jos tulee hieman pitempi ruokailuväli.

Rasvahan imeytyy ohutsuolesta, mutta elimistö muuttaa sen ensin vesiliukoiseksi. Rasvan pitää myös sitoutua proteiineihin ennenkuin sen kuljetus on mahdollista.

Rasva pakataan ohutsuolessa ja maksassa noiden proteiinien sisään, jos veren kierrossa on irtonaisia rasvahappoja ne sitoutuvat albumiiniin. Nämä tapahtumat tekee niistä "vesiliukoisia".

Käytännössä ravinnosta saatava rasva päätyy vain kolmeen kohteeseen; maksaan, lihas-, ja rasvakudokseen. Jos lihakset tai maksa ei tarvitse sitä niin se menee varastointiin. Jos insuliinitasot ovat korkealla niin se kuljetus on tehokkaampaa lihas-, ja rasvakudokseen. korkean insuliinitason saavuttaminen kun ei ole käytännössä mahdollista ilman runsasta hiilihydraattien määrää. Tästä syystä samanaikaisesti nautittu rasva aiheuttaa sen että hiilihydraatteja konvertoidaan rasvaksi enemmän.

Syyt siihen miksi näin tapahtuu, johtuu mielestäni enemmän siitä, että kroppa menee korkean glykeemisen indeksin aterian jälkeen nopeammin "säästöliekille" eli hitaampi aineenvaihdunta ja käyttää tällöin vähemmän energiaa jolloin kulutusta tulee vähemmän. Enemmän ylimääräistä energiaa jää varastoitavaksi rasvakudokseen.

 

[nelkku]

Ärsyttävää kun on keskusteluja mistä ei itse ymmärrä mitään :lisäätähänpäätäseinäänhakkaavahymiö:

 

[(liha)pyörykkä]

Häh? Siis glukoosi on verensokeria ja proteiinit hajoaa aminohapoiksi ohutsuolessa ja maksassa.

juuri niin, eli hiilarithan muutetaan ennen kuin ne pääsevät verenkiertoon, esim. laktoosi hajotetaan glukoosiksi ja galaktoosiksi. Oli hiukan epäselvästi esitetty tuo aikaisempi.

Lukitsee? Kyllähän se varmaan sieltä lähtee normaalistikin, jos tulee hieman pitempi ruokailuväli.

"Lukitsee" on hiukan tulkinnanvarainen termi, mutta keho jokatapauksessa käyttää ensisijaisesti aina verenkierrossa olevaa rasvaa, ja tarvittaessa purkaa sitä myös kudoksesta.

Rasva pakataan ohutsuolessa ja maksassa noiden proteiinien sisään, jos veren kierrossa on irtonaisia rasvahappoja ne sitoutuvat albumiiniin. Nämä tapahtumat tekee niistä "vesiliukoisia".

Kun rasvat on imeytyny ohutsuolen soluihin, muodostuu niistä uudelleen triglyseridejä (glyseroli + 3 rasvahappoa). Näihin sitoutuu vesiliukoinen proteiini, jolloin muodostuu kylomikroni. Kylomikronit kuljettaa sitten rasvat ohutsuolesta imunesteen kautta verenkiertoon.

Syyt siihen miksi näin tapahtuu, johtuu mielestäni enemmän siitä, että kroppa menee korkean glykeemisen indeksin aterian jälkeen nopeammin "säästöliekille" eli hitaampi aineenvaihdunta ja käyttää tällöin vähemmän energiaa jolloin kulutusta tulee vähemmän. Enemmän ylimääräistä energiaa jää varastoitavaksi rasvakudokseen.

Tietotaito ei riitä spekuloimaan kumpi noista on sitten se ensisijainen syy tuolle ilmiölle, mutta molemmat vaikuttaa asiaan jokatapauksessa.

 

[astro]

Tähän hommaan pitää vielä ottaa mukaan glukagoni. Korkeat insuliinitasot laskevat glukagonitasoja (~kääntäen) ja glukagoni taas vapauttaa rasvahappoja.

abcbodybuilding.com:

"
-Suppresses our ability to burn fat

-Stores Fat!

-Too many high bursts can lead to insulin resistance ( discussed further into the article )

With all of the above in mind, our goal is twofold:

1. Keep insulin levels relatively low so that Glucagon can be released
2. Use Insulin at key points during the day to Suppress Cortisol when it is at its highest, and enhance recovery/lower muscle wasting."

 

[Tahvo Tohveli]

Oliko se glukagoni nyt sitten ihmisellä lipolyyttinen hormoni käytännössä vai ei?

Periaatteessahan aina kun hiilareita syödään, rasvojen käyttö energiaksi vähenee. Glukoosia käytetään ensisijaisesti. Tällä ei tietenkään ole sinällään merkitystä, koska jos energiatasapaino on tasoissa, niin rasvaa vapautuu varastosta saman verran, kuin sitä varastoidaan päivän mittaan. Jos energiaa tulee liikaa, niin hapetusta on vähemmän kuin varastointia ja läskin määrä lisääntyy. Eli se, että rasvaa varastoidaan ei toki tarkoita sitä, että rasvan määrä kehossa lisääntyy. Energiatase ratkaisee.

 

[Lightweight]

Kun rasvat on imeytyny ohutsuolen soluihin, muodostuu niistä uudelleen triglyseridejä (glyseroli + 3 rasvahappoa). Näihin sitoutuu vesiliukoinen proteiini, jolloin muodostuu kylomikroni. Kylomikronit kuljettaa sitten rasvat ohutsuolesta imunesteen kautta verenkiertoon.

Vähän nus nussia: ;)
Rasvat hajoitetaan ohutsuolessa kahdeksi vapaaksi rasvahapoksi ja yhdeksi monoglyseridiksi. Nämä sitten kuljetaan ohutsuolen soluihin. Soluissa ne pakataan Kylomikroneiden sisään (ER:ssä), josta ne kuljetaan pääasiassa maksaan. Siellä ne sitten pakataan lipoproteiineihin.

 

[(liha)pyörykkä]

Oliko se glukagoni nyt sitten ihmisellä lipolyyttinen hormoni käytännössä vai ei?

Periaatteessahan aina kun hiilareita syödään, rasvojen käyttö energiaksi vähenee. Glukoosia käytetään ensisijaisesti. Tällä ei tietenkään ole sinällään merkitystä, koska jos energiatasapaino on tasoissa, niin rasvaa vapautuu varastosta saman verran, kuin sitä varastoidaan päivän mittaan. Jos energiaa tulee liikaa, niin hapetusta on vähemmän kuin varastointia ja läskin määrä lisääntyy. Eli se, että rasvaa varastoidaan ei toki tarkoita sitä, että rasvan määrä kehossa lisääntyy. Energiatase ratkaisee.

Juuri näin!