http://www.imperiumi.net/ :
SAXON
To Hell and Back Again
DVD
[ SPV ]
(6)
Saxon on ollut viime vuodet pienoisessa nosteessa. Niinpä on kaikenlaisia julkaisujakin tullut tiuhaan. Se ei voi olla näkymättä niiden tasossa, esimerkkinä nyt vaikkapa tämä kuvatallenne. Se sisältää dokumentin, livemateriaalia ja promovideoita.
Homma polkaistaan käyntiin dokkarilla, joka kertoo muutaman vuoden takaisen Lionheart–levyn teosta ja sitä seuranneesta kiertueesta. Solisti Biff Byford on paljon äänessä. Ohjelman edetessä käy myös hyvin ilmi, kuka on bändin ehdoton pomo. Muutkin englantilaisjäsenet pääsevät ääneen, mutta rumpalina tuolloin ollutta Jörg Michaelia ei jostain syystä haastatella lainkaan. Se on harmi, sillä miehen ajatuksia olisi ollut kiva kuulla. Lionheart ruoditaan kuitenkin siis perusteellisesti. Säveltäminen, sanoitusten teko ja jopa kansitaiteen synty saavat oman osansa. Välillä piipahdetaan tietty studiossa katsastamassa meininki. Käydäänpä kesken levytyksen heittämässä parit festarikeikatkin. Jatkuvalla syötöllä myöskin pelleillään kameralle. Että ne viitsivätkin, vanhat miehet!
Kun levy on saatu purkkiin, pitää tietty tehdä promovideo, jonka tekoa seurataan tiiviisti hetken. Ennen levynjulkkareita on sopivasti aikaa käydä keikkailemassa Venäjällä ja Wackenissa. Kuvamateriaalin runsaudesta päätellen nämä ovat olleet yhtyeelle tärkeitä vetoja. Varsinkin itänaapurin maisemia ikämiesrokkareilla höystettynä esitellään viljalti. Lähemmäs parituntisen rupeaman loppu on sitten omistettu kiertue-elämälle. Kuten niin monessa vastaavassa aiemmin, tälläkin kertaa näytetään kyllästymiseen asti maisemia bussin ikkunasta ja roudauslaatikoita työnnellään kilometrikaupalla. Genren suurin klisee, eli lavan rakentaminen pikakelattuna on totta kai mukana. Karsintaa olisi siis voinut huoletta tehdä editointivaiheessa. Myös monet lausunnot ovat ennalta arvattavaa liibalaabaa. Biff sanoo esimerkiksi, ettei hän voi sanoa, missä maassa on paras yleisö. Kaiken kaikkiaan dokumentin katsominen yhteen kyytiin vaatii kahvia ja tupakkaa. Sen katsoo kyllä kerran, mutta tuskin toista kertaa. Siksi onkin omituista, että se on sijoitettu ensimmäiseksi.
Toisena nähdään lievästi sanottuna erikoinen livekooste Lionheart–kiertueelta. Ainakin kuva on kasattu usealta eri keikalta. Ei siinä mitään, että soittajien vaatteet vaihtuvat kesken kappaleen, mutta että rumpalitkin! Koosteen lopussa musiikin kuvituksena käytetään dokumentista tuttuja pätkiä, eli homma lievästi sanoen haiskahtaa! Nopeat leikkaukset ja runsas lähikuvien käyttö eivät ole omiaan parantamaan katselunautintoa. Virallisesti pätkä on nimetty dokumentin soundtrackiksi. Musiikillisesti pätkä on melko innotonta jyystämistä, jossa vanhatkin klassikot väännetään uuden soundin mukaiseen metallimuottiin, eikä meininki pääse muodostumaan kovinkaan kovaksi, ainakaan kotisohvalla.
Toinen levy tarjoaa pakkauksen kovimman musiikillisen kattauksen. Sveitsissä vuonna 2006 kuvattu festarikeikka ei vain valitettavasti ole dvd-tasoa. Luultavasti kyse on televisiota varten tehdystä tallenteesta. Ei taso nyt aivan toivoton onneksi ole ja keikka on sitä paitsi kova. Rumpuihin on palannut Nigel Glockler, joka onkin sopivan rock ainakin vanhempiin kappaleisiin. Jörg kun on enempi metallimiehiä, vaikka mainio rumpali onkin. Tusinan biisin setti on myös optimaalinen, sävellykset kun eivät ole kovinkaan paljon toisistaan poikkeavia. Se on tavallaan myös Saxonin valtti. Bändi vaihteleekin tiuhaan osaa kappaleista, joten ainakin tarkemmin yhtyettä seuraavat lienevät tyytyväisiä. Sveitsin vedon jälkeen ovatkin vuorossa enää bonukset: kaksi teksteistä päätellen myöskin televisiota varten kuvattua livebiisiä, neljä promovideota ja yksi lainakappale. Viimemainitussa Saxonit vetävät yhdessä Doron kanssa version Judas Priestin kappaleesta You’ve Got Another Thing Comin’. Festareilla tämäkin on kuvattu. Paikalla olleilla on varmasti ollut kivaa, mutta fiilis ei oikein välity kotiin asti, ehkäpä soiton lievästä hapuilusta johtuen. Promovideoiden helmi on I`ve Got To Rock (To Stay Alive), jossa vierailevina laulajina toimivat Andi Deris, Lemmy ja Angry Anderson. Yhdessä Byfordin kanssa äijät vetävät selkeästi omalla stailillaan. Koska kappale muistuttaa suuresti neljännesvuosisadan takaisia Saxonin klassikoita, ei minunkaltaiseni vanha jääräkään voi olla rakastumatta biisiin.
Tämä dvd olisikin kaivannut kipeästi lisää moisia helmiä. Nyt sen sisältö on enemmän ja vähemmän kehnoa. Oikeastaan sen voisikin sanoa olevan kokonaan bonusmateriaalia. To Hell and Back Again suorastaan huutaa kärkeen kunnolla tehtyä konserttitallennetta. Tässä kuosissa dvd on suositeltava ostos ainoastaan paatuneimmille faneille.
Ismo Karo, 06.12.2007
