Välieräjoukkueista vasta Etelä-Afrikka on nimennyt pelaavan kokoonpanonsa. Taitaa H. Meyer olla aika varmalla päällä, kun kokoonpano ilmoitettu jo nyt, avauskokoonpano on sama ja vaihtopenkki on yhtä pelaajaa lukuun ottamatta sama (du Toit --> Matfield). Liekö hyvä vai huono asia, että valmentaja on noin lukkiutunut pelaajien paikkoihin? Ensimmäisessä välieräottelussa E-Afrikka siis kohtaa Uuden-Seelannin, joka jyräsi Ranskan näytöstyyliin melko virheettömällä suorituksella siinä, missä E-Afrikka oli todella tiukilla Walesia vastaan. Uusi-Seelanti lähtee toki ennakkosuosikkina tähänkin otteluun, mutta en kovin paljoa yli 50:n prosentin todennäköisyyttä NZ:n voitolle antaisi.
SA pyrkinee pelaamaan hyvin konservatiivista rugbya, joka perustuu erittäin fyysiseen forwardipeliin, jatkuvaan ja agressiiviseen haastamiseen ruckeissa, harjoteltuihin kuvioihin scrumeissa ja sivurajaheitoissa sekä aluepeliin. NZ:n taktiikka tuskin hirvittävän radikaalisti tästä eroaa, mutta varmasti nähdään enemmän juoksupeliä ja off-loadauksia, vaikka riskejä pääsääntöisesti minimoisivat. NZ on saanut parhaimmillaan kierrätettyä palloa ruckien kautta suorastaan pelottavalla nopeudella enkä usko yhdenkään puolustuksen kestävän, ellei ruckeja saada häirittyä. Väitänkin, että peli ratkeaa ennen kaikkea siihen, pystyykö SA häiritsemään ruckeja niin paljon, että NZ ei pääse pelaamaan haluamallaan temmolla. Tämä pitäisi vielä saada aikaan ilman, että antavat penaltyjä omalla kenttäpuoliskollaan ja siten, että ukkelit jaksavat pelata myös viimeiset 15 minuuttia. Penkiltä kun löyty vain yksi lukko, jolla on ikää jo 38 vuotta sekä yksi loose forward, joka on enemmän hyökkäyspainotteinen impaktipelaaja. Toisaalta SA:n hookerit, B. du Plesis sekä Strauss, ovat parempia counter ruckaajia kuin monet opensidet.
Sunnuntain pelissä vastakkain asettuvat Australia ja Argentiina. Australia on kyllä voittanut näissä kisoissa jo Englannin, Walesin ja huippuvireessä olleen Skotlannin, mutta jos viime viikonlopun esityksiä vertaa, niin Argentiinan peli oli aivan eri tasolla. Argentiinaa onkin luonnehdittu hyvin hurmoshenkiseksi joukkueeksi, joka yleensä pelaa isoissa kisoissa yli oman tasonsa, mutta toisaalta jos peli ei kulje, niin syöksy on jyrkkää. Lisäksi siinä, missä alkulohkon perusteella Aussien perisynti, eli epätasainen fly-half, oli historiaa, niin viime pelissä vanha kirous nosti jälleen päätänsä. Ilmassa on myös lukuisia kysymysmerkkejä Australian suhteen, sillä korkean profiilin avainpelaajat Folau ja Pocock ovat edelleen loukkaantuneita, eivätkä pystyneet treenaamaan eilen. Vaikka ukot saataisiin sunnuntaina kentälle, niin pystyvätkö he pelaamaan normaalisti? Lisäksi vähemmän huomiota saanut loosehead, Scott Sio, joka on ollut suuressa roolissa Australian poikkeuksellisen vahvassa scrumissa, loukkasi itsensä puolivälierässä, eikä pysty välttämättä pelaamaan. Jos Aussit saavat ninjailtua kaikki pelaajansa ehjinä kentälle, niin antaisin heille hiuksenhienon edun, mutta mikäli näin ei käy, niin Argentiina hoitanee homman kotiin. Tosin jälkimmäisessäkään tilanteessa pelin ei pitäisi olla missään nimessä selvä, sillä Aussien kakkosvaihtoehdotkin ovat kaikkea muuta kuin huonoja.
Ps. Sori, en tiedä onko rugbytermeille järkeviä suomennoksia, niin käytän epämääräistä finglishiä.
