- Liittynyt
- 16.4.2002
- Viestejä
- 98 605
Nyt alkaa 19 viikon sarja Mika Nyyssölän dieetistä. Seuraamme dieetin kulkua kerran viikossa julkaistavassa sarjassa. Dieettaaminen ei ole mitään mukavaa hommaa, eikä sitä tässä sarjassa kuvata ruusuilla tanssien vaan keskitymme dieetin vaikeaan puoleen.
Mika kertoo dieetin kulusta tässä ketjussa ja minä tuen sitä kuvilla elävästä elämästä.
Here goes, 19 viikkoa, tähtäimenä Helsinki GP 2007.
Projektia tukemassa Body Action
------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------
Viikko 1
"Aamuvuoro töissä.
Se tarkoittaa, että herään aikasin laittamaan päivän ruokia. 4:15 on kello soimassa ja lenkin sekä suihkun jälkeen keitän riisit ja paistan kanat.
Laitan joka aterian purkkiin ja sullon ne treenikassiin."
"7 ateriaa.
Klo 6:15 keitän Anna Mannaa neljään desiin maitoa ja
paahdan 2 ruisleipää. Kaikki kirjataan ylös, joka päivä
ja joka ateria. Kaikki kirjataan ja kaikki punnitaan."
"Aki teki dieettipohjan jota noudatetaan kuin raamattua.
Kirjaan kaikki tapahtumat exel-taulukkoon ja lähetän Akille tiedot.
Toisin oli ennen, kun näytin sotkuisia ruokapäivävihkoja salitreenin ohessa Akille, joita sitten viilattiin jos oli tarvis.
Tekniikka kehittyy ja me niiden mukana, onneksi."
"Kaikki pitää olla ennalta suuniteltua.
Kolmen tunnin välein on syötävä ja näin pidettävä moottori käynnissä.
Jos käyn treenien jälkeen kylässä on mukana oltava purkki riisiä ja kanaa. Syön sen vaikka kylmänä jos en muuta voi.
Kaupasta ostan lisää riisiä, kun kilo sitä menee kahdessa päivässä. Maitorahkat vien hyllyiltä ja kanat kylmiöstä.
Alepan täti ei enää edes ihmettele, on jo niin tottunut "omituisiin" ostoksiini ja niiden suuriin määriin."
"Klo 21:15 illan viimeinen ateria, maitorahkaa ja ananasta sekä 2 ruisleipää. Syön sen sohvalla maatessani, luen lehteä tai katson hetken telkkua.
Siinä on ainoa hetki aikaa rentoutua ja sitten onkin jo mentävä nukkumaan."
------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 2
"Dieetti on jatkuvaa suunnittelua ja Akin rooli siinä on helpottaa minun taakkaani. Aki näkee ulkopuolisen silmin asiat eri tavalla ja tietää milloin lisätä aerobisen määrää tai milloin vähentää kaloreita. Sitä tulee tietyllä lailla sokeaksi itselleen jolloin on hyvä, kun on valmentaja, joka päättää asioista. Aerobisen määrä on alussa vähäistä. Aamulenkkejä säästellään kuin hyviä kortteja kädessä. Dieetin edetessä myös aerobisen määrä lisääntyy progressiivisesti. Työmäärän on kasvettava, sillä keho tottuu ja adaptoituu rasitukseen. Rasvan palaminen on kyettävä pitämään yllä dieetin loppuun asti."
"Herään sysipimeään. Katson kelloa, se näyttää 3:58. Helvetti, kohta pitää nousta. Painan pääni tyynyyn ja tuntuu kuin vain sekunti olisi kulunut, kun se jo soi. Kello on 4:15 ja silloin on aika repiä itsensä ylös sängystä. Teen kuolemaa. Istun sängyn laidalla ja tuijotan turvonneiden silmien välistä tyhjyyteen. Laitan valon päälle ja se sokaisee raa'asti. Silmät eivät tahdo hyväksyä valoa. Vaikka lenkit ovat vasta alussa, herääminen ei tunnu koskaan helpolta. Siihen ei vain tahdo millään tottua. Tiedän, että tämä on vain alkua ja että pian sitä joutuu heräämään joka ikinen aamu ja lähteä ulos."
"Hoipun vessaan ja teen tarpeeni. Pesen kasvoni ja tuijotan vierasta naamaa peilistä. Väsymyksen kipu alkaa hieman hellittää. Pesen hampaani puolikatatonisessa tilassa yhä tuijottaen turvonnutta naamaa peilistä. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista? Tuntuu kuin toimisin automaatiolla. Puen päälleni ja juon vettä, johon lisään glutamiinia. Villasukat jalkaan, huppari ylle ja hanskat käteen. Tarkistan lämpötilan, se näyttää seitsemää astetta pakkasta."
"Ulko-ovella naamaan iskee kylmä tuuli ja taistelutahto herää sisällä. Laitan oven kiinni ja painan kuulokkeet korviini. Metalli pauhaa korvissa ja uhmaten kylmää ulkoilmaa katoan pimeyteen. Askel askeleelta eteenpäin ja tiedossa on tunnin piina. Näen matkalla kolme autoa ja sen saman jäniksen joka jo kaukaa kuulee sauvojeni kopinan. Joka kerta katson, kun se loikkii tien vierttä ja lähestyessäni sitä se katoaa metsään suojaan. Lenkin edetessä kylmän tunne helpottaa vaikka varpaita ja sormenpäitä paleltaakin ilkeästi."
"Vihdoin saavun kotiin ja helpotuksen aalto huokuu mieleeni, kun tiedän tämänkin aerobisen olevan ohi tältä aamulta. Hengitys höyryää ja keho käy kierroksilla. Sydän hakkaa täyttä häkää ja pulssi tuntuu ohimoillani. Hetken kuluttua pääsen sisään ja suihkuun. Suihkussa vesi kirveltää ilkeästi jaloissa. Lenkki on tehnyt taas tehtävänsä ja kahdesta vasemman jalan varpaasta on kuoriutunut nahka verille. Kantapäissä on hiertymät ja toisen jalan isovarpaassa kynsi irvistää pahan näköisesti. Suihkun jälkeen paikkaan teipillä ja laastarilla vammat ja sujautan sukat jalkoihin lämmittämään. Tätä samaa sitten seuraavat neljä kuukautta. ...Huoh."
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 3
"Arkielämä dieetillä on palloilua työn, salin ja kodin välillä. Eläminen tapahtuu dieetin ehdoilla. Menemiset on suunniteltava ruoan ja treeenaamisen mukaan. Kolmen tunnin välein on syötävä, joten ruoat kulkevat kassissa minne ikinä menenkin. Päivät venyvät usein pitkiksi. Töiden jälkeen menen salille, teen treenit, jonka jälkeen aerobisen ja toisinaan käyn vielä kaupungilla asioilla. Se on yksinäistä puuhaa. On pimeää, kun aamulla herään ja on pimeää, kun illalla tulen kotiin. Treenikassi olalla kuljen pitkin masentavan pimeitä katuja ja yritän pitää itseni hereillä. Talvisin dieettaaminen on hyvinkin erilaista kuin kesällä. Valo antaa energiaa ja sitä jaksaa toimia töissäkin reippaammin. Nyt tuntuu kuin valoa ei olisi olemassakaan. Aurinko tuskin näyttäytyy tähän vuoden aikaan."
"Pitkät matkat kuljen bussilla. Kotoa salille on noin 40 minuutin bussimatka joka usein toimii sopivana torkkujen paikkana. Musiikki soi korvissa joka takaa sen, etten kuule ihmisten mölinää tai rattaissa itkeviä lapsia. Dieetillä unen tarve on suuri, sillä kulutus ja ravinnon niukkuus rasittavat kehoa. Nukkuessa keho palautuu ja korjaa itseään. Usein iltavuorosta tullessani kello on jo yhdeksän. Suihkussa käynnin ja ruoanlaiton jälkeen nukkumaanmeno viivästyy väkisinkin. Monasti sitä bussissa nukkuu niin sikeästi pysäkkien ohi, että herää vasta kuljettajan töniessä päätepysäkillä. Toisinaan jopa Kampin bussiaseman odotusaulan penkit ovat petollisen mukavia istua tuudittaen väsyneen dieettaajan unten maille."
"Vapaa-aika menee myös dieetin ehdoilla. Harvoin sitä pystyy menemään esim illanistujaisiin tai muihin kemuihin. Miksi suotta kiduttaa itseään, kun kuitenkin tilaisuuksissa on tarjolla herkkuja ja pikku purtavaa? Siinä sitten kaivamaan omia ruokia esiin, kun kermakakut ja suolaiset lihapasteijat tekevät kauppansa. Joskus sitä erehtyy lähtemään kaverin kanssa eläviin kuviin. Tiedäthän sen hajun, kun saavut elokuvateatteriin ja ensimmäiseksi nenääsi iskee popkornin makea tuoksu ja näet notkuvat hyllyt herkkuja? Siinä sitten karkkihyllyjen välissä toljottamaan, kun toisella on voilla höystetyt popparit kainalossa ja värikkäät irtokarkit taskussa. Minulle tarttuu mukaan pullo lähdevettä."
"Elokuvan ja herkullisten popkornintuoksujen jälkeen mennään kahville. Loistavaa! Saanhan sentään juoda maukkaan kahvin maidolla ja makeutusaineella. Sirén ottaa kahvin ja mustikkapiiraan höystettynä vaniljakastikkeella. Yllättäen siinä oma kahvi kokee inflaation eikä makukaan ole enää mitään ihmeellistä. Tähän on totuttava ja yritettävä välttää houkutuksia. Kaupassa pitää kulkea laput silmillä ohittaessa keksihyllyt ja uuniherkkuja sisältävät pakastealtaat. On keskityttävä olennaiseen ja suljettava mielestä kaikki muu. Kisat ovat tavoitteena ja vain se on tärkeää nyt."
- MN
----------------------------------------------------------------------------------
Viikko 4
"Säännöllinen rytmi ja kurinalainen elämä ajaa väkisinkin siihen, että sitä huolehtii itsestään normaalia enemmän. Kylmässä kävely ja hikoilu sekä jatkuva suihkussa käynti kuluttaa ja rasittaa ihoa, joten ihon rasvaaminen on välttämätöntä. Hygieniasta ja siisteydestä tulee dieetillä lähes pakkomielle. Kodin on oltava siisti, tavarat paikoillaan, treenikassista täytyy löytyä kaikki tarpeellinen dödöstä palkkariin. Tukan on oltava puhdas ja partaveden on tuoksuttava. Käyn lähes viikottain parturissa. Onneksi Vilma osaa nämä hommat, joten ei tarvitse kuin istua tuoliin ja katsoa, kun ammattilainen tekee työnsä. Tosin sitäkin harmonista hetkeä saattaa Mika Sirén tulla häiritsemään kameransa ja dokumenttiprojektinsa kanssa."
"Hiilaripainotteinen dieetti on monelta osin hankala. Nälän tunne verrattuna proteiinipainotteiseen dieettiin on huomattavasti suurempi ja kunnon seuraaminen on hankalaa. Hiilihydraatti tunnetusti ylläpitää kehossa nestettä, joten sitä todellista kuntoa ei näe ennen kuin tekee niin sanotut harjoitustyhjennykset. Se tarkoittaa, että kikkailemalla natriumin ja veden kanssa saadaan ylimääräinen neste yön aikana pois. Yöllisten vessassa juoksemisten jälkeen aamulla toivottavasti keho on tyhjentynyt nesteistä ja nähdään miten pitkällä ollaan. Näitä harjoitustyhjennyksiä ei kuitenkaan tehdä kuin ehkä yksi tai kaksi koko dieetin aikana.
Hiilaridieetti on stressaava, kun muutenkin sitä haluaisi olla varma kunnostaan ja silti sitä ei näe kaikilta osin. Tietysti harjaantunut silmä näkee kehityksen ja rasvanpalamisen, mutta kun sitä on vain ihminen eikä psyyke dieetillä aina ole sieltä vahvimmasta päästä. Välillä raivostuttaa, kun kunto tuntuu junnaavan paikallaan vaikka ravinnon määrää pudotetaan ja kulutusta lisätään. Keho sotii kaikkea vastaan ja tuntuu imevän nestettä itseensä kuin pesusieni."
"Kun on dieetillä, sitä elää ja hengittää dieettiä 24 tuntia vuorokaudessa. Yritän kuitenkin olla välillä hengittämättä sitä jatkuvasti. Jos elämän sisällössä ei ole mitään muuta kuin dieettiä sitä saattaa henkisesti romahtaa. Ja mitä jos sairastuu tai loukkaantuu? Suunnitelmat kisoista romuttuu ja pahimmassa tapauksessa sitä masentuu pitkäksi aikaa. Pyrin joka päivä, vaikkakin teen tätä tosissani, ajatella edes hetken jotain muuta. Unohdan dieetin ja keskityn johonkin muuhun mieluiseen asiaan.
Pieniä hetkiä ja hauskoja tilanteita täytyy mielenterveyden kannalta olla. Keskiviikkona kävin Pakkotoiston uudella liikkeellä Xboxia pelaamassa. Mike sulki kuudelta ovet ja jäimme ottamaan mittaa toisistamme Project Gotham Racing kolmosella. Tiesin, että mukavia hetkiä oli tiedossa. Autopelit ovat lähellä sydäntä niin kuin kaikilla pojilla ja voitonhalu oli kova. Pelin tiimellyksessä todellakin unohti dieetin. Tosin hävitessäni kuuskytkahdeksannetta kertaa putkeen meni siinäkin mukava pelituokio ketuiksi ja suuhun jäi lievä vitutuksen maku. Luojan kiitos muistin mainita voitokkaat kartingkisat Mikelle ja sen, ettei Sirén ollut koskaan voittanut minua flipperissä."
"Kotona pyrin aina päivän puuhastelujen jälkeen rentoutua totaalisesti. Nollata päivän negaatiot ja levähtää tovin. Loikoilen isolla sohvalla villasukat jalassa ja nautiskelen leffoja, sarjoja, kuten loistavaa uusioversiota Taisteluplaneetta Galacticaa tai vaikka Deadwoodia. Toisinaan uppoudun lukemaan lehtiä ja kuuntelen rauhallista musiikkia. Iso kuppi kahvia tai lasi Pepsi Maxia saa olon jopa ihmeellisen mukavaksi. Tällaisilla eväillä on yritettävä pitää mies niin henkisesti kuin fyysisesti kasassa tällä pitkällä taipaleella."
-MN
----------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 5
"Dieetin alussa paino oli 82,2kg ja nyt se on alhaisimmillaan käynyt 77,6 kilossa. Tähän mennessä on tullut tehtyä aerobista noin 900 minuuttia sekä lukuisia tappotreenejä salilla. Mieliala on vaihdellut suhteellisen reippaasta positiivisuudesta kohtalaisen masentavaan pessimistisyyteen".
"Kunto alkaa pikku hiljaa näyttää merkkejä edistymisestä. Vain ihan "pikkiriikkisen" siis. Nälkä on ollut koko ajan. Töissä sen huomaa ehkä parhaiten. Sitä tekee pari kolme tuntia putkeen töitä kassalla kunnes yht'äkkiä tuntee omituisen kivunomaisen väännön vatsassa. Se on nälän tunne. 3200 kaloria on tälle dieetille lähtiessäni suurin kalorimäärä kuin koskaan aiemmin ja silti se ei tunnu riittävän. Aiemmilla dieeteilllä aloituskalorit ovat lähteneet 2500 kalorin tietämillä eli tämä on vain hyvä asia. Offilla on siis syöty suhteellisen paljon?"
"Perjantai klo 13:45. Saavun hieman ajoissa pakkotoiston kaupalle. Mike, Jan sekä Ari ovat vielä jossain teillä tietämättömillä. Body Actionin mainoskuvaukset Fight Sportin sivuille on alkamassa. Siinä odotellessa juttelen tovin aina niin mukavan Jounin kanssa. Jounilla on uskomaton historia kehonrakennuksen saralla ja joka kerta haltioissani kuuntelenkin Jounin tarinoita huippukehonrakentajista sekä muista kommelluksista ja kokemuksista hänen uransa ajoilta".
"Kahden maissa kaupalle sitten pöllähtää kolmikko Mike, Jan ja viimeisenä massiivinen ja lempeän sympaattinen Kuopion jätti, Ari. Hetken päästä tulee vielä Kiira, jotta mainoskuviin saadaan jotain muutakin kuin ruma ja väsynyt miehen puolikas. Kuvauksissa vierähtää tunti poikineen ja vaikka jo neljältä olinkin herännyt, yritin silti skarpata. Valmentajani Akikin tuli tiirailemaan kuvauksia, joten tiesin, että vaikka kuvaukset olisi pian ohi ei poseeraus olisi ohi ainakaan minun osaltani. Aki oli vaimonsa Armin kanssa ollut kolme viikkoa paossa Suomen "kaunista talvea" eikä hän ollut nähnyt missä mennään kuntoni osalta. Käymme hieman läpi alkumetrejä vaparista ja suunnittelemme teemaa ja musiikkia siihen. Paljon on työtä vaparin osalta, koska molemmat meistä haluaa tuoda taas jotain uutta ja tyylikästä lavalle. Siihen panostamme Akin kanssa, sillä ei pelkästään, että vapaaohjelma arvostellaan vaan se, että tämä laji on yleisöä varten".
"Käymme läpi hieman pakollisia asentoja ja senkin osalta tulemme todennäköisesti tekemään joitain muutoksia, jottemme aivan samaa pakettia näytetä kuin viimeksi. Molemmat olemme perfektionisteja ja se on osin vaikuttanutkin siihen, että panostamme esiintymiseen lavalla. Lopuksi Aki päättää, ettei kaloreita pudoteta, mutta työmäärää on lisättävä".
"Kello on 16:00 ja porukat ovat suurilta osin poistuneet pakkiksen kaupalta. Minä otan kassista purkin riisiä ja kanaa, sillä nälkä on taas huutava. Muutama sana vielä Jounin kanssa kunnes on aika vääntää itseni taas liikenteeseen. Edessä on vielä kova selkätreeni salilla. Pääsen kotiin vasta klo 20:00. Syön, laitan kellon soimaan 4:15 ja nukahdan sohvalle".
-MN
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 6
"Aamulenkkiä, duunia, teeniä. Aamulenkkiä, duunia, treeniä. Tätä yksitoikkoista rytmiä, samaa dieetiä päivästä toiseen. Poikkeuksena kuitenkin viime perjantain kuvaukset studilla. Timo Laaksonen ja Mika Sirén saivat rikottua arjen rytmin mukavasti pistämällä pystyyn "Terminator"-kuvaukset. Tällaiset poikkeavuudet askeetisen arjen harmaudessa ovat pieniä valon lähteitä, pieniä majakoita merellä. Kuvauksissa meillä yleensä on aina hauska ja rento tunnelma. Tämän kaltaiset kuvaukset nimenomaan tekee tästä kaikesta sen arvoista"
"Sunnuntaitreenit salilla. Olkapäät vuorossa jonka jälkeen vapariharjoittelua Akin valmennuksessa. Yleensä teen treenin jälkeen crosstraineria noin 20 minuuttia, mutta nyt sellaisen sai jättää väliin. Joku voisi kuvitella, että jee, kiva poseeraustreeni edessä. Voin sanoa rehellisesti, että teen miljoona kertaa mieluummin aerobisen kuin poseerausta, niin rankkaa se on!"
"Akin kanssa viilaamme pakollisia asentoja sekä mietimme juuri minulle parhaiten sopivia poseerauksia. Se on todellista työtä ja siinä hiki lentää.
-"Nyt nosta kädet niskan taa ylös niin, että latsit jää mahdollisimman auki. Puhalla ilmat pois. Jännitä reidet! Just noin, pidä siinä!" Aki sanoo.
-"Rinta sivulta." Hän jatkaa, -"Anna sen reiden levätä siinä, keskity vain etureiden jännittämiseen. Sitten ilmat pois, kierrä kehoa, jännitä hauis sekä vasen rinta, serratukset esiin!"
-"Helvetti tää on vaikeeta!" Huudahdan.
-"Onks joku sanonut tän olevan helppoa?" Aki virnuilee ja hän on oikeassa. Poseeraaminen on äärimmäisen vaikeaa."
"Joka kerta, kun aloitan uuden dieetin ja poseerausharjoitukset, huomaan joutuvani lähtemään aivan nollasta. Edellisten kisojen jälkeen lihasten motoriikka on jotenkin kadonnut tai se on ainakin hieman ruostunut. Se on löydettävä uudelleen ja Aki auttaa siinä. Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin minun käsissäni. Poseerausta on treenattava ja taas treenattava. Eivät poseerauksen huiputkaan, kuten esimerkiksi Lee Labrada tai vaikka Melvin Anthony, ole ilman harjoittelua saaneet poseerausta näyttämään tyylikkäältä ja helpon näköiseltä. Töitä on tehtävä niin pakollisten asentojen eteen kuin myös vaparin osalta. Vapari tuleekin olemaan tärkeä osa minun esiintymistäni. Haluan vapaaohjelmalla näyttää, että tämä on nimenomaan yleisölaji ja, että kehonrakennuskisat on aina show, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Siksi yleisöä pitääkin kunnioittaa ja mikä onkaan parempi tapa kuin tehdä se harjoitellulla vapaaohjelmalla?"
"Reilun tunnin harjoittelu tuottaa tulosta. Saadaan Akin kanssa muutama pakollinen asento kulkemaan jopa ihan siedettävällä tavalla. Vaparia kehitellään kokoajan, mutta kuitenkin pikkuhiljaa ilman väkinäistä tarvetta saada se yhdellä kertaa valmiiksi. Luovalla kokeilemisella vaparin kanssa saadaan parasta tulosta aikaiseksi. Meillä Akin kanssa on tietynlainen työnjako. Yleensä se menee niin, että minulla on muutama asento mielessä, jotka haluan liittää mukaan vapariin. Näytän Akille liikkeitä, joita muokkaamalla ja Akin ehdotuksilla viedään seuraavalle asteelle. Siirtymät asennosta toiseen on usein Akin käsialaa. On hyvä, että on useampi miettimässä asioita, sillä sitä voi helposti sokeutua ja jäädä jumiin omiin asentoihin."
"Treenit saadaan vihdoinkin pakettiin. Kevyen venyttelyn jälkeen painun pukkariin juomaan palautusjuoman. Kylkiin sattuu vielä kotonakin, sillä poseeraus on rankkaa ja epäluonnollisissa asennoissa lihasten jännittäminen tekee kipeää. Taas on yksi päivä ja yksi viikko saatu pulkkaan. "Enää" 13 jäljellä."
-MN
---------------------------------------------------------------------
Viikko 7
"Dieetti on sotaa ja treenaaminen taistelua. Jokaiseen taisteluun on lähdettävä voitto mielessä. Kunnon treeni ja siitä suoriutuminen kunnialla on aina saavutus. Aerobinen vie mehut omalta osaltaan, joten treenit dieetillä on aina huomattavasti raskaampia kuin offilla"
"Kalorivaihtelut otettiin tällä viikolla käyttöön. Paino seilaa 77-79 kilon välillä. Tuntuu kuin olisin Michelinin maskotti nestepöhössä. Treenit vedän raivolla läpi ja aamukävelyt painan lumen ja pakkasen keskellä kuunnellen kiukkumetallia. Pistää välillä vihaksi, kun haluaisi kireäksi heti ja nyt, eikä keho kuuntele ajatuksiani ollenkaan".
"Hauis- ja ojentajatreeni sattuu, kun sen tekee apinan raivolla. Painoista ei tingitä ja toistomäärät pidetään mahdollisimman korkealla. Joka sarja polttaa lihaksissa. Pitää päästä kivun yli, "se on vain pään sisällä", ajattelen. Kädet menee hapoille, mutta silti on tehtävä vielä lisää. No pain no gain ja se pätee yhä. Yksi sarja vielä ja sitten vaihdan liikettä. Hauikset on liekeissä eikä painot tahdo enää pysyä otteessa. Vielä on ojentajat vuorossa".
"Oli liike kuin liike pitää siihen latautua kuin viimeiseen sarjaan. Periksi ei saa antaa ja pelkoa ei saa näyttää. Palkeet täyteen ilmaa, paketti kasaan ja sarja lähtee käyntiin. Tastä on selviydyttävä voittajana, tämä on sotaa. Yhtään unssia lihaa en ole saanut lahjaksi. Jokaisen gramman eteen on tehtävä töitä. Mitään tässä lajissa ei saa ilmaiseksi".
"Kovalla treenillä on aina hintansa. Polvia särkee, niveliin sattuu ja lihakset on hellänä. Alaselkä jämähtää usein jumiin ja kipu seuraa kotiin asti. Paine ei hellitä edes sängyssä maatessa. Olkapäätreenit sattuu joka kerta. Kipu on sokaiseva ja vaikka vain seisoo, tekee mieli repiä olkapäät irti kehosta. Silti tätä tekee yhä uudestaan ja uudestaan. Treenaaminen on huumetta. Se euforinen olo kovan treenin jälkeen on palkitseva".
"Yhä on vain jatkettava eteenpäin. Ei olla edes puolessa välissä. Viikkoja on vielä paljon edessä ja kovia treenejä sitäkin enemmän. Taistelut yritetään aina voittaa ja lopulta se sotakin!"
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 8
-edit- viikko 8 poistettu poliittisista syistä johtuen
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 9
"Käyskentelyä kotona. Dieetti vaikuttaa elämiseen sillä tavalla, että pieninkin ekstra-aika tulee käytettyä mahdollisimmin hyödyllisesti. Normaalisti "offilla" sitä käyttää vapaa-aikansa sukuloimassa lähipiirin luona, leffoissa, syömässä tai vaikka Miken kanssa kahvilla kaakaopuussa suklaapylpyrällä ja juustokakulla höystettynä."
"Nyt tärkeintä on minimoida kaikki ylimääräinen houkutus ja pysytellä kotosalla. Toisaalta sitä ei pitkien päivien jälkeen jaksakaan lähteä juuri minnekään. Oma koti kullan kallis. Vapaa-aikaa on hyvin rajoitetusti, joten se pienikin aika on henkisen terveyden kannalta saatava käyttää pikkuriikkisiin nautintoihin.
Jos ei oteta huomioon poseerausharjoituksia iltaisin tai aamuisin, menee muu aika vaimon kanssa esimerkiksi television ääressä. Usein siinä kylläkin käy niin, että molemmat nukahtaa ennenaikojaan sohvalle. Aamuherätykset ovat kuitenkin niin aikaisia, että se onkin parempi nukahtaa ajoissa."
"Jääkaappi täynnä kanaa ja maitorahkaa. Dieetillä ollessamme sattuu joskus käymään niin, että meille eksyy jopa vieraita. Tällöin on hieman noloa, kun ei yksinkertaisesti ole tarjota mitään muuta kuin kahvia. Ruisleipää ja AnnaMannaa tuskin kovin moni kelpuuttaa kahvin kanssa. Onneksi lähiperhe on jo tottunut tähän elämäntyyliin. Välillä kylläkin tuntuu siltä, että jotkut ihmiset eivät vain millään tahdo ymmärtää, ettei sitä munkkipossua saa dieetillä syödä vaikka kuinka tekisi mieli. "Eihän se yksi nyt mitään haittaa", on niin moni tokaissut minulle. Siinä vain jotkut osoittaa tietämättömyyttään lajin kurinalaisuuttaa kohtaan."
"Poseerausta painetaan aina väliajoin. Kotona onkin suht helppo harjoitella, kun ylimäräisiä silmäpareja on huomattavasti vähemmän. Hiki tosin lentää jo parin kolmen pakollisen jälkeen. Posetus onkin hyvää aerobista harjoittelua ja kalorien polttamista."
"Poseerauksen jälkeen on hyvä kipaista jääkaapilla hakemassa maitorahkan ananaspaloilla. Jälkkäriksi kupillinen kahvia hesarin kera tekee vapaapäivästä oikein nautinnon."
"Tietokoneella työskennellessä pienten projektien parissa saa ajan helposti kulumaan ja sitä jopa hetkeksi unohtaa ruoan ja nälän tunteen."
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 10
"Kanan, riisin, maitorahkan, ananaksen, anna mannan ja ruisleivän lisäksi tarvitsen lisäravinteita. Pakkotoisto onneksi sponsoroi nämä minulle, joten säästän siinä onneksi pitkän pennin. Liikkeelle on aina mukava tulla ja uusissa tiloissa on kotoisa tunnelma. Ei muuta kuin takki naulaan ja "ostoksille"."
"Palautusjuoma on ehdoton, sillä kovan harjoittelun jälkeen keho suorastaan huutaa hiilihydraattia ja proteiinia. Sen turvin jaksaa kotiin asti ettei katabolia iske lihaksiin."
"Lisään yleensä kreatiinia ja glutamiinia palautusjuomaan . Glutamiinia syön sitten muutenkin. Esimerkiksi aamulla ennen lenkkiä otan ison lusikallisen sitä veden kanssa ja usein myös ennen treeniä kiskaisen 20 grammaa glutamiinia, jottei kesken treenin katabolia pääsisi niskan päälle. Tosin sataprosenttista varmuuttahan ei olla saatu estääkö glutamiini kataboliaa. Ainakin se saattaa lisätä immuniteettiä. Mene ja tiedä, minä nyt syön sitä ja sillä sipuli."
"Otan iltaisin kalaöljyä ja monivitamiineja kapseleiden muodossa. Aamuisin en voi niitä syödä, sillä jostain syystä alan voimaan pahoin jos tyhjään vatsaan nielaisen vitskut ja kalaöljyt. Ei edes puuron ja ruisleivän jälkeen uskalla niitä ottaa, koska joskus olen siltikin oksentanut ja tullut todella huono olo. Iltaisin taas vatsa on jo tottunut ja silloin ruoan yhteydessä ne napsinkin."
Tankkauspäivänä tulee syötyä kaikenlaista ja paljon. Protskupatukoitakin siis menee muutama poikineen hiilarijuomien kera. Varsinkin offilla niitäkin tulee syötyä huomattavasti, sillä välillä on hetkiä, kun ravinnon saanti on hankalaa. Patukat kulkee helposti matkassa mukana.
"Vaaka on kiellossa jonkin aikaa, sillä paino ei näytä putoamisen merkkejä ja Aki sanoikin sen vain aiheuttavan stressiä. Peili on se paras mittari ei vaaka.Tarkoitus on tulla lavalle isona ja kireänä. Pakkotoiston kaupalla on siitä muistuttamassa kuva. Vähintään yhtä iso pitäisi olla ellei isompi ja entistä kireämpi. Helppoa? Eipä olekaan. Aikaa vielä on, mutta siihen ei saa tuudittautua, että sitä olisi mitenkään runsaasti. Muuten sitä yht´äkkiä huomaakin kisojen olevan 2 viikon päässä kunnon ollessa yhä sama kuin 10 viikkoa sitten."
-MN
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko11
"Yhä dieetillä. Yhä elossa. Tuntuu ikuiselta tämä tie kisoihin. Puoliväli on saavutettu ja menty jo ohikin. Nyt on vaan tietynlainen suvantovaihe menossa. Väsyttää ja masentaa. Kunto ei anna merkkejä mistään ihmeellisestä edistymisestä. Vaikka ympärillä olevat ihmiset väittävät kunnon menevän eteenpäin en näe sitä kuitenkaan itse.
Aamuisin on hetken aikaa suht kuiva ja kireä, mutta heti aamiaisen jälkeen nesteet ja pyöreys palaa kehoon. Nilkat turvoksissa painan lenkkiä menemään. Nesteinen olo on kuitenkin koko ajan tällä hiilarivoittoisella ruokavaliolla. Yritän viedä ajatuksiani muualle. Kotona ja töissä keskityn muihin asioihin ja yritän olla stressaamatta liikoja."
"Piirtäminen on ollut aina lähellä sydäntäni. Ihmisten piirtäminen varsinkin on haastavaa. Lihaksikkaiden hahmojen piirtäminen on jotenkin esteettisesti kiehtovaa. Se onkin varmasti omalta osaltaan tukenut treenaamista. Sitä on mitä piirtää? Conan sarjakuvista nuorena otin mallia omiin piirroksiini ja samalla ihailin taiteilijoiden osaamista."
"Olen siis täysin itseoppinut piirtäjä. Minulla ei ollut edes kuvaamataidon tunteja yläasteella saatikka lukiossa vasta kuin ihan viimeisellä luokalla. Tussaaminen on ehkä se tyyli minkä hallitsen parhaiten. Lyijykynillä teen myös paljon luonnoksia ja kuvia. Öljyvärit ovat jääneet vähemmälle, mutta niilläkin olen tehnyt jonkin verran tauluja."
"Nyt dieetillä on mukava uppoutua piirtämisen maailmaan ja tehdä projekteja, jotka vievät ajatukset pois arjesta. Taru Pakkotoiston herruudesta osa 1 sai mukavan vastaanoton, joten kakkososaa työstänkin tässä koko ajan. Piirroksia tulee siihen todella paljon ja juoni saa tuulta alleen. Tarinassa seurataan pelastuspartiota sekä muita tapahtumia samanaikaisesti, eli juonikuviot vaatii paljon mietittävää."
"Lyijykynällä hahmottelen ensin kuvan. Nitä saattaa tulla useita ennen kuin se on siedettävän näköinen. Kun olen tyytyväinen luonnokseen tussaan sen valmiiksi. Siistin kuvan niin, että pahimmat lyijykynän jäljet on pois tussauksen alta."
"Seuraava vaihe on kuvan skannaus koneelle sekä sen muokkaus ja värittäminen. Väritys on ehkä työläin ja aikaa vievin vaihe. Kun kuva on valmis se lisätään Movie Maker ohjelmaan muiden joukkoon ja tarinan tekstit sekä juoni pääsee yhdistymään toisiinsa. Musiikki lisätään viimeisenä ja senkin tulen taas tekemään itse. Uuden osan luulisin olevan julkaisukelpoinen parin viikon sisällä. Katsotaan."
-MN
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 12
"Täysi tusina viikkoja takana. Kyllästyttääkö lukea kuinka käyn lenkillä aamuisin? Olen käynyt jo 12 viikkoa. Kyllästyttääkö lukea kuinka syön kanaa ja riisiä yhä neljä kertaa päivässä? Voit vain kuvitella kuinka minua kyllästyttää tehdä tätä. Sinä sentään voit olla lukematta tätä samaa kirjoitusta ja samaa vinkumista arjesta ja elämän yksitoikkoisuudesta. Minä en voi. Minulla on tähtäimenä Kultsa ja Grand Prix- kisan finaali illalla 28.4.2007!"
"Välillä sattuu vapaapäiviä, jolloin saatan eksyä vanhempieni luo kylään. En voi kyllin painottaa kuinka tärkeä perheeni on minulle ollut jokaisella dieetillä jonka olen läpi käynyt. Heidän luonaan tunnen yhä olevani kotona vaikka olenkin jo yli kymmenen vuotta sitten sieltä muuttanut pois. Henkinen tuki on ollut todella arvokasta hetkinä kun on tuntunut ettei jaksa."
"Perheeni ymmärrys lajia kohtaan on tullut heille tutuksi vuosien varrella. Onneksi, sillä moni ihminen ei välttämättä ymmärrä mitä kaikkea uhrautumista tämä vaatii. Kaikista asioista olen pystynyt ja pystyn heille puhumaan ja sen kautta saanut voimaa jatkaa."
"Veljeni harrastaa kuntosalilla käymistä ja myös tietää mitä kova treenaaminen vaatii keholta. Jopa vanhempiani on purrut salikärpänen ja heitäkin näkee treenaamassa suhteellisen usein. Ikinä ei olekaan liian myöhäistä aloittaa kuntosalilla käyminen. Siitä on aina hyötyä ja se on avain terveelle kropalle, jota niin monen ihmisen raskas työ verottaa."
"Kahvi hetki kullan kallis. Vaikka niin mukavaa kuin onkin kahvitella vanhempieni luona ja turista viimeisimmät kuulumiset, niin on se vain harmillista kun jostain kaapin perukoilta on eksynytkin niin herkullisen näköinen kookoskeksi suklaa kuorrutteella. :( Eipä auta itkut markinoilla. Ruisleipä kalkkuna leikkeellä on melkein yhtä herkullinen... Melkein."
"Ruokavaliosta on tullut todella helppoa pitää kiinni vanhempieni luona kyläillessä, sillä hekin ovat omaksuneet pitkälti samanlaisen linjan ruoissa mitä itsekin syön. Se on todella ihailtavaa, että näin on käynyt sillä niin paljon on meidänkin maassamme ylilihavia ja niin totaalisen epäterveellisin tavoin syöviä ihmisiä. Minä olen omalta osaltani saanut ainakin itselleni tärkeimpien ihmisten ruokatottumuksia pikkuhiljaa muuttumaan. Vaikeaa se on ollut, kun ihmisillä on omat tapansa ja traditionsa eikä niistä luovuta kuin lääkärin määräyksestä jos silloinkaan.
Ensi viikkoon."
-MN
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 14
"Nyt sitten alkoi revitys. Tähän asti ollaan päästy korkeammilla kaloreilla kuin koskaan aiemmin. 14 viikkoa tehty työtä reilusti yli kolmen tuhannen kaloreilla, mutta nyt sitten repesi".
"Menimme Miken kanssa käymään Akin kotona, jossa oli tarkoitus katsastaa kuntoa ja viilata ruokavaliota. Sitä sitten viilattiinkin toden teolla. Nyt mennään viiden päivän sykleillä niin, että neljä niistä on 2000 kalorin proteiinipainotteisia ja yksi 2400 kalorin hiilaripainotteinen päivä".
"Kun on tottunut syömään 3200 kaloria keskimäärin päivässä kokien silti nälkää, voi siis vain kuvitella kuinka tyhjä olo on näillä madalletuilla kaloreilla. Nälän tunne ei kuitenkaan ole äärimmäisen paha, kun korkeat proteiinit pitävät sen loitolla, mutta se tyhjä olo päässä ja kehossa ilman hiilihydraattia on kuvottava. Saan siis syödä riisiä jopa 100 grammaa näinä matalina päivinä!"
"Mutta kuten sanontakin menee: “when the going gets tough, the tough get going” eli kun meno menee kovaksi, kovat panee menoksi. Nyt sitten vain asennetta tähän dieettiin ja pannaan menoksi. Kyllähän ne miehet siellä talvisodassakin jaksoivat… Noh, nyt ei olla sodassa ja miehet on paljon pehmeämpiä tänä päivänä."
"Aamulla, kun kuljin neljän maissa räntäsohjossa tavanomaista lenkkiäni ja onnistuin ensimmäisillä askeleillani upottamaan jalkani jääkylmään lammikkoon, ajattelin, että on se perkele kun ei edes säät suosi yksinäistä kulkijaa. Kenkä veti vettä kuin pesusieni ja sai varpaisiin taas kerran kirvelevät rakkulat aikaiseksi. En ole mikään sissi, myönnän sen. Inisen heti, kun kenkä kastuu ja ketutus sen kuin kasvaa. Lenkillä sitten satuin vielä kuulemaan Lamb of God:in kappaleen Omerta. Siinä alussa on kunnian sääntö, joka juontaa kai Italiaan ja mafiaan. Se menee siis näin: Whoever appeals to the law against his fellow man is either a fool or a coward. Whoever cannot take care of himself without that law is both. For a wounded man shall say to his assailant, " If I Die, you are forgiven, if I live, I WILL KILL YOU." Such is the Rule of Honor.
Siitä sain kukaties potkua lenkille ja läiskin menemään tunnin aerobiset tossut märkinä. Such is the rule of märät lenkkarit!"
-MN
--------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 15
"Ruuvia kiristettiin. Kulutusta lisättiin ja kaloreita leikattiin. Ontto, hontelo olo on koko ajan. Ruokaa saa syödä niin naurettavan vähän. Se käy psyykeen päälle. Ei tahdo uskoa, että sillä määrällä pystyy toimimaan. Eikä sillä juuri pystykään. Jokainen treeni on saavutus ja suuri suoritus. Aamulla lenkin jälkeen vatsa on niin totaalisen tyhjä, että sattuu ja joka kerta tekee mieli oksentaa sisuskalut ulos huonon olon takia."
"Treeneissä keho on kovilla. Enää ei ole nesteitä suojaamassa vammoilta, kun hiilarit leikattiin pois lähes kokonaan. Oikea puoli niskasta on ollut jumissa jo pitkän aikaa ja esimerkiksi olkapäätreenit usein jumittaa selän niin, etten välillä pysty päätäni kääntää. Kipu säteilee takaraivoon saakka ja hankaloittaa niin työn kuin treenien tekemistä."
"Ikosen Jonille siis on mentävä. Mies murjoo selkää armottomasti, mutta ammattitaidolla. Hyvä urheiluhieroja ei aina ole itsestäänselvyys. Niitäkin on moneen lähtöön. Ensi otteista kuitenkin huomaa, että Joni osaa asiansa. Olen hyvissä käsissä."
"Tällä kertaa Joni keskittyy oikean puolen pehmittämiseen, ensi kerralla sitten avataan koko selkä, jotta saadaan se leviämään entistä enemmän. Kipu on sokaiseva joka kerta, kun Joni kulkee kipeän spasmirykelmän yli ja epätoivoisesti yrittää avata kovettuneita kohtia."
"Selkä on kohtalaisen jumissa. Vaikka olenkin suhteellisen elastinen, pitäisi silti lihashuoltoa harjoittaa paljon enemmän mitä olen tehnyt. Olen suhteellisen laiska venyttelemään ja se kostautuu juuri tällä tavalla."
"Olo hieronnan jälkeen on euforinen. Tosin toispuoleinen, sillä vain oikeaa puolta rassattiin tällä kertaa. Kunnon hieronta vastaa kovaa treeniä, joten hieman hassu tunne on, kun oikea latsi on turvoksissa ja vasen normaali.
Käyn kevyesti tekemässä reiden takaosat ja hakkaamassa parikymmentä minuuttia juoksumattoa, sillä hieronta kuitenkin vei hieman voimia pois."
"Treenin jälkeen väsynyt mies vääntäytyy vielä kahvikupilliselle ja turistaan Miken kanssa viime kuulumiset. Ei muuta kuin kotiin syömään loput pienet ateriat ja sitten unten maille. Askeettista touhua. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo, toivottavasti…"
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 16
"Toinen viikko takana alhaisilla kaloreilla. Tämä on suorastaan kidutusta. Nälkä on niin kova, että se käy nyt jo psyykeen päälle. Salilla pitäisi treenata kovaa ja lenkillä pitäisi painaa niin, että varpaankynnet sinkoilee? Kotona pitäisi jaksaa tehdä kotityöt ja töissä pitäisi olla tehokas ja innostunut?"
"Onneksi säät ovat sentään olleet suosiolliset ja esimerkiksi takapihalla olisi töitä vaikka millä mitalla. Väkisin raahaan itseni harjan varteen ja haravoin nurmikkoa vanhoista lehdistä. Harava on ruosteinen, mutta nurmi saa kyytiä. Pihatonttukin on vapautunut lumikinoksista. Hassua ajatella, että tässä on mennyt dieetillä talven läpi ja kevät puskee kesää vahvasti esiin."
"Energiavarastot ovat vain niin nollassa. 100 grammaa riisiä päivässä ei riitä mihinkään. Se näky vaa’alla on niin surkea, että en tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Sitä käy niin tyhjillä, että oikeasti näyttää sivusta katsottuna vähä-älyiseltä. Henkinen paine menestymisestä on ahdistava. Olisi niin paljon helpompaa valmistautua ihan hiljakseen kisoihin."
"Illalla ei saa unta, kun nälkä on niin hirveä ja päivällä kiskoo kofeiinitabletteja kuin karkkia, jotta pysyisi hereillä. Väsymyksestä huolimatta sitä on jostain revittävä energiaa tähän kaikkeen. Kotona imuri käteen ja imuroimaan ja salilla taasen tanko täyteen rautaa ja kyykkäämään. Eikä tämä tunnu loppuvan koskaan."
"Joulukuun alusta tuntuu kuluneen ikuisuus, mutta kunto on onneksi mennyt eteenpäin niistä ajoista. Iho näyttää merkkejä ohenemisesta. Vaikka näyttää hyvältä, tuntuu pahalta. Vanha sanonta, mutta se pitää niin paikkaansa.
Tämä diettaaminen tuntuu niin yksinäisen ihmisen hommalta. Kukaan ei pääse minun pääni sisään ja tuntemaan miltä minusta tuntuu. Kukaan ei tiedä mitä ajattelen aamun pimeydessä kävellessäni tavanomaista lenkkiäni. Hetkittäin sitä on henkisesti romahtamaisillaan, mutta silloin, kun on saanut syödä kunnon aterian ja on vaikka välipäivä salilta, elämä hymyilee. Onneksi on jokunen ihminen, joille voi purkaa oloa ja tietää, että välitetään. Sellainen auttaa jaksamaan tämän henkisen paineen."
"Perusluonteeltani olen iloinen ja huumorintajuinen, mutta jopa minulle tekee tiukkaa jaksaa, kun on heikommillaan. Sitä ei vain jaksa, eikä välitä. Toki yritän ja jaksan aina, kun pystyn. Nyt päässäni takoo vain ajatus, että tämä on pian ohi. Sitten katoaa murheet ja väsymys ja jäljelle jää hyvät muistot ja kokemukset."
-MN
----------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 17
"Viimeisiä viikkoja viedään. Tänään oli kuvauksia pitkän päivän päätteeksi Miken kanssa. Aamu on alkanut minulla jo viiden aikoihin lenkillä, sitten töihin, sieltä salille, aerobinen treenien jälkeen ja lopulta kuvaamaan studiolle ja hietsun hautuumaalle. "
"Studiosessiosta sen verran, että vihdoinkin sain Miken ottamaan nuo miekat mukaan, joita olen aina himoinnut. Samuraimiekoissa on jotain mystistä ja esteettistä, joka on omiaan kontrastina paljaalle iholle. Teräs ja liha. Tyylikästä jo pelkkänä ajatuksena."
"Muutenkin mukavaa vaihtelua tuo kuvattavana olo tietysti tuo vaikka on jo ihan rättiväsynyt tästä kaikesta. Keho alkaa olla ihan loppu niin henkisesti kuin fyysisestikin. Onhan tässä dieettiä vedettykin niin mielettömän kauan.
Tietynlaista tyytyväisyyttä kunto toki antaa, kun näkee jokaisen lihaksen peilistä melkein ilman jännittämistä."
"Väsymys näkyy kasvoilta. Moni onkin varmasti ihmetellyt, että mikähän sairaus tuollakin on, kun naama on laihtunut niin kamalasti. Kehonrakennus tässä vain vaivaa ei mitään ihmeellisempää."
"Annetaan kuvien puhua ja lopetetaan tämän viikon tilittäminen tähän."
-MN
-----------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 18
"Tasan viikon päästä on Norjan kisat. Nyt olemme keskittyneet poseeraamiseen yhä intensiivisemmin harjoiteltu vapaaohjelmaa. Se on pientä viilausta vaille valmis. Akin kanssa saimme pyörät pyörimään ja visioimme tyylikkään ja toivottavasti mieleenpainuvan esityksen. Siihen meni pari tuntia ja taltioimme kameralle harjoittelun edistyksen."
"Kameran käytöstä oli valtavasti hyötyä. Saimme karsittua tylsät, töksähtävät ja nykivät kohdat pois. Se onnistuu vain kolmannesta persoonasta ja monesti vielä paremmin videotaululta joka on niin raaka näyttämään asiat miten ne ovat! Ja huh, taas miten tässä ylitettiinkään itsemme!"
"Jokaista sormenpäätä, liikettä, kääntymää ja siirtymää hiottiin huolellisesti ja mietittiin tyylikkäimpiä vaihtoehtoja! Saimme 4 päivää aikasemmin vaparin valmiiksi kuin viime vuonna, joten hyvältä näyttää."
"Kunto menee yhä hikisesti eteenpäin. Posket lommoilla lenkkeilen ja töissä puristelen ja jännittelen reisiä yhä erottuvammiksi. Treeneistä on kadonnut ehkä se terävin voima ja raivo. Nyt vain painopiste on staattisilla puristuksilla ja venyttelyllä. Oikean latsin ja epäkkään välimaasto on ikävästi ollut tulehtuneena jo viikon verran, mutta se ei muuta kuin aiheuttaa pistelevää kipua niskaan ja selkään. Venyttelen sitä ja olen käynyt hierottamassa sitä auki Ikosen Jonilla. Nyt ei vain enää uskalla juurikaan runnoa sitä selkää näin kisojen alla ettei tulehdu enempää ja aiheuta turvotusta."
"Team oli koolla taas näissä myöhäis-illan kuvauksissa. Pojat halusit vielä kerran tulla fiksaamaan poseja sekä vaparia meille kotosalle. Mike taltioi, kun Aki ja minä löimme päitämme yhteen. Siinä täytyy olla selkeä samanlinjaisuus molemmilla, kun vaparia ollaan hiomassa esityskuntoon. Jos on valtavia näkemyseroja koko esittämisestä, ei se varmastikaan toimisi, kuin se meillä toimii. Onneksi näin."
"Huomaan olevan tietyntyylinen, hieman klassinen poseeraaja. Haluan toisaalta sekoittaa omaa persoonaani siihen, mutta kuitenkin pysyen pitkälti klassisilla linjoilla. Jotain uutta tuodaan mukaan ja musiikkiin luotetaan tietysti sen tukemisessa."
"Kisat lähestyy päivä päivältä. Seuraava osa onkin jo Norjan kisoista… Näin se menee ja toivottavasti hyvin menee! Sen kuitenkin sanon, että kaikkeni annan siellä ja pidän suomalaisuutta yllä!! Kaikkeni olen jo antanutkin tähän mennessä. Koskaan ei näin rankkaa tämä ole ollut, mutta toivon sen niittävän glooriaa siitä hyvästä!"
-MN
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 19
Menikö nää viikot jo sekaisin? Onko tämä 18 vai 19?
Anyways.
"No niin, nyt ollaan kotiuduttu Oslon kisoista ja kunnialla vielä!
Kullan sieppasin Ayad Kadem Musan nenän alta -80kg sarjassa ja poseerasin itselleni vielä Best poser-tittelin. Kisa oli äärimmäisen rankka ja pitkä, mutta kyllä se toisaalta oli sen väärti. Kivaa oli ja koko Suomen joukkue oli todella mukavaa seuraa."
"Kisat olivat siis todellinen menestys. Onnea vielä kaikille muille Suomen joukkueen jäsenille ja kiitos seurasta."
"Nyt vielä täytyy erikseen mainostaa kisavärejäni, sillä otin käyttööni Luke Rayn edustaman kisaväripalvelun ja huh huh miten hyvin värit onnistui ja palvelu pelasi! Jan Tana-väri sopi minulle kuin nyrkki silmään. Nyt ensi viikolla Luke on tulossa myös kulttuuritalolle ja tarkoituksena olisi käyttää Luken palveluja sielläkin."
"Suosittelen siis lämpimästi kaikille siellä kilpaileville tytöille ja pojille Luke Rayn edustaman Sunlesstanin käyttöä!! Perjantaina laitettiin pari värikerrosta ja kisa-aamuna kolmas ja Luke hoiteli vielä poseerausöljyt joka kerta kun menin lavalla (menin siis 3 eri otteeseen)!! Sika helppoa ja kätevää ja hinta on täysin samaa luokkaa kuin itse ostaisi pro tanit, sillä erolla, että itse ei tartte kärsiä koko viikkoa värien kanssa."
"Nyt siis levätään tämä ilta ja syödään hiilaria ja juodaan paljon nestettä. Huomenna maanantaina jatkuu rääkki vielä viikon verran ja kultsalle jo on katseet. Kiva reissu ja road to GP alkaa hiljalleen kääntyä loppua kohden."
-MN
---------------------------------------------------------------------------------------------
Mika kertoo dieetin kulusta tässä ketjussa ja minä tuen sitä kuvilla elävästä elämästä.
Here goes, 19 viikkoa, tähtäimenä Helsinki GP 2007.
Projektia tukemassa Body Action
------------------------------------------------------------------------
"Dieetti alkoi. Se alkoi maanantaina ja kestää kevääseen asti. Ensiksi ruokavalio kuntoon, joka tarkoittaa joka ikisen ruoan punnitsemista ennen suuhun pistämistä. Riisiä 500 grammaa, kanaa 300 grammaa, maitorahkaa, ananasta, anna mannaa. Näitä samoja ruokia syön sitten kevääseen asti. Samaa puurtamista, samaa syömistä, samaa rytmiä ja samaa rutiinia päivästä toiseen.
Ei jälkiruokia eikä saunaoluita. Ei leffapizzaa eikä elokuvateatteripopkornia. Ei kahvinmuffinssia eikä geishapatukkaa. Riisiä ja kanaa kylläkin. Riisiä niin, että dieetin alussa sitä tulee korvista ulos, mutta dieetin lopussa sitä kaapii purkista viimeisenkin jyväsen, koska nälkä on niin raastava.
Tästä se alkaa ja näillä eväillä lähdetään liikkeelle. Tuntuu jotenkin niin etäiseltä nuo kevään kisat jo ajatuksenakin. Tämä on kuin pitkä spartalainen koetus. Tästä alkaa askeettisuus ja harmaus. Vesisateet ja aamulenkit, raskaat treenit, väsymys, ainainen nälkä ja kivun tunne. Tästä täytyy pitää jollain kierolla tavalla, sillä vain hullu lähtee tälle tielle yhä uudestaan ja uudestaan.
Tästä alkaa tie Grand Prix-kisoihin!"
- MN
Ei jälkiruokia eikä saunaoluita. Ei leffapizzaa eikä elokuvateatteripopkornia. Ei kahvinmuffinssia eikä geishapatukkaa. Riisiä ja kanaa kylläkin. Riisiä niin, että dieetin alussa sitä tulee korvista ulos, mutta dieetin lopussa sitä kaapii purkista viimeisenkin jyväsen, koska nälkä on niin raastava.
Tästä se alkaa ja näillä eväillä lähdetään liikkeelle. Tuntuu jotenkin niin etäiseltä nuo kevään kisat jo ajatuksenakin. Tämä on kuin pitkä spartalainen koetus. Tästä alkaa askeettisuus ja harmaus. Vesisateet ja aamulenkit, raskaat treenit, väsymys, ainainen nälkä ja kivun tunne. Tästä täytyy pitää jollain kierolla tavalla, sillä vain hullu lähtee tälle tielle yhä uudestaan ja uudestaan.
Tästä alkaa tie Grand Prix-kisoihin!"
- MN
-------------------------------------------------------------------------------
Viikko 1
"Aamuvuoro töissä.
Se tarkoittaa, että herään aikasin laittamaan päivän ruokia. 4:15 on kello soimassa ja lenkin sekä suihkun jälkeen keitän riisit ja paistan kanat.
Laitan joka aterian purkkiin ja sullon ne treenikassiin."
"7 ateriaa.
Klo 6:15 keitän Anna Mannaa neljään desiin maitoa ja
paahdan 2 ruisleipää. Kaikki kirjataan ylös, joka päivä
ja joka ateria. Kaikki kirjataan ja kaikki punnitaan."
"Aki teki dieettipohjan jota noudatetaan kuin raamattua.
Kirjaan kaikki tapahtumat exel-taulukkoon ja lähetän Akille tiedot.
Toisin oli ennen, kun näytin sotkuisia ruokapäivävihkoja salitreenin ohessa Akille, joita sitten viilattiin jos oli tarvis.
Tekniikka kehittyy ja me niiden mukana, onneksi."
"Kaikki pitää olla ennalta suuniteltua.
Kolmen tunnin välein on syötävä ja näin pidettävä moottori käynnissä.
Jos käyn treenien jälkeen kylässä on mukana oltava purkki riisiä ja kanaa. Syön sen vaikka kylmänä jos en muuta voi.
Kaupasta ostan lisää riisiä, kun kilo sitä menee kahdessa päivässä. Maitorahkat vien hyllyiltä ja kanat kylmiöstä.
Alepan täti ei enää edes ihmettele, on jo niin tottunut "omituisiin" ostoksiini ja niiden suuriin määriin."
"Klo 21:15 illan viimeinen ateria, maitorahkaa ja ananasta sekä 2 ruisleipää. Syön sen sohvalla maatessani, luen lehteä tai katson hetken telkkua.
Siinä on ainoa hetki aikaa rentoutua ja sitten onkin jo mentävä nukkumaan."
------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 2
"Dieetti on jatkuvaa suunnittelua ja Akin rooli siinä on helpottaa minun taakkaani. Aki näkee ulkopuolisen silmin asiat eri tavalla ja tietää milloin lisätä aerobisen määrää tai milloin vähentää kaloreita. Sitä tulee tietyllä lailla sokeaksi itselleen jolloin on hyvä, kun on valmentaja, joka päättää asioista. Aerobisen määrä on alussa vähäistä. Aamulenkkejä säästellään kuin hyviä kortteja kädessä. Dieetin edetessä myös aerobisen määrä lisääntyy progressiivisesti. Työmäärän on kasvettava, sillä keho tottuu ja adaptoituu rasitukseen. Rasvan palaminen on kyettävä pitämään yllä dieetin loppuun asti."
"Herään sysipimeään. Katson kelloa, se näyttää 3:58. Helvetti, kohta pitää nousta. Painan pääni tyynyyn ja tuntuu kuin vain sekunti olisi kulunut, kun se jo soi. Kello on 4:15 ja silloin on aika repiä itsensä ylös sängystä. Teen kuolemaa. Istun sängyn laidalla ja tuijotan turvonneiden silmien välistä tyhjyyteen. Laitan valon päälle ja se sokaisee raa'asti. Silmät eivät tahdo hyväksyä valoa. Vaikka lenkit ovat vasta alussa, herääminen ei tunnu koskaan helpolta. Siihen ei vain tahdo millään tottua. Tiedän, että tämä on vain alkua ja että pian sitä joutuu heräämään joka ikinen aamu ja lähteä ulos."
"Hoipun vessaan ja teen tarpeeni. Pesen kasvoni ja tuijotan vierasta naamaa peilistä. Väsymyksen kipu alkaa hieman hellittää. Pesen hampaani puolikatatonisessa tilassa yhä tuijottaen turvonnutta naamaa peilistä. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista? Tuntuu kuin toimisin automaatiolla. Puen päälleni ja juon vettä, johon lisään glutamiinia. Villasukat jalkaan, huppari ylle ja hanskat käteen. Tarkistan lämpötilan, se näyttää seitsemää astetta pakkasta."
"Ulko-ovella naamaan iskee kylmä tuuli ja taistelutahto herää sisällä. Laitan oven kiinni ja painan kuulokkeet korviini. Metalli pauhaa korvissa ja uhmaten kylmää ulkoilmaa katoan pimeyteen. Askel askeleelta eteenpäin ja tiedossa on tunnin piina. Näen matkalla kolme autoa ja sen saman jäniksen joka jo kaukaa kuulee sauvojeni kopinan. Joka kerta katson, kun se loikkii tien vierttä ja lähestyessäni sitä se katoaa metsään suojaan. Lenkin edetessä kylmän tunne helpottaa vaikka varpaita ja sormenpäitä paleltaakin ilkeästi."
"Vihdoin saavun kotiin ja helpotuksen aalto huokuu mieleeni, kun tiedän tämänkin aerobisen olevan ohi tältä aamulta. Hengitys höyryää ja keho käy kierroksilla. Sydän hakkaa täyttä häkää ja pulssi tuntuu ohimoillani. Hetken kuluttua pääsen sisään ja suihkuun. Suihkussa vesi kirveltää ilkeästi jaloissa. Lenkki on tehnyt taas tehtävänsä ja kahdesta vasemman jalan varpaasta on kuoriutunut nahka verille. Kantapäissä on hiertymät ja toisen jalan isovarpaassa kynsi irvistää pahan näköisesti. Suihkun jälkeen paikkaan teipillä ja laastarilla vammat ja sujautan sukat jalkoihin lämmittämään. Tätä samaa sitten seuraavat neljä kuukautta. ...Huoh."
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 3
"Arkielämä dieetillä on palloilua työn, salin ja kodin välillä. Eläminen tapahtuu dieetin ehdoilla. Menemiset on suunniteltava ruoan ja treeenaamisen mukaan. Kolmen tunnin välein on syötävä, joten ruoat kulkevat kassissa minne ikinä menenkin. Päivät venyvät usein pitkiksi. Töiden jälkeen menen salille, teen treenit, jonka jälkeen aerobisen ja toisinaan käyn vielä kaupungilla asioilla. Se on yksinäistä puuhaa. On pimeää, kun aamulla herään ja on pimeää, kun illalla tulen kotiin. Treenikassi olalla kuljen pitkin masentavan pimeitä katuja ja yritän pitää itseni hereillä. Talvisin dieettaaminen on hyvinkin erilaista kuin kesällä. Valo antaa energiaa ja sitä jaksaa toimia töissäkin reippaammin. Nyt tuntuu kuin valoa ei olisi olemassakaan. Aurinko tuskin näyttäytyy tähän vuoden aikaan."
"Pitkät matkat kuljen bussilla. Kotoa salille on noin 40 minuutin bussimatka joka usein toimii sopivana torkkujen paikkana. Musiikki soi korvissa joka takaa sen, etten kuule ihmisten mölinää tai rattaissa itkeviä lapsia. Dieetillä unen tarve on suuri, sillä kulutus ja ravinnon niukkuus rasittavat kehoa. Nukkuessa keho palautuu ja korjaa itseään. Usein iltavuorosta tullessani kello on jo yhdeksän. Suihkussa käynnin ja ruoanlaiton jälkeen nukkumaanmeno viivästyy väkisinkin. Monasti sitä bussissa nukkuu niin sikeästi pysäkkien ohi, että herää vasta kuljettajan töniessä päätepysäkillä. Toisinaan jopa Kampin bussiaseman odotusaulan penkit ovat petollisen mukavia istua tuudittaen väsyneen dieettaajan unten maille."
"Vapaa-aika menee myös dieetin ehdoilla. Harvoin sitä pystyy menemään esim illanistujaisiin tai muihin kemuihin. Miksi suotta kiduttaa itseään, kun kuitenkin tilaisuuksissa on tarjolla herkkuja ja pikku purtavaa? Siinä sitten kaivamaan omia ruokia esiin, kun kermakakut ja suolaiset lihapasteijat tekevät kauppansa. Joskus sitä erehtyy lähtemään kaverin kanssa eläviin kuviin. Tiedäthän sen hajun, kun saavut elokuvateatteriin ja ensimmäiseksi nenääsi iskee popkornin makea tuoksu ja näet notkuvat hyllyt herkkuja? Siinä sitten karkkihyllyjen välissä toljottamaan, kun toisella on voilla höystetyt popparit kainalossa ja värikkäät irtokarkit taskussa. Minulle tarttuu mukaan pullo lähdevettä."
"Elokuvan ja herkullisten popkornintuoksujen jälkeen mennään kahville. Loistavaa! Saanhan sentään juoda maukkaan kahvin maidolla ja makeutusaineella. Sirén ottaa kahvin ja mustikkapiiraan höystettynä vaniljakastikkeella. Yllättäen siinä oma kahvi kokee inflaation eikä makukaan ole enää mitään ihmeellistä. Tähän on totuttava ja yritettävä välttää houkutuksia. Kaupassa pitää kulkea laput silmillä ohittaessa keksihyllyt ja uuniherkkuja sisältävät pakastealtaat. On keskityttävä olennaiseen ja suljettava mielestä kaikki muu. Kisat ovat tavoitteena ja vain se on tärkeää nyt."
- MN
----------------------------------------------------------------------------------
Viikko 4
"Säännöllinen rytmi ja kurinalainen elämä ajaa väkisinkin siihen, että sitä huolehtii itsestään normaalia enemmän. Kylmässä kävely ja hikoilu sekä jatkuva suihkussa käynti kuluttaa ja rasittaa ihoa, joten ihon rasvaaminen on välttämätöntä. Hygieniasta ja siisteydestä tulee dieetillä lähes pakkomielle. Kodin on oltava siisti, tavarat paikoillaan, treenikassista täytyy löytyä kaikki tarpeellinen dödöstä palkkariin. Tukan on oltava puhdas ja partaveden on tuoksuttava. Käyn lähes viikottain parturissa. Onneksi Vilma osaa nämä hommat, joten ei tarvitse kuin istua tuoliin ja katsoa, kun ammattilainen tekee työnsä. Tosin sitäkin harmonista hetkeä saattaa Mika Sirén tulla häiritsemään kameransa ja dokumenttiprojektinsa kanssa."
"Hiilaripainotteinen dieetti on monelta osin hankala. Nälän tunne verrattuna proteiinipainotteiseen dieettiin on huomattavasti suurempi ja kunnon seuraaminen on hankalaa. Hiilihydraatti tunnetusti ylläpitää kehossa nestettä, joten sitä todellista kuntoa ei näe ennen kuin tekee niin sanotut harjoitustyhjennykset. Se tarkoittaa, että kikkailemalla natriumin ja veden kanssa saadaan ylimääräinen neste yön aikana pois. Yöllisten vessassa juoksemisten jälkeen aamulla toivottavasti keho on tyhjentynyt nesteistä ja nähdään miten pitkällä ollaan. Näitä harjoitustyhjennyksiä ei kuitenkaan tehdä kuin ehkä yksi tai kaksi koko dieetin aikana.
Hiilaridieetti on stressaava, kun muutenkin sitä haluaisi olla varma kunnostaan ja silti sitä ei näe kaikilta osin. Tietysti harjaantunut silmä näkee kehityksen ja rasvanpalamisen, mutta kun sitä on vain ihminen eikä psyyke dieetillä aina ole sieltä vahvimmasta päästä. Välillä raivostuttaa, kun kunto tuntuu junnaavan paikallaan vaikka ravinnon määrää pudotetaan ja kulutusta lisätään. Keho sotii kaikkea vastaan ja tuntuu imevän nestettä itseensä kuin pesusieni."
"Kun on dieetillä, sitä elää ja hengittää dieettiä 24 tuntia vuorokaudessa. Yritän kuitenkin olla välillä hengittämättä sitä jatkuvasti. Jos elämän sisällössä ei ole mitään muuta kuin dieettiä sitä saattaa henkisesti romahtaa. Ja mitä jos sairastuu tai loukkaantuu? Suunnitelmat kisoista romuttuu ja pahimmassa tapauksessa sitä masentuu pitkäksi aikaa. Pyrin joka päivä, vaikkakin teen tätä tosissani, ajatella edes hetken jotain muuta. Unohdan dieetin ja keskityn johonkin muuhun mieluiseen asiaan.
Pieniä hetkiä ja hauskoja tilanteita täytyy mielenterveyden kannalta olla. Keskiviikkona kävin Pakkotoiston uudella liikkeellä Xboxia pelaamassa. Mike sulki kuudelta ovet ja jäimme ottamaan mittaa toisistamme Project Gotham Racing kolmosella. Tiesin, että mukavia hetkiä oli tiedossa. Autopelit ovat lähellä sydäntä niin kuin kaikilla pojilla ja voitonhalu oli kova. Pelin tiimellyksessä todellakin unohti dieetin. Tosin hävitessäni kuuskytkahdeksannetta kertaa putkeen meni siinäkin mukava pelituokio ketuiksi ja suuhun jäi lievä vitutuksen maku. Luojan kiitos muistin mainita voitokkaat kartingkisat Mikelle ja sen, ettei Sirén ollut koskaan voittanut minua flipperissä."
"Kotona pyrin aina päivän puuhastelujen jälkeen rentoutua totaalisesti. Nollata päivän negaatiot ja levähtää tovin. Loikoilen isolla sohvalla villasukat jalassa ja nautiskelen leffoja, sarjoja, kuten loistavaa uusioversiota Taisteluplaneetta Galacticaa tai vaikka Deadwoodia. Toisinaan uppoudun lukemaan lehtiä ja kuuntelen rauhallista musiikkia. Iso kuppi kahvia tai lasi Pepsi Maxia saa olon jopa ihmeellisen mukavaksi. Tällaisilla eväillä on yritettävä pitää mies niin henkisesti kuin fyysisesti kasassa tällä pitkällä taipaleella."
-MN
----------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 5
"Dieetin alussa paino oli 82,2kg ja nyt se on alhaisimmillaan käynyt 77,6 kilossa. Tähän mennessä on tullut tehtyä aerobista noin 900 minuuttia sekä lukuisia tappotreenejä salilla. Mieliala on vaihdellut suhteellisen reippaasta positiivisuudesta kohtalaisen masentavaan pessimistisyyteen".
"Kunto alkaa pikku hiljaa näyttää merkkejä edistymisestä. Vain ihan "pikkiriikkisen" siis. Nälkä on ollut koko ajan. Töissä sen huomaa ehkä parhaiten. Sitä tekee pari kolme tuntia putkeen töitä kassalla kunnes yht'äkkiä tuntee omituisen kivunomaisen väännön vatsassa. Se on nälän tunne. 3200 kaloria on tälle dieetille lähtiessäni suurin kalorimäärä kuin koskaan aiemmin ja silti se ei tunnu riittävän. Aiemmilla dieeteilllä aloituskalorit ovat lähteneet 2500 kalorin tietämillä eli tämä on vain hyvä asia. Offilla on siis syöty suhteellisen paljon?"
"Perjantai klo 13:45. Saavun hieman ajoissa pakkotoiston kaupalle. Mike, Jan sekä Ari ovat vielä jossain teillä tietämättömillä. Body Actionin mainoskuvaukset Fight Sportin sivuille on alkamassa. Siinä odotellessa juttelen tovin aina niin mukavan Jounin kanssa. Jounilla on uskomaton historia kehonrakennuksen saralla ja joka kerta haltioissani kuuntelenkin Jounin tarinoita huippukehonrakentajista sekä muista kommelluksista ja kokemuksista hänen uransa ajoilta".
"Kahden maissa kaupalle sitten pöllähtää kolmikko Mike, Jan ja viimeisenä massiivinen ja lempeän sympaattinen Kuopion jätti, Ari. Hetken päästä tulee vielä Kiira, jotta mainoskuviin saadaan jotain muutakin kuin ruma ja väsynyt miehen puolikas. Kuvauksissa vierähtää tunti poikineen ja vaikka jo neljältä olinkin herännyt, yritin silti skarpata. Valmentajani Akikin tuli tiirailemaan kuvauksia, joten tiesin, että vaikka kuvaukset olisi pian ohi ei poseeraus olisi ohi ainakaan minun osaltani. Aki oli vaimonsa Armin kanssa ollut kolme viikkoa paossa Suomen "kaunista talvea" eikä hän ollut nähnyt missä mennään kuntoni osalta. Käymme hieman läpi alkumetrejä vaparista ja suunnittelemme teemaa ja musiikkia siihen. Paljon on työtä vaparin osalta, koska molemmat meistä haluaa tuoda taas jotain uutta ja tyylikästä lavalle. Siihen panostamme Akin kanssa, sillä ei pelkästään, että vapaaohjelma arvostellaan vaan se, että tämä laji on yleisöä varten".
"Käymme läpi hieman pakollisia asentoja ja senkin osalta tulemme todennäköisesti tekemään joitain muutoksia, jottemme aivan samaa pakettia näytetä kuin viimeksi. Molemmat olemme perfektionisteja ja se on osin vaikuttanutkin siihen, että panostamme esiintymiseen lavalla. Lopuksi Aki päättää, ettei kaloreita pudoteta, mutta työmäärää on lisättävä".
"Kello on 16:00 ja porukat ovat suurilta osin poistuneet pakkiksen kaupalta. Minä otan kassista purkin riisiä ja kanaa, sillä nälkä on taas huutava. Muutama sana vielä Jounin kanssa kunnes on aika vääntää itseni taas liikenteeseen. Edessä on vielä kova selkätreeni salilla. Pääsen kotiin vasta klo 20:00. Syön, laitan kellon soimaan 4:15 ja nukahdan sohvalle".
-MN
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 6
"Aamulenkkiä, duunia, teeniä. Aamulenkkiä, duunia, treeniä. Tätä yksitoikkoista rytmiä, samaa dieetiä päivästä toiseen. Poikkeuksena kuitenkin viime perjantain kuvaukset studilla. Timo Laaksonen ja Mika Sirén saivat rikottua arjen rytmin mukavasti pistämällä pystyyn "Terminator"-kuvaukset. Tällaiset poikkeavuudet askeetisen arjen harmaudessa ovat pieniä valon lähteitä, pieniä majakoita merellä. Kuvauksissa meillä yleensä on aina hauska ja rento tunnelma. Tämän kaltaiset kuvaukset nimenomaan tekee tästä kaikesta sen arvoista"
"Sunnuntaitreenit salilla. Olkapäät vuorossa jonka jälkeen vapariharjoittelua Akin valmennuksessa. Yleensä teen treenin jälkeen crosstraineria noin 20 minuuttia, mutta nyt sellaisen sai jättää väliin. Joku voisi kuvitella, että jee, kiva poseeraustreeni edessä. Voin sanoa rehellisesti, että teen miljoona kertaa mieluummin aerobisen kuin poseerausta, niin rankkaa se on!"
"Akin kanssa viilaamme pakollisia asentoja sekä mietimme juuri minulle parhaiten sopivia poseerauksia. Se on todellista työtä ja siinä hiki lentää.
-"Nyt nosta kädet niskan taa ylös niin, että latsit jää mahdollisimman auki. Puhalla ilmat pois. Jännitä reidet! Just noin, pidä siinä!" Aki sanoo.
-"Rinta sivulta." Hän jatkaa, -"Anna sen reiden levätä siinä, keskity vain etureiden jännittämiseen. Sitten ilmat pois, kierrä kehoa, jännitä hauis sekä vasen rinta, serratukset esiin!"
-"Helvetti tää on vaikeeta!" Huudahdan.
-"Onks joku sanonut tän olevan helppoa?" Aki virnuilee ja hän on oikeassa. Poseeraaminen on äärimmäisen vaikeaa."
"Joka kerta, kun aloitan uuden dieetin ja poseerausharjoitukset, huomaan joutuvani lähtemään aivan nollasta. Edellisten kisojen jälkeen lihasten motoriikka on jotenkin kadonnut tai se on ainakin hieman ruostunut. Se on löydettävä uudelleen ja Aki auttaa siinä. Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin minun käsissäni. Poseerausta on treenattava ja taas treenattava. Eivät poseerauksen huiputkaan, kuten esimerkiksi Lee Labrada tai vaikka Melvin Anthony, ole ilman harjoittelua saaneet poseerausta näyttämään tyylikkäältä ja helpon näköiseltä. Töitä on tehtävä niin pakollisten asentojen eteen kuin myös vaparin osalta. Vapari tuleekin olemaan tärkeä osa minun esiintymistäni. Haluan vapaaohjelmalla näyttää, että tämä on nimenomaan yleisölaji ja, että kehonrakennuskisat on aina show, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Siksi yleisöä pitääkin kunnioittaa ja mikä onkaan parempi tapa kuin tehdä se harjoitellulla vapaaohjelmalla?"
"Reilun tunnin harjoittelu tuottaa tulosta. Saadaan Akin kanssa muutama pakollinen asento kulkemaan jopa ihan siedettävällä tavalla. Vaparia kehitellään kokoajan, mutta kuitenkin pikkuhiljaa ilman väkinäistä tarvetta saada se yhdellä kertaa valmiiksi. Luovalla kokeilemisella vaparin kanssa saadaan parasta tulosta aikaiseksi. Meillä Akin kanssa on tietynlainen työnjako. Yleensä se menee niin, että minulla on muutama asento mielessä, jotka haluan liittää mukaan vapariin. Näytän Akille liikkeitä, joita muokkaamalla ja Akin ehdotuksilla viedään seuraavalle asteelle. Siirtymät asennosta toiseen on usein Akin käsialaa. On hyvä, että on useampi miettimässä asioita, sillä sitä voi helposti sokeutua ja jäädä jumiin omiin asentoihin."
"Treenit saadaan vihdoinkin pakettiin. Kevyen venyttelyn jälkeen painun pukkariin juomaan palautusjuoman. Kylkiin sattuu vielä kotonakin, sillä poseeraus on rankkaa ja epäluonnollisissa asennoissa lihasten jännittäminen tekee kipeää. Taas on yksi päivä ja yksi viikko saatu pulkkaan. "Enää" 13 jäljellä."
-MN
---------------------------------------------------------------------
Viikko 7
"Dieetti on sotaa ja treenaaminen taistelua. Jokaiseen taisteluun on lähdettävä voitto mielessä. Kunnon treeni ja siitä suoriutuminen kunnialla on aina saavutus. Aerobinen vie mehut omalta osaltaan, joten treenit dieetillä on aina huomattavasti raskaampia kuin offilla"
"Kalorivaihtelut otettiin tällä viikolla käyttöön. Paino seilaa 77-79 kilon välillä. Tuntuu kuin olisin Michelinin maskotti nestepöhössä. Treenit vedän raivolla läpi ja aamukävelyt painan lumen ja pakkasen keskellä kuunnellen kiukkumetallia. Pistää välillä vihaksi, kun haluaisi kireäksi heti ja nyt, eikä keho kuuntele ajatuksiani ollenkaan".
"Hauis- ja ojentajatreeni sattuu, kun sen tekee apinan raivolla. Painoista ei tingitä ja toistomäärät pidetään mahdollisimman korkealla. Joka sarja polttaa lihaksissa. Pitää päästä kivun yli, "se on vain pään sisällä", ajattelen. Kädet menee hapoille, mutta silti on tehtävä vielä lisää. No pain no gain ja se pätee yhä. Yksi sarja vielä ja sitten vaihdan liikettä. Hauikset on liekeissä eikä painot tahdo enää pysyä otteessa. Vielä on ojentajat vuorossa".
"Oli liike kuin liike pitää siihen latautua kuin viimeiseen sarjaan. Periksi ei saa antaa ja pelkoa ei saa näyttää. Palkeet täyteen ilmaa, paketti kasaan ja sarja lähtee käyntiin. Tastä on selviydyttävä voittajana, tämä on sotaa. Yhtään unssia lihaa en ole saanut lahjaksi. Jokaisen gramman eteen on tehtävä töitä. Mitään tässä lajissa ei saa ilmaiseksi".
"Kovalla treenillä on aina hintansa. Polvia särkee, niveliin sattuu ja lihakset on hellänä. Alaselkä jämähtää usein jumiin ja kipu seuraa kotiin asti. Paine ei hellitä edes sängyssä maatessa. Olkapäätreenit sattuu joka kerta. Kipu on sokaiseva ja vaikka vain seisoo, tekee mieli repiä olkapäät irti kehosta. Silti tätä tekee yhä uudestaan ja uudestaan. Treenaaminen on huumetta. Se euforinen olo kovan treenin jälkeen on palkitseva".
"Yhä on vain jatkettava eteenpäin. Ei olla edes puolessa välissä. Viikkoja on vielä paljon edessä ja kovia treenejä sitäkin enemmän. Taistelut yritetään aina voittaa ja lopulta se sotakin!"
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 8
-edit- viikko 8 poistettu poliittisista syistä johtuen
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 9
"Käyskentelyä kotona. Dieetti vaikuttaa elämiseen sillä tavalla, että pieninkin ekstra-aika tulee käytettyä mahdollisimmin hyödyllisesti. Normaalisti "offilla" sitä käyttää vapaa-aikansa sukuloimassa lähipiirin luona, leffoissa, syömässä tai vaikka Miken kanssa kahvilla kaakaopuussa suklaapylpyrällä ja juustokakulla höystettynä."
"Nyt tärkeintä on minimoida kaikki ylimääräinen houkutus ja pysytellä kotosalla. Toisaalta sitä ei pitkien päivien jälkeen jaksakaan lähteä juuri minnekään. Oma koti kullan kallis. Vapaa-aikaa on hyvin rajoitetusti, joten se pienikin aika on henkisen terveyden kannalta saatava käyttää pikkuriikkisiin nautintoihin.
Jos ei oteta huomioon poseerausharjoituksia iltaisin tai aamuisin, menee muu aika vaimon kanssa esimerkiksi television ääressä. Usein siinä kylläkin käy niin, että molemmat nukahtaa ennenaikojaan sohvalle. Aamuherätykset ovat kuitenkin niin aikaisia, että se onkin parempi nukahtaa ajoissa."
"Jääkaappi täynnä kanaa ja maitorahkaa. Dieetillä ollessamme sattuu joskus käymään niin, että meille eksyy jopa vieraita. Tällöin on hieman noloa, kun ei yksinkertaisesti ole tarjota mitään muuta kuin kahvia. Ruisleipää ja AnnaMannaa tuskin kovin moni kelpuuttaa kahvin kanssa. Onneksi lähiperhe on jo tottunut tähän elämäntyyliin. Välillä kylläkin tuntuu siltä, että jotkut ihmiset eivät vain millään tahdo ymmärtää, ettei sitä munkkipossua saa dieetillä syödä vaikka kuinka tekisi mieli. "Eihän se yksi nyt mitään haittaa", on niin moni tokaissut minulle. Siinä vain jotkut osoittaa tietämättömyyttään lajin kurinalaisuuttaa kohtaan."
"Poseerausta painetaan aina väliajoin. Kotona onkin suht helppo harjoitella, kun ylimäräisiä silmäpareja on huomattavasti vähemmän. Hiki tosin lentää jo parin kolmen pakollisen jälkeen. Posetus onkin hyvää aerobista harjoittelua ja kalorien polttamista."
"Poseerauksen jälkeen on hyvä kipaista jääkaapilla hakemassa maitorahkan ananaspaloilla. Jälkkäriksi kupillinen kahvia hesarin kera tekee vapaapäivästä oikein nautinnon."
"Tietokoneella työskennellessä pienten projektien parissa saa ajan helposti kulumaan ja sitä jopa hetkeksi unohtaa ruoan ja nälän tunteen."
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 10
"Kanan, riisin, maitorahkan, ananaksen, anna mannan ja ruisleivän lisäksi tarvitsen lisäravinteita. Pakkotoisto onneksi sponsoroi nämä minulle, joten säästän siinä onneksi pitkän pennin. Liikkeelle on aina mukava tulla ja uusissa tiloissa on kotoisa tunnelma. Ei muuta kuin takki naulaan ja "ostoksille"."
"Palautusjuoma on ehdoton, sillä kovan harjoittelun jälkeen keho suorastaan huutaa hiilihydraattia ja proteiinia. Sen turvin jaksaa kotiin asti ettei katabolia iske lihaksiin."
"Lisään yleensä kreatiinia ja glutamiinia palautusjuomaan . Glutamiinia syön sitten muutenkin. Esimerkiksi aamulla ennen lenkkiä otan ison lusikallisen sitä veden kanssa ja usein myös ennen treeniä kiskaisen 20 grammaa glutamiinia, jottei kesken treenin katabolia pääsisi niskan päälle. Tosin sataprosenttista varmuuttahan ei olla saatu estääkö glutamiini kataboliaa. Ainakin se saattaa lisätä immuniteettiä. Mene ja tiedä, minä nyt syön sitä ja sillä sipuli."
"Otan iltaisin kalaöljyä ja monivitamiineja kapseleiden muodossa. Aamuisin en voi niitä syödä, sillä jostain syystä alan voimaan pahoin jos tyhjään vatsaan nielaisen vitskut ja kalaöljyt. Ei edes puuron ja ruisleivän jälkeen uskalla niitä ottaa, koska joskus olen siltikin oksentanut ja tullut todella huono olo. Iltaisin taas vatsa on jo tottunut ja silloin ruoan yhteydessä ne napsinkin."
Tankkauspäivänä tulee syötyä kaikenlaista ja paljon. Protskupatukoitakin siis menee muutama poikineen hiilarijuomien kera. Varsinkin offilla niitäkin tulee syötyä huomattavasti, sillä välillä on hetkiä, kun ravinnon saanti on hankalaa. Patukat kulkee helposti matkassa mukana.
"Vaaka on kiellossa jonkin aikaa, sillä paino ei näytä putoamisen merkkejä ja Aki sanoikin sen vain aiheuttavan stressiä. Peili on se paras mittari ei vaaka.Tarkoitus on tulla lavalle isona ja kireänä. Pakkotoiston kaupalla on siitä muistuttamassa kuva. Vähintään yhtä iso pitäisi olla ellei isompi ja entistä kireämpi. Helppoa? Eipä olekaan. Aikaa vielä on, mutta siihen ei saa tuudittautua, että sitä olisi mitenkään runsaasti. Muuten sitä yht´äkkiä huomaakin kisojen olevan 2 viikon päässä kunnon ollessa yhä sama kuin 10 viikkoa sitten."
-MN
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko11
"Yhä dieetillä. Yhä elossa. Tuntuu ikuiselta tämä tie kisoihin. Puoliväli on saavutettu ja menty jo ohikin. Nyt on vaan tietynlainen suvantovaihe menossa. Väsyttää ja masentaa. Kunto ei anna merkkejä mistään ihmeellisestä edistymisestä. Vaikka ympärillä olevat ihmiset väittävät kunnon menevän eteenpäin en näe sitä kuitenkaan itse.
Aamuisin on hetken aikaa suht kuiva ja kireä, mutta heti aamiaisen jälkeen nesteet ja pyöreys palaa kehoon. Nilkat turvoksissa painan lenkkiä menemään. Nesteinen olo on kuitenkin koko ajan tällä hiilarivoittoisella ruokavaliolla. Yritän viedä ajatuksiani muualle. Kotona ja töissä keskityn muihin asioihin ja yritän olla stressaamatta liikoja."
"Piirtäminen on ollut aina lähellä sydäntäni. Ihmisten piirtäminen varsinkin on haastavaa. Lihaksikkaiden hahmojen piirtäminen on jotenkin esteettisesti kiehtovaa. Se onkin varmasti omalta osaltaan tukenut treenaamista. Sitä on mitä piirtää? Conan sarjakuvista nuorena otin mallia omiin piirroksiini ja samalla ihailin taiteilijoiden osaamista."
"Olen siis täysin itseoppinut piirtäjä. Minulla ei ollut edes kuvaamataidon tunteja yläasteella saatikka lukiossa vasta kuin ihan viimeisellä luokalla. Tussaaminen on ehkä se tyyli minkä hallitsen parhaiten. Lyijykynillä teen myös paljon luonnoksia ja kuvia. Öljyvärit ovat jääneet vähemmälle, mutta niilläkin olen tehnyt jonkin verran tauluja."
"Nyt dieetillä on mukava uppoutua piirtämisen maailmaan ja tehdä projekteja, jotka vievät ajatukset pois arjesta. Taru Pakkotoiston herruudesta osa 1 sai mukavan vastaanoton, joten kakkososaa työstänkin tässä koko ajan. Piirroksia tulee siihen todella paljon ja juoni saa tuulta alleen. Tarinassa seurataan pelastuspartiota sekä muita tapahtumia samanaikaisesti, eli juonikuviot vaatii paljon mietittävää."
"Lyijykynällä hahmottelen ensin kuvan. Nitä saattaa tulla useita ennen kuin se on siedettävän näköinen. Kun olen tyytyväinen luonnokseen tussaan sen valmiiksi. Siistin kuvan niin, että pahimmat lyijykynän jäljet on pois tussauksen alta."
"Seuraava vaihe on kuvan skannaus koneelle sekä sen muokkaus ja värittäminen. Väritys on ehkä työläin ja aikaa vievin vaihe. Kun kuva on valmis se lisätään Movie Maker ohjelmaan muiden joukkoon ja tarinan tekstit sekä juoni pääsee yhdistymään toisiinsa. Musiikki lisätään viimeisenä ja senkin tulen taas tekemään itse. Uuden osan luulisin olevan julkaisukelpoinen parin viikon sisällä. Katsotaan."
-MN
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 12
"Täysi tusina viikkoja takana. Kyllästyttääkö lukea kuinka käyn lenkillä aamuisin? Olen käynyt jo 12 viikkoa. Kyllästyttääkö lukea kuinka syön kanaa ja riisiä yhä neljä kertaa päivässä? Voit vain kuvitella kuinka minua kyllästyttää tehdä tätä. Sinä sentään voit olla lukematta tätä samaa kirjoitusta ja samaa vinkumista arjesta ja elämän yksitoikkoisuudesta. Minä en voi. Minulla on tähtäimenä Kultsa ja Grand Prix- kisan finaali illalla 28.4.2007!"
"Välillä sattuu vapaapäiviä, jolloin saatan eksyä vanhempieni luo kylään. En voi kyllin painottaa kuinka tärkeä perheeni on minulle ollut jokaisella dieetillä jonka olen läpi käynyt. Heidän luonaan tunnen yhä olevani kotona vaikka olenkin jo yli kymmenen vuotta sitten sieltä muuttanut pois. Henkinen tuki on ollut todella arvokasta hetkinä kun on tuntunut ettei jaksa."
"Perheeni ymmärrys lajia kohtaan on tullut heille tutuksi vuosien varrella. Onneksi, sillä moni ihminen ei välttämättä ymmärrä mitä kaikkea uhrautumista tämä vaatii. Kaikista asioista olen pystynyt ja pystyn heille puhumaan ja sen kautta saanut voimaa jatkaa."
"Veljeni harrastaa kuntosalilla käymistä ja myös tietää mitä kova treenaaminen vaatii keholta. Jopa vanhempiani on purrut salikärpänen ja heitäkin näkee treenaamassa suhteellisen usein. Ikinä ei olekaan liian myöhäistä aloittaa kuntosalilla käyminen. Siitä on aina hyötyä ja se on avain terveelle kropalle, jota niin monen ihmisen raskas työ verottaa."
"Kahvi hetki kullan kallis. Vaikka niin mukavaa kuin onkin kahvitella vanhempieni luona ja turista viimeisimmät kuulumiset, niin on se vain harmillista kun jostain kaapin perukoilta on eksynytkin niin herkullisen näköinen kookoskeksi suklaa kuorrutteella. :( Eipä auta itkut markinoilla. Ruisleipä kalkkuna leikkeellä on melkein yhtä herkullinen... Melkein."
"Ruokavaliosta on tullut todella helppoa pitää kiinni vanhempieni luona kyläillessä, sillä hekin ovat omaksuneet pitkälti samanlaisen linjan ruoissa mitä itsekin syön. Se on todella ihailtavaa, että näin on käynyt sillä niin paljon on meidänkin maassamme ylilihavia ja niin totaalisen epäterveellisin tavoin syöviä ihmisiä. Minä olen omalta osaltani saanut ainakin itselleni tärkeimpien ihmisten ruokatottumuksia pikkuhiljaa muuttumaan. Vaikeaa se on ollut, kun ihmisillä on omat tapansa ja traditionsa eikä niistä luovuta kuin lääkärin määräyksestä jos silloinkaan.
Ensi viikkoon."
-MN
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 14
"Nyt sitten alkoi revitys. Tähän asti ollaan päästy korkeammilla kaloreilla kuin koskaan aiemmin. 14 viikkoa tehty työtä reilusti yli kolmen tuhannen kaloreilla, mutta nyt sitten repesi".
"Menimme Miken kanssa käymään Akin kotona, jossa oli tarkoitus katsastaa kuntoa ja viilata ruokavaliota. Sitä sitten viilattiinkin toden teolla. Nyt mennään viiden päivän sykleillä niin, että neljä niistä on 2000 kalorin proteiinipainotteisia ja yksi 2400 kalorin hiilaripainotteinen päivä".
"Kun on tottunut syömään 3200 kaloria keskimäärin päivässä kokien silti nälkää, voi siis vain kuvitella kuinka tyhjä olo on näillä madalletuilla kaloreilla. Nälän tunne ei kuitenkaan ole äärimmäisen paha, kun korkeat proteiinit pitävät sen loitolla, mutta se tyhjä olo päässä ja kehossa ilman hiilihydraattia on kuvottava. Saan siis syödä riisiä jopa 100 grammaa näinä matalina päivinä!"
"Mutta kuten sanontakin menee: “when the going gets tough, the tough get going” eli kun meno menee kovaksi, kovat panee menoksi. Nyt sitten vain asennetta tähän dieettiin ja pannaan menoksi. Kyllähän ne miehet siellä talvisodassakin jaksoivat… Noh, nyt ei olla sodassa ja miehet on paljon pehmeämpiä tänä päivänä."
"Aamulla, kun kuljin neljän maissa räntäsohjossa tavanomaista lenkkiäni ja onnistuin ensimmäisillä askeleillani upottamaan jalkani jääkylmään lammikkoon, ajattelin, että on se perkele kun ei edes säät suosi yksinäistä kulkijaa. Kenkä veti vettä kuin pesusieni ja sai varpaisiin taas kerran kirvelevät rakkulat aikaiseksi. En ole mikään sissi, myönnän sen. Inisen heti, kun kenkä kastuu ja ketutus sen kuin kasvaa. Lenkillä sitten satuin vielä kuulemaan Lamb of God:in kappaleen Omerta. Siinä alussa on kunnian sääntö, joka juontaa kai Italiaan ja mafiaan. Se menee siis näin: Whoever appeals to the law against his fellow man is either a fool or a coward. Whoever cannot take care of himself without that law is both. For a wounded man shall say to his assailant, " If I Die, you are forgiven, if I live, I WILL KILL YOU." Such is the Rule of Honor.
Siitä sain kukaties potkua lenkille ja läiskin menemään tunnin aerobiset tossut märkinä. Such is the rule of märät lenkkarit!"
-MN
--------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 15
"Ruuvia kiristettiin. Kulutusta lisättiin ja kaloreita leikattiin. Ontto, hontelo olo on koko ajan. Ruokaa saa syödä niin naurettavan vähän. Se käy psyykeen päälle. Ei tahdo uskoa, että sillä määrällä pystyy toimimaan. Eikä sillä juuri pystykään. Jokainen treeni on saavutus ja suuri suoritus. Aamulla lenkin jälkeen vatsa on niin totaalisen tyhjä, että sattuu ja joka kerta tekee mieli oksentaa sisuskalut ulos huonon olon takia."
"Treeneissä keho on kovilla. Enää ei ole nesteitä suojaamassa vammoilta, kun hiilarit leikattiin pois lähes kokonaan. Oikea puoli niskasta on ollut jumissa jo pitkän aikaa ja esimerkiksi olkapäätreenit usein jumittaa selän niin, etten välillä pysty päätäni kääntää. Kipu säteilee takaraivoon saakka ja hankaloittaa niin työn kuin treenien tekemistä."
"Ikosen Jonille siis on mentävä. Mies murjoo selkää armottomasti, mutta ammattitaidolla. Hyvä urheiluhieroja ei aina ole itsestäänselvyys. Niitäkin on moneen lähtöön. Ensi otteista kuitenkin huomaa, että Joni osaa asiansa. Olen hyvissä käsissä."
"Tällä kertaa Joni keskittyy oikean puolen pehmittämiseen, ensi kerralla sitten avataan koko selkä, jotta saadaan se leviämään entistä enemmän. Kipu on sokaiseva joka kerta, kun Joni kulkee kipeän spasmirykelmän yli ja epätoivoisesti yrittää avata kovettuneita kohtia."
"Selkä on kohtalaisen jumissa. Vaikka olenkin suhteellisen elastinen, pitäisi silti lihashuoltoa harjoittaa paljon enemmän mitä olen tehnyt. Olen suhteellisen laiska venyttelemään ja se kostautuu juuri tällä tavalla."
"Olo hieronnan jälkeen on euforinen. Tosin toispuoleinen, sillä vain oikeaa puolta rassattiin tällä kertaa. Kunnon hieronta vastaa kovaa treeniä, joten hieman hassu tunne on, kun oikea latsi on turvoksissa ja vasen normaali.
Käyn kevyesti tekemässä reiden takaosat ja hakkaamassa parikymmentä minuuttia juoksumattoa, sillä hieronta kuitenkin vei hieman voimia pois."
"Treenin jälkeen väsynyt mies vääntäytyy vielä kahvikupilliselle ja turistaan Miken kanssa viime kuulumiset. Ei muuta kuin kotiin syömään loput pienet ateriat ja sitten unten maille. Askeettista touhua. Lopussa kuitenkin kiitos seisoo, toivottavasti…"
-MN
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 16
"Toinen viikko takana alhaisilla kaloreilla. Tämä on suorastaan kidutusta. Nälkä on niin kova, että se käy nyt jo psyykeen päälle. Salilla pitäisi treenata kovaa ja lenkillä pitäisi painaa niin, että varpaankynnet sinkoilee? Kotona pitäisi jaksaa tehdä kotityöt ja töissä pitäisi olla tehokas ja innostunut?"
"Onneksi säät ovat sentään olleet suosiolliset ja esimerkiksi takapihalla olisi töitä vaikka millä mitalla. Väkisin raahaan itseni harjan varteen ja haravoin nurmikkoa vanhoista lehdistä. Harava on ruosteinen, mutta nurmi saa kyytiä. Pihatonttukin on vapautunut lumikinoksista. Hassua ajatella, että tässä on mennyt dieetillä talven läpi ja kevät puskee kesää vahvasti esiin."
"Energiavarastot ovat vain niin nollassa. 100 grammaa riisiä päivässä ei riitä mihinkään. Se näky vaa’alla on niin surkea, että en tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Sitä käy niin tyhjillä, että oikeasti näyttää sivusta katsottuna vähä-älyiseltä. Henkinen paine menestymisestä on ahdistava. Olisi niin paljon helpompaa valmistautua ihan hiljakseen kisoihin."
"Illalla ei saa unta, kun nälkä on niin hirveä ja päivällä kiskoo kofeiinitabletteja kuin karkkia, jotta pysyisi hereillä. Väsymyksestä huolimatta sitä on jostain revittävä energiaa tähän kaikkeen. Kotona imuri käteen ja imuroimaan ja salilla taasen tanko täyteen rautaa ja kyykkäämään. Eikä tämä tunnu loppuvan koskaan."
"Joulukuun alusta tuntuu kuluneen ikuisuus, mutta kunto on onneksi mennyt eteenpäin niistä ajoista. Iho näyttää merkkejä ohenemisesta. Vaikka näyttää hyvältä, tuntuu pahalta. Vanha sanonta, mutta se pitää niin paikkaansa.
Tämä diettaaminen tuntuu niin yksinäisen ihmisen hommalta. Kukaan ei pääse minun pääni sisään ja tuntemaan miltä minusta tuntuu. Kukaan ei tiedä mitä ajattelen aamun pimeydessä kävellessäni tavanomaista lenkkiäni. Hetkittäin sitä on henkisesti romahtamaisillaan, mutta silloin, kun on saanut syödä kunnon aterian ja on vaikka välipäivä salilta, elämä hymyilee. Onneksi on jokunen ihminen, joille voi purkaa oloa ja tietää, että välitetään. Sellainen auttaa jaksamaan tämän henkisen paineen."
"Perusluonteeltani olen iloinen ja huumorintajuinen, mutta jopa minulle tekee tiukkaa jaksaa, kun on heikommillaan. Sitä ei vain jaksa, eikä välitä. Toki yritän ja jaksan aina, kun pystyn. Nyt päässäni takoo vain ajatus, että tämä on pian ohi. Sitten katoaa murheet ja väsymys ja jäljelle jää hyvät muistot ja kokemukset."
-MN
----------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 17
"Viimeisiä viikkoja viedään. Tänään oli kuvauksia pitkän päivän päätteeksi Miken kanssa. Aamu on alkanut minulla jo viiden aikoihin lenkillä, sitten töihin, sieltä salille, aerobinen treenien jälkeen ja lopulta kuvaamaan studiolle ja hietsun hautuumaalle. "
"Studiosessiosta sen verran, että vihdoinkin sain Miken ottamaan nuo miekat mukaan, joita olen aina himoinnut. Samuraimiekoissa on jotain mystistä ja esteettistä, joka on omiaan kontrastina paljaalle iholle. Teräs ja liha. Tyylikästä jo pelkkänä ajatuksena."
"Muutenkin mukavaa vaihtelua tuo kuvattavana olo tietysti tuo vaikka on jo ihan rättiväsynyt tästä kaikesta. Keho alkaa olla ihan loppu niin henkisesti kuin fyysisestikin. Onhan tässä dieettiä vedettykin niin mielettömän kauan.
Tietynlaista tyytyväisyyttä kunto toki antaa, kun näkee jokaisen lihaksen peilistä melkein ilman jännittämistä."
"Väsymys näkyy kasvoilta. Moni onkin varmasti ihmetellyt, että mikähän sairaus tuollakin on, kun naama on laihtunut niin kamalasti. Kehonrakennus tässä vain vaivaa ei mitään ihmeellisempää."
"Annetaan kuvien puhua ja lopetetaan tämän viikon tilittäminen tähän."
-MN
-----------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 18
"Tasan viikon päästä on Norjan kisat. Nyt olemme keskittyneet poseeraamiseen yhä intensiivisemmin harjoiteltu vapaaohjelmaa. Se on pientä viilausta vaille valmis. Akin kanssa saimme pyörät pyörimään ja visioimme tyylikkään ja toivottavasti mieleenpainuvan esityksen. Siihen meni pari tuntia ja taltioimme kameralle harjoittelun edistyksen."
"Kameran käytöstä oli valtavasti hyötyä. Saimme karsittua tylsät, töksähtävät ja nykivät kohdat pois. Se onnistuu vain kolmannesta persoonasta ja monesti vielä paremmin videotaululta joka on niin raaka näyttämään asiat miten ne ovat! Ja huh, taas miten tässä ylitettiinkään itsemme!"
"Jokaista sormenpäätä, liikettä, kääntymää ja siirtymää hiottiin huolellisesti ja mietittiin tyylikkäimpiä vaihtoehtoja! Saimme 4 päivää aikasemmin vaparin valmiiksi kuin viime vuonna, joten hyvältä näyttää."
"Kunto menee yhä hikisesti eteenpäin. Posket lommoilla lenkkeilen ja töissä puristelen ja jännittelen reisiä yhä erottuvammiksi. Treeneistä on kadonnut ehkä se terävin voima ja raivo. Nyt vain painopiste on staattisilla puristuksilla ja venyttelyllä. Oikean latsin ja epäkkään välimaasto on ikävästi ollut tulehtuneena jo viikon verran, mutta se ei muuta kuin aiheuttaa pistelevää kipua niskaan ja selkään. Venyttelen sitä ja olen käynyt hierottamassa sitä auki Ikosen Jonilla. Nyt ei vain enää uskalla juurikaan runnoa sitä selkää näin kisojen alla ettei tulehdu enempää ja aiheuta turvotusta."
"Team oli koolla taas näissä myöhäis-illan kuvauksissa. Pojat halusit vielä kerran tulla fiksaamaan poseja sekä vaparia meille kotosalle. Mike taltioi, kun Aki ja minä löimme päitämme yhteen. Siinä täytyy olla selkeä samanlinjaisuus molemmilla, kun vaparia ollaan hiomassa esityskuntoon. Jos on valtavia näkemyseroja koko esittämisestä, ei se varmastikaan toimisi, kuin se meillä toimii. Onneksi näin."
"Huomaan olevan tietyntyylinen, hieman klassinen poseeraaja. Haluan toisaalta sekoittaa omaa persoonaani siihen, mutta kuitenkin pysyen pitkälti klassisilla linjoilla. Jotain uutta tuodaan mukaan ja musiikkiin luotetaan tietysti sen tukemisessa."
"Kisat lähestyy päivä päivältä. Seuraava osa onkin jo Norjan kisoista… Näin se menee ja toivottavasti hyvin menee! Sen kuitenkin sanon, että kaikkeni annan siellä ja pidän suomalaisuutta yllä!! Kaikkeni olen jo antanutkin tähän mennessä. Koskaan ei näin rankkaa tämä ole ollut, mutta toivon sen niittävän glooriaa siitä hyvästä!"
-MN
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viikko 19
Menikö nää viikot jo sekaisin? Onko tämä 18 vai 19?
Anyways.
"No niin, nyt ollaan kotiuduttu Oslon kisoista ja kunnialla vielä!
Kullan sieppasin Ayad Kadem Musan nenän alta -80kg sarjassa ja poseerasin itselleni vielä Best poser-tittelin. Kisa oli äärimmäisen rankka ja pitkä, mutta kyllä se toisaalta oli sen väärti. Kivaa oli ja koko Suomen joukkue oli todella mukavaa seuraa."
"Kisat olivat siis todellinen menestys. Onnea vielä kaikille muille Suomen joukkueen jäsenille ja kiitos seurasta."
"Nyt vielä täytyy erikseen mainostaa kisavärejäni, sillä otin käyttööni Luke Rayn edustaman kisaväripalvelun ja huh huh miten hyvin värit onnistui ja palvelu pelasi! Jan Tana-väri sopi minulle kuin nyrkki silmään. Nyt ensi viikolla Luke on tulossa myös kulttuuritalolle ja tarkoituksena olisi käyttää Luken palveluja sielläkin."
"Suosittelen siis lämpimästi kaikille siellä kilpaileville tytöille ja pojille Luke Rayn edustaman Sunlesstanin käyttöä!! Perjantaina laitettiin pari värikerrosta ja kisa-aamuna kolmas ja Luke hoiteli vielä poseerausöljyt joka kerta kun menin lavalla (menin siis 3 eri otteeseen)!! Sika helppoa ja kätevää ja hinta on täysin samaa luokkaa kuin itse ostaisi pro tanit, sillä erolla, että itse ei tartte kärsiä koko viikkoa värien kanssa."
"Nyt siis levätään tämä ilta ja syödään hiilaria ja juodaan paljon nestettä. Huomenna maanantaina jatkuu rääkki vielä viikon verran ja kultsalle jo on katseet. Kiva reissu ja road to GP alkaa hiljalleen kääntyä loppua kohden."
-MN
---------------------------------------------------------------------------------------------
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
