Reverse diet

Meta title: 🔥 REVERSE DIET – METABOLIAN TURVALLINEN NOSTO 🔥

Meta description: Ravinnon hallittu lisääminen dieetin jälkeen, jotta aineenvaihdunta, hormonit ja suorituskyky palautuvat ilman nopeaa rasvan kertymistä.


Liittynyt
23.8.2011
Viestejä
524
En äkkiseltään löytänyt ketjua tästä touhusta, mutta vinkatkaa jos jo on.
Reversedieettaus, osa 1 ? siirtymä plussalle rankan dieetin jälkeen | Fast Sports Nutrition

Onko kokemuksia?

Kiinnostaisi aihe ihan tavallisen salillakävijän näkökulmasta. Luulisin että loiventavassa dieettauksessa olisi ideaa myös ihan meillä perusharrastajilla, jos rasvaa haluaa pois ja haluaa sen pysyvän pois. Ainakin itselläni paluu dieetiltä normaaliruokavalioon on melkein aina tuntunut olevan jonkinlainen shokki keholle, josta se yrittää ottaa kaiken irti (=varastoida rasvaa minkä ehtii kun sitä taas saa). Ehkä tästä olisi siis hyötyä myös ihan nollakaudelle siirryttäessä, totuttaa aineenvaihdunta rauhallisemmin uuteen tilanteeseen.

Itse ajattelin loiventaa jouluun mennessä. Mitä tahtia loivennus kannattaisi tehdä? Kaavailin jotain alla olevaa, vähän reippaampi tahti kuin tuossa Hulkin jutussa koska dieettitilakaan ei ole ollut niin radikaali.

- Dieetillä lähtötilanne itselläni noin -450kcal/pv, ja tämän jälkeen:
- Päivät 1-5: noin -380 kcal/pv
- Päivät 6-10: noin -280 kcal/pv
- Päivät 11-15: noin -200 kcal/pv
- Päivät 15-20: noin -150 kcal/pv
- Päivät 20-25: noin -50...-100 kcal/pv

Virhemarginaalia on, mutta suunnilleen viiden päivän välein tulisi ruokaa lisää siis noin 50-100 kcal/pv. Mitä mieltä olette, voisiko toimia? Tai onko joku jo kokeillut vastaavaa onnistuneesti / epäonnistuneesti? Vai olisiko reverse varaa tehdä tällaisen dieetin jälkeen onnistuneesti nopeamminkin, tyyliin 3 x 5-6 pv jakso ja vajeet -300 -> -200 -> -100?
 
Siirry suoraan ylläpitokaloreille ja siitä sitten pikkuhiljaa ylöspäin. Eli dieettiä ei "loivenneta", vaan dieetti loppuu, kun se loppuu ja sen jälkeen pyritään palauttamaan dieetillä hidastunut aineenvaihdunta normaaliksi lisäämällä kaloreita sitä mukaa, miten kroppa alkaa hyödyntämään niitä.
Ja niin kuin Markku Tikkakin artikkelissaan (googleta) kirjoittaa, niin ei tehdä mitään etukäteissuunnitelmia, vaan kaloreita lisätään painoseurannan perusteella tarpeen mukaan.
Itse olen vielä vähän huono sanomaan toimivuudesta mitään, koska reversedieettiä takana vasta 2,5 viikkoa.
Kumminkin dieetin lopussa paino oli 74,5kg ja kalorit treeni- ja lepopäivinä olivat 2100/1800+ tankkauksia tarpeen mukaan.
Söin pari päivää vapaasti dieetin jälkeen ja aloin sitten reversedieetin 2600 kalorilla päivässä. Treeni- ja lepopäivinä samat kalorit.
Parin viikon jälkeen tuli ensimmäinen lisäys; 100 kcal per päivä.
Tämä viikko siis menty 2700 kalorilla ja näyttää siltä että ensi viikoksi saa taas lisäillä kaloreita koneeseen, nimittäin paino on siinä 74,8 kilossa ja kunto näyttää kireämmältä, mitä varsinaisen dieetin lopussa!
Voisi päivitellä edistymisestä lisää, kunhan näkee miten toimii.

Ps. Luithan tuon kakkososan myös samasta aiheesta?
 


Siitä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Luin molemmat jutut, mutta tuo video selvensi kyllä paaaaljon enemmän kun nyt vihdoin katsoin senkin, kiitos siitä.

Puhuin itse eri sanoin, mutta käsittääkseni kuitenkin samasta asiasta. Käyttääkseni tuota Tikan juttua esimerkkinä niin se mihiin itse viittasin "normaaliruokavaliona" olisi juurikin tuo 3000 kcal versio, ja on ollut huonotuloksista hypätä dieetin jälkeen takaisin siihen vaikkapa tuosta 2000 kcal esimerkistä. Tähän 2000->3000 nostoon viittasin loivennuksena. Miinukseni tosin tietysti hämäsivät, koska lähdin laskemaan niitä tuosta isommasta lukemasta.

Nyt tietänen miten homma rullaa eteenpäin, kun dieetti loppuu. Tosin dieetin aikana laskeneen, tämänhetkisen ylläpitokulutuksen arviointi tuntuu haastavalta näidenkin juttujen jälkeen. Heti dieetin lopettamisen jälkeen kroppani kerää aina vähän nestettä ja paino heittelee muutenkin paljon rasvanpolttotavoitteisiin nähden (heittely n. 1 kg luokkaa, rasvanpolttotavoite tällä kertaa noin 3 kg) eli arviointi ja tilanteen seuraaminen vaa'an kautta voi tuottaa suhteessa aika isoja heittoja ja tappiota ehtii tulla ennen kuin tilanteen huomaa pysyväksi eikä pelkäksi tilapäiseksi heittelyksi. Mutta ehkä mittanauha ja peilikuvan seuraaminen auttavat.


Joka tapauksessa lisää omakohtaisia kokemuksia aiheesta ja myös tuosta onnistuneesta metabolian kiihdyttämisestä "vanhan normaalitilanteen päälle" kuulen mielenkiinnolla. Olisi aika loistokasta saada kroppa pyörimään joskus vähän isommalla kalorimäärällä ilman rasvaantumista, kun tässä aikuisiällä aika vakiintuneeksi perusylläpidoksi tullut 1650 kcal + liikuntaenergiat tuntuu jokseenkin masentavalta päivärajoitteelta ruosta tykkäävälle ihmiselle...
 
Kiinnostaisi aihe ihan tavallisen salillakävijän näkökulmasta. Luulisin että loiventavassa dieettauksessa olisi ideaa myös ihan meillä perusharrastajilla, jos rasvaa haluaa pois ja haluaa sen pysyvän pois. Ainakin itselläni paluu dieetiltä normaaliruokavalioon on melkein aina tuntunut olevan jonkinlainen shokki keholle, josta se yrittää ottaa kaiken irti (=varastoida rasvaa minkä ehtii kun sitä taas saa). Ehkä tästä olisi siis hyötyä myös ihan nollakaudelle siirryttäessä, totuttaa aineenvaihdunta rauhallisemmin uuteen tilanteeseen.

Rantakuntodieetti, tai "offseasondieetti", jolla on tarkoitus polttaa vain selvästi ylimääräiset rasvat pois, pitäisi olla toteutettavissa ilman aineenvaihdunnan hidastumista. Itse asiassa aineenvaihduntaa voi usein jopa parantaa dieetin kuluessa, kunhan ei mennä rasvojen "asetustason" alapuolelle.

Jos siis kokee, että on vaikeuksia siirtyä pois dieetiltä, niin silloin dieetin toteutuksessa saattaa olla jotain pielessä tai dieetti on vain viety liian pitkälle.


Joka tapauksessa lisää omakohtaisia kokemuksia aiheesta ja myös tuosta onnistuneesta metabolian kiihdyttämisestä "vanhan normaalitilanteen päälle" kuulen mielenkiinnolla. Olisi aika loistokasta saada kroppa pyörimään joskus vähän isommalla kalorimäärällä ilman rasvaantumista, kun tässä aikuisiällä aika vakiintuneeksi perusylläpidoksi tullut 1650 kcal + liikuntaenergiat tuntuu jokseenkin masentavalta päivärajoitteelta ruosta tykkäävälle ihmiselle...

No minä pystyn nyt 33-vuotiaana syömään tuntuvasti enemmän ja vapaammin kuin vielä muutamia vuosi sitten. Paino pysyy aika tarkkaan 80 kilossa intuitiivisella syömisellä, kun se nuorempana nousi vastaavassa tilanteessa aina 85 kilon päälle. Jos kalorimäärissä puhutaan, niin parhaimmillaan olen syönyt keskimäärin 3500-4000 kcal/vrk "rantakunnossa" pysytellen. Joskus alkuaikoina paino nousi helposti 2500-3000 kcal/vrk -annoksilla.

Eli kyllä sitä metaboliaa pystyy harjoittamaan ihan tuntuvasti. Treenaamalla ja syömällä. Se tosin vaatii tavallista enemmän kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta, koska metaboliset adaptaatiot ovat hitaanpuoleisia. Jos rupeaa pakottamaan asioita liian aikaisin, niin seurauksena on lähinnä aineenvahdunnan jumiutuminen. Toisaalta jotain pitäisi kuitenkin tehdä, koska keho ei taatusti ala epähuomiossa kohottamaan aineenvaihdunnan tasoa.

Kirjoitin juuri aiheesta pari miniartikkelia tuonne FB-sivuille. Niissä on käsitelty hieman syvällisemmin tätä aineenvaihdunnan kehittämiseen tähtäävää treenaamista ja syömistä.
 
E-mies: hyviä tekstejä Fb:ssä, vaikkakin ehkä ne omalta kannalta kiinnostavimmat teemat ovat lupausten mukaan vasta tulossa. ;)

Rantakunnostahan tässä tosiaan puhutaan, ei kisakireydestä. Vaikea uskoa, että naisella n. 18% rasvat tavoitteena - tai suunnilleen sennäköinen kondis - olisi vielä alirasvoilla tai että kyse olisi silloin liian pitkälle viedystä dieetistä. Rasvanpolttoa olen kokeillut eri tyyleillä, tosin en ikinä järisyttävän isoilla miinuksilla. Konsti kuin konsti, toiset toimii paremmin ja toiset huonommin, mutta "painonnousutaipumus" on tuntunut olevan käytännössä joka dieetin jälkeen. Epäilen, että aineenvaihduntani on oikeasti hankalasta päästä (*) vaikka ymmärränkin että vian epäillään olevan itse dieeteissä tai muualla. Tietysti se, että tuo paino on päässyt palailemaan joka kerran jälkeen ja dieettejä on useampi takana ilman että välikausina on panostettu hallittuun peruskulutuksen kohottamiseen, on varmasti pahentanut tilannetta.

Tästä syystä olen, yhä nämä luettuani, kiinnostunut loivennuksesta ja sen jälkeen pyrkimyksestä nostaa aineenvaihduntaa pikkuhiljaa ylöspäin. Hienoa kuulla näitä onnistuneita kokemuksia.

Päivitetty suunnitelma: dieetin jälkeen nostan energiansaannin tasolle 1500 kcal/pv + liikunta, kun mutu-arvio-kokemus dieettiä edeltäneestä ylläpitotasosta on 1650+liikunta. Sen jälkeen sitten tilannetta peilistä ja mittanauhalla ennen kaikkea seuraillen pieniä nostoja noin viikon välein, jos tuntuu ettei fläsää ala kertyä. Olisikohan tässä paremmin järkeä?


(*) Historiassa on jo lapsuusvuosilla asioita joiden takia olen lähes varma siitä, että aineenvaihdunta alkaa jumia helpommin kuin terveen, normaalin varhaiselämän viettäneillä ihmisillä. (Kroonisia sairauksia hormoneihin vaikuttavine lääkityksineen, 800kcal/pv dieettiä jo 10 vuoden iässä lääkärin kehotuksesta ja äidin järjestelemänä, opinpahan ekat makrotiedot jo silloin ulkoa...) Siksi osa siitä mitä puhun / mikä minua koskee, ei varmasti ole kovin laajalti yleistettävissä.
 
Rantakunnostahan tässä tosiaan puhutaan, ei kisakireydestä. Vaikea uskoa, että naisella n. 18% rasvat tavoitteena - tai suunnilleen sennäköinen kondis - olisi vielä alirasvoilla tai että kyse olisi silloin liian pitkälle viedystä dieetistä.

Siinäpä se onkin, kun varastorasvan asetustaso on täysin yksilöllinen ja pitkälti genetiikan (ja ilmeisesti paljolti myös epigenetiikan) määrittämä. Ja sitä on vieläpä helppo nostaa mutta tosi vaikeaa laskea omalla toiminnalla. Rasvaprosentteina ajattelu on hieman harhaanjohtavaa, kun kyse on lähinnä rasvakudoksen kokonaismäärästä, joka vaikuttaa suoraan leptiinihormonin eritykseen, joka vaikuttaa sitten alaspäin koko umpieritykseen (ja sen myötä aineenvaihduntaan). Se "asetustaso" on raja, jolloin leptiinitasot tipahtavat ulos kehon omalta "mukavuusalueelta". Silloin pitäisi tuntua selkeä muutos olotiloissa, ajattelussa, energiatasoissa, jne.

Karrikoidusti voisin sanoa, että rasvat on verraten helppo tiputtaa sellaiselle tasolle, jossa niitä on aivan mahdotonta ylläpitää.

...Rasvanpolttoa olen kokeillut eri tyyleillä, tosin en ikinä järisyttävän isoilla miinuksilla. Konsti kuin konsti, toiset toimii paremmin ja toiset huonommin, mutta "painonnousutaipumus" on tuntunut olevan käytännössä joka dieetin jälkeen. Epäilen, että aineenvaihduntani on oikeasti hankalasta päästä (*) vaikka ymmärränkin että vian epäillään olevan itse dieeteissä tai muualla. Tietysti se, että tuo paino on päässyt palailemaan joka kerran jälkeen ja dieettejä on useampi takana ilman että välikausina on panostettu hallittuun peruskulutuksen kohottamiseen, on varmasti pahentanut tilannetta.


(*) Historiassa on jo lapsuusvuosilla asioita joiden takia olen lähes varma siitä, että aineenvaihdunta alkaa jumia helpommin kuin terveen, normaalin varhaiselämän viettäneillä ihmisillä. (Kroonisia sairauksia hormoneihin vaikuttavine lääkityksineen, 800kcal/pv dieettiä jo 10 vuoden iässä lääkärin kehotuksesta ja äidin järjestelemänä, opinpahan ekat makrotiedot jo silloin ulkoa...) Siksi osa siitä mitä puhun / mikä minua koskee, ei varmasti ole kovin laajalti yleistettävissä.

Se mitä tapahtuu dieettien välissä on harvoin ongelman aiheuttaja. Alulle paneva tekijä ovat ne dieetit, joilla ohjelmoidaan keho varastoimaan rasvaa pitkällä aikavälillä.

Tuolla historialla en ihmettele, jos on vaikeuksia saada pysyvää dieettitulosta. Tai jos "asetustaso" on korkealla. Mutta ensimmäisenä pitäisi kartoittaa mahdolliset mentaalipuolella piilevät esteet. jos siellä on yhtään isompaa tukosta, niin mikään dieetin tekninen säätäminen ei asiaa tule ratkaisemaan.
 
Suurin osa palstalta on todennäkösesti nähny Layne Nortonin metabolic damage ja reverse dieting videot youtubesta. Puoli vahingossa löysin Lyle macdonaldin ja Nortonin väännön netissä ja Lyle väittää ettei ainoatakaan tutkimusta ole ''Metabolic damagen'' tueksi. Mielenkiinnosta rupesin tutkimaan ja ilmeisesti näin tosiaan on ja omakohtaset kokemukset pelkästään-mutta omakohtaset kokemuksethan on surkeeta tiedettä ja eivät käy tieteellisestä tutkimuksesta.

Mutta tuskin Norton näistä turhaan höpisee joten kysymys kuuluu onko jotain dataa metabolic damagen tueksi?
Tottakai painonpudotus vaikeutuu kun pienempi kehonpaino --> pienempi kulutus- vrt. 60kilonen vs 100kilonen?

''But so far no scientific publication has actually scrutinized the theory of metabolic damage, so the Bayesian research team sought to investigate whether metabolic damage actually occurred. Our findings have now been published in the Medical Research Archives.'' Menno Henselmann

http://bayesianbodybuilding.com/metabolic-damage-science/

View: https://www.youtube.com/watch?v=QHHzie6XRGk


View: https://youtu.be/A3gTGLulLnI
 
Olen lukenut juuri tuota Scott Abelin Understanding Metabolism -kirjaa ja siinähän paljon puhutaan tuosta metabolic damagesta, metabolian mukautumisesta alaspäin liiallisella kituuttamisella ja rasvankertymisen tehostumisesta.

Tuossa käytettiin yhtenä esimerkkinä tutkimusta, jossa seurattiin kolmen eri ryhmän energiankulutusta. Yksi ryhmä oli 335 paunaa painavat, toinen ryhmä oli vastaavan painoisia, jotka pudottivat rankalla dieetillä painonsa 220 paunaan ja kolmas ryhmä oli luonnostaan hoikkia, jotka painoivat 138 paunaa. 335 paunaa painavat käyttivät painon ylläpitämiseen keskimäärin reilut 3600 kcal ja 138 paunaa painavat reilut 2200 kcal, mutta kovan dieetin jälkeen yli 100 paunaa laihduttaneet kakkosryhmän edustajat käyttivätkin painonsa ylläpitämiseen vain reilut 2100 kcal eli vähemmän kuin luonnostaan laihat yli 80 paunaa kevyemmät koeryhmän henkilöt ja 1500 kcal vähemmän kuin ennen dieettiä painaessaan yli 100 paunaa enemmän. Tuo tutkimus oli toki Rudolph Leibelin vuodelta -84.

Eli kyllähän näistä jonkin verran näyttää tutkimusta olevan, että liian pitkällä ja rankalla dieetillä keho alkaa tapella vastaan, pienentää energiankulutusta ja tehostaa rasvan varastoitumista.
 
Pullukoilla toisaalta on ne vanhat rasvasolut siellä kätevästi valmiina odottamassa, vaikka olisikin laihdutettu yhtä hoikaksi kuin valmiiksi laihat. Eli voikohan laihduttaneita ja vaikka lapsesta asti laihoja verrata suoraan keskenään?

Onko muuten jollain tiedossa jotain hyvää tutkimusta siitä, millä eri mekanismeilla aineenvaihdunta vastaavasti nopeutuisi tai energiantarve kasvaisi muista syistä kuin lihasmassan suurenemisen myötä? Se nyt on selvä, että lihakset kuluttavat enemmän energiaa kuin silava, ja energiaa voi hukkua vaikka lämpönä, mutta onko muuta todistettua hukkaa ja minkä verran, eli elimistö jättäisi suorastaan hyödyntämättä energiaa, ja sen voisi todentaa ulosteesta?

Omakohtainen kokemus ei tosiaan oikein tutkimuksesta käy... Itsekin kyllä huomaan, että "hyvässä kunnossa" voin syödä paljon, mutta silloin myös liikun paljon ja lihasprosentti on suurempi, jolloin ei ole kyseessä minkäänlainen "sisäinen" energiankulutuksen muutos, vaan pelkästään energiatarpeen muutos. Sairaslomalla taas lihakset veltostuu ja nälkää ei juuri tule, joten paino ensin laskee ja sitten jää siihen niin että kehonkoostumus on muuttunut sellaiseksi että hyvin vähällä ravinnolla pärjää. Levossa paino lähtee käyttämättömistä lihaksista ja energiatarve ja ruuanhimo laskee siksi. Myös "mikroliikkeet" tai mitä se ylimääräinen levottomuus ja naputtelu nimeltään onkin, voi jäädä vähiin kun makaa sohvalla. Dieetillä taas urheilee ja lihaksia vielä on, ja vanhat valmiit rasvasolut ehkä täyttyvät hanakammin heti kun edes pulaa haistaa, ja nälkä on paha. Nämä kaikki tilanteet painon vaihtelussa voi selittää ihan sillä onko lihaksia, ja käyttääkö niitä vai ei. Paino voi laskea tai nousta, mutta turha edes verrata kaloreita, kun kulutus vaihtelee niin paljon. Tuollaiset tavalliseen ihmiseen liittyvät tekijät pitäisi sulkea pois, jotta ostaisin adaptaatioteorian.

Miten pelkästään sitä energiankulutuksen sopeutumista voisi luotettavasti mitata, kun kuitenkin myös lihaksen ja liikunnan määrä aina vaihtelee ravinnosta riippuen, oli kyseessä sitten luonnottoman vähärasvaiseksi dieetannut kehonrakentaja tai tavallinen kuntoilija? Tietääkö joku esim. sellaista tutkimusta, jossa saman natuihmisen hormoneita olisi mitattu eri tilanteissa, eli bulkki, dieetti, reverse dieetti? Muodikkaat kilpirauhashormonit nyt ainakin tulivat mieleen.
 
Tämä tutkimus puoltais metabolic damagea. Toisaalta ymmärtääkö tuon ''md:n'' sitten erihenkilöt eri tavalla.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3673773/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3673773/table/T1/

upload_2017-5-11_11-2-20.webp
 
Dieetti loppui 5vko sitten. Paino noussut +0.6kg. Ei ehkä täydellinen reversen dieetin toteutus, mutta parempi kuin, että olis suoraan heittänyt lapiollisen paskaa tuulettimeen. :D
 
Jees, pahoittelen, että aloitin kokonaan uuden threadin tälle aiheelle, mutta välillä nämä toki laajentuvat hyviksi ketjuiksi, joissa puhutaan treenaamiseen, syömiseen ja terveyteen liittyvästä hyvästä kirjallisuudesta yleensä. Osaisiko joku ystävällinen sielä ehdottuu mulle hyviö kirjoja noista otsikon aiheita. Suomeksi tuskin mitään löytyy, mutta kyllä englantikin taittuu, Scott Abelin 'Understanding Metabolism; The Truth about Counting caloriesm sustainable weight loss, and Metabolic Damage' ainakin lähtee tilaukseen.

Kiitäs suuresti jo etukäteen palstasiskoja- ja palstaveljiä hyvistä vastauksista :)
 
Moro!

Olen tässä innostunut lueskelemaan pitkästä aikaa muutakin kuin kaunokirjallisuutta ja omaan työhön liittyvää kirjallisuutta. Ensimmäinen kirja sattui olemaan Scott Abelin "Understanding metabolism" ja on ollut äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa.

Lyhyesti ehkä omasta tilanteesta sen verran, että oma metabolinen tilanne ei varmasti ole ollut pitkään aikaan optimaalisella tasolla, joka varmasti pitkälti seurausta ns.jojo-dieettailusta. Ei siis ole omalla kohdallani kyse mistään alle kympin rasvoista johonkin esim.25% rasvoihin dieettailusta, mutta kuitenkin sellaisella arviolta 9-17% rasvojen välillä pyörimistä on jatkunut liian pitkään, jossa ei sinänsä järkevästi toteutettuna olisi välttämättä mitään vikaa, mutta vuodesta tulee liian pitkä aika oltua aina miinuskaloreilla. Olen siis melko pitkän linjan harrastaja ja tällainen 173cm tappi, ehkä nyt jossain 12% rasvoissa ja 85kg aamupainossa oleva kaveri ja tietoa kehonrakennukseen liittyvistä asioista sinänsä on melko paljon, että mistään ihan ns. aloittelijoille suunnatusta "peruskirjallisuudesta" en ole kiinnostunut.

No joo, nyt olen tilannut Scott Abelin "Beyond metabolism", Dr Michael VanDerscheldenin "The Scientific Approach to Intermittent Fasting" ja Dr Jason Fungin "The Obesity Code: Unlocking the Secrets of Weight Loss" -kirjat.

Pitkä reverse dieetti ja oman metabolismin parantelu/kehittäminen on vuoden vaihteessa tarkoitus aloittaa systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja mahdollisimman optimaalisesti (loppuvuosi vielä dieettiä) ja kaikki aihetta koskeva hyvä kirjallisuus kiinnostaa todella paljon (nimenomaan konkreettinen kirja, e-kirjat tms eivät kiinnosta).

Esimerkiksi John Gormanilla olisi "Metabolic Capasity and Reverse Dieting -niminen kirja, mutta ko.herra ja hänen asiantuntevuutensa on itselle täysi kysymysmerkki. Onko kukaan lukenut ja mitä olitte mieltä?

John Meadowsilta, Layne Nortonilta ja Scott Stevensonilta en esimerkiksi ole löytänyt ainuttakaan paperisena versiona julkaistua näitä asioita käsitteleviä kirjoja, mikä on ollut itselleni suuri hämmästyksen aihe.

Mikäli osaatte suositella hyviä näitä aiheita käsitteleviä kirjoja (joita saisi jostain myös ajankohtaisesti mahdollisesti tilattuakin), niin olisin erittäin kiitollinen!
 
Ciao.

Auttakaa valasta hädässä. Homman nimi on tämä.

Olen 7kk aikana ottanut n.30kg painoa pois lähes pelkästään ruokavaliolla+satunnaisilla kävelylenkeillä.
Lähtöspecsit oli 145kg/174cm. Nyt paino n.114kg.

Olen siis vetänyt tuon ajan todella niukilla kaloreilla. N. 1500-1600kcal/päivä. Välillä tietysti ollut päiviä, jolloin oon vetäny perseet tai safkannu mitä huvittaa.

Nyt itse kysymys.

Kuinka maltillisesti mun kannattaa nostaa kaloreita, ettei toi ruho imase suoraan kaikkea itseensä? Käyn nyt 3-4krt viikossa salilla+satunnaiset aerot päälle.
 
Meinaatko siis edelleen tiputtaa painoa vai et?

Mitä jos söisit vaikka jonku 2500 päivässä ja porsastelu vain kerran kahdessa viikossa. Varmaan jatkuisi maltillinen laihtuminen samalla.
 
Tarkotus ois päästä jonnekkin 90kg paikkeille, mut nyt kun treeniä tulee lisää niin on pakko nostaa kaloreita.. en vaan tiedä kuinka nopeasti niitä uskaltaa lisätä ettei kroppa imaise kaikkea heti ja käännä painoa liikaa yläsuuntaan. Pitää varmaan kokeilla viikko-kaksi jollain 2500kcal ja katsoa mitä tapahtuu
 
Tarkotus ois päästä jonnekkin 90kg paikkeille, mut nyt kun treeniä tulee lisää niin on pakko nostaa kaloreita.. en vaan tiedä kuinka nopeasti niitä uskaltaa lisätä ettei kroppa imaise kaikkea heti ja käännä painoa liikaa yläsuuntaan. Pitää varmaan kokeilla viikko-kaksi jollain 2500kcal ja katsoa mitä tapahtuu
Hyvinkin paljon riippuu ihmisestä miten nopeasti niitä kaloreita voi nostaa. Mää oon ite nostanut aina dietin alimmista kaloreista kerralla 300-400kcal ja sen jälkeen n. 100-200 kcal/viikko. Viimeisin nostelu oli siis 2200-2500-2700-2800. Tuossa nostellessa paino jatkoi putoamista vielä hyvinkin ja tuossa 2800kcal ollessa, paino oli alempana kun ennen reverseä.

Tokihan sää voit just nostella vaikka pariksi viikkoa noita kaloreita kerrasta ylös ja sen jälkeen palata takas miinuksille. Vähä pistää kroppaan vipinää..
 
Parhaaksi tavaksi omalla kohdalle olen todennut, että nostan kalorit sille tasolle, ettei ainakaan miinuksella olla. Onko se sitten kalorimäärässä miten paljon riippuu hyvin paljon yksilöstä. Omalla kohdalla puhutuaan n. 500kcal nostosta. Lisäksi olen karsinut kaikki cheat mealit yms. pois, sillä yleensä ne tuppaavat aika tehokkaasti tässä vaiheessa menevän kylkiin. Sitten n. kuukauden jälkeen olen alkanut ottaamaan mukaan cheat-mealeja kerran kaksi viikkoon ja saanut minimoitua ylimääräisen rasvan kertymisen.
 
Back
Ylös Bottom