Realistiset tavoitteet vuoden päästä

[kalle2]

Olen nyt 25-vuotias heppu. Treenaaminen on aloitettu 20-vuotiaana, mutta koska sitä ei ole viitsitty tosissaan harrastaa, tulokset eivät kovin kauheasti aloittelijan tasolta ole parantuneet.

Tekosyynä treenaamisen viitsimättömyyteen on ollut aina opiskelustressi. Nyt on kuitenkin opiskelut ohi ja olen kokopäiväisesti töissä. Sanokaa, uskotteko minun nyt jatkossa viitsivän tosissaan treenata, kun en ole aikaisemminkaan viitsinyt. Nyt kun tuota vanhaa tekosyytä ei enää ole.

Tuloksista mainitakseni ykköstä olen varsinaisesti yrittänyt vain penkistä ja se on 85 kg. Kymppisarja menee 70 kg:lla. Muissa liikkeissä olenkin sitten pyrkinyt vain noihin kymppisarjoihin seuraavasti:
- jalkakyykky 10 x 70 kg
- maastaveto 10 x 100 kg
- pystypunnerrus 10 x 40 kg
- hauiskääntö 10 x 40 kg

Kuten näkyy, jalkoja on viitsitty treenata kaikkein huonoimmin.


Pituutta on 180 cm ja painoa noin 85 kg. Rasvaprosenttikin on mitattu ja tulokseksi tullut 20 eli läskiäkin löytyy.

Mitkä mahtaisivat olla realistiset tavoitteet vuoden päästä, jos vain viitsii treenata. Treeniohjelmissa en suurempaa apua kaipaa, niitä kyllä löytyy netin täydeltä. Meinasin kuitenkin yrittää käydä salilla 4 kertaa viikossa ja treenata sen aikana kaikki lihasryhmät kerran, poikkeuksena vatsat kaksi kertaa.

Tavoitteena on kasvattaa lihasmassaa, mutta tavoitetuloksia ei varmaan kannata asettaa hauiksenympärykselle, rinnanympärykselle jne. vaan nimenomaan nostetuille kilomäärille keskipitkissä sarjoissa. Kannattaisiko tiettyjä kilomääriä tavoitella muissakin liikkeissä kuin edellä mainituissa.

 

[Wilu]

No kauheen syväluotaavaa analyysiä ton tekstin pohjalta tuskin kukaan pystyy tekemään sun viitsimisen suhteen, enkä nää siinä mitään ituakaan. Se on itsestäs kiinni, mitä viitsit ja mitä et.
Netin välityksellä kohtalaisen vaikea sanoa. Voit tietysti kysyä äidiltä, se ehkä tuntee sut siinä mielessä parhaiten.


Enivei. Jos alat aktiivisesti käymään salilla ja "viitsit" syödäkin siinä sivussa oikein, niin povaan sulle melkosen hyvää kehitystä. Oot kuitenkin salilla heilunu, että kroppa ei välttämättä oo täysin vieras treenille.. Nyt jos alkaisit aktiivisesti käymään, niin sanoisin, että vuodessa voisit saada tuloksiin jopa 50% lisää. Ei muutakun lusikka kauniiseen käteen ja rahkapurkille sano entinen mies. tsemppiä vaan treeneihin. Kerrankun pääset siihen säännölliseen treenirytmiin, niin siitä on jopa vaikee päästä pois, eikä toi viitsimisasia ole enää edes niin ajankohtanen.

 

[vapaudenpatsas]

Kyllä mäkin ton Wilun väitöksen allekirjoitan.
Olet kuitenkin salilla heilunut ja saanut varmasti siinä sivussa jonkinlaista peruslihaskuntoa.
50% lisää on erittäin mahdollinen ja esim.kyykyssä vieläkin enemmän jopa tuplaus.

 

[Sumu]

Originally posted by Eräs treenari

Sanokaa, uskotteko minun nyt jatkossa viitsivän tosissaan treenata, kun en ole aikaisemminkaan viitsinyt.

Mistä ihmeestä sitä kukaan muu voisi tietää? No jos nyt on ihan pakko veikata, niin tässä tulee: et jaksa treenata. Ei vaan kiinnosta, eihän?

Kyllä se on ihan omasta halusta ja päästä kiinni. Sinä itse sen tiedät. Asenne kunton, niin treeni kulkee.

. Meinasin kuitenkin yrittää käydä salilla 4 kertaa viikossa

Kuten jo sanoin: asenne kuntoon! Lopeta se meinaaminen ja tee PRKL jotain! :curs:

edit: tämä ei sitten ollut mitään vittuilua, vaan ihan puhdasta psyykkaamista

 

[Rice]

Originally posted by Eräs treenari
Olen nyt 25-vuotias heppu. Treenaaminen on aloitettu 20-vuotiaana, mutta koska sitä ei ole viitsitty tosissaan harrastaa, tulokset eivät kovin kauheasti aloittelijan tasolta ole parantuneet.

Tekosyynä treenaamisen viitsimättömyyteen on ollut aina opiskelustressi. Nyt on kuitenkin opiskelut ohi ja olen kokopäiväisesti töissä. Sanokaa, uskotteko minun nyt jatkossa viitsivän tosissaan treenata, kun en ole aikaisemminkaan viitsinyt. Nyt kun tuota vanhaa tekosyytä ei enää ole.

Njääh. En usko että alat treenaamaan kovaa nytkään. Todennäköisesti keksit uuden tekosyyn ja thats it. Yleensä juuri tossa kahdenlympin päällä porukat haluaa lihaksikkaan kropan jne jne ja treenaa opiskelun ja kahdesta eri työstäkin huolimatta jossain välissä ja tinkii jostain sen ajan väkisin. Vaikka jättämällä väliin onnenpyörän katsomisen.

Nyt kun olet kokopäiväisesti työssä ja rahaa riittää eri tavalla kuin opiskellessa on paljon mukavampaa mennä duunin jälkeen ottamaan muutama olut terassille :kippis1:

Mitkä mahtaisivat olla realistiset tavoitteet vuoden päästä, jos vain viitsii treenata.

Kovalla punttitreenillä + aerobisella läskin vähentämiseksi ensi vuonna samaan aikaan olisi sulla painoa saman verran mitä nyt mutta rasvaprossa vähän päälle 10%.

Kannattaisiko tiettyjä kilomääriä tavoitella muissakin liikkeissä kuin edellä mainituissa.

Mielummin tavoittelet tiettyjä toistoja tietyllä kilomäärällä.

 

[Arvo Paperi]

"Tekosyynä treenaamisen viitsimättömyyteen on ollut aina opiskelustressi. Nyt on kuitenkin opiskelut ohi ja olen kokopäiväisesti töissä. Sanokaa, uskotteko minun nyt jatkossa viitsivän tosissaan treenata, kun en ole aikaisemminkaan viitsinyt. Nyt kun tuota vanhaa tekosyytä ei enää ole."

Tekosyitä löytyy aina. Oikeitakin syitä löytyy. Kyse on tärkeysjärjestyksestä. Miten tärkeä tämä laji on sinulle?

Mielestäni oikea kysymys ei ole, että kuinka paljon on tahtoa treenata, vaan että kuinka paljon on tahtoa kehittyä. Jos treenaa sen takia, että treenaaminen on mukavaa, se on yksi asia muiden mukavien joukossa. Aikanaan se korvautuu jollain muulla. Sen sijaan kehon kehittymistä ei voi korvata millään muulla kehittymisellä, paitsi jos arvostukset muuttuvat. Jos haluat tarpeeksi kehittyä, haluat myös treenata. Haluatko?

Kun tulee tarpeeksi vanhaksi, alkaa miettimään, mitä on saanut aikaan ja mitä haluaa saada aikaan. Tylsää ja masentavaa olla tavallinen ihminen, mutta näin käy suurimmalle osalle. Sinulla ei tätä ehkä vielä ole ollut, mutta voisit miettiä jo etukäteen, mitä haluat elämältä. Haluatko viiden tai kymmenen vuoden päästä pohtia, että olisitkohan saanut jotain aikaiseksi, jos olisit viitsinyt? Elämän lopussa nuoruuden kova keho on paskan arvoinen. Mutta haluatko muistaa, että tulipahan jätettyä tekemättä, vai että tulipahan tehtyä?

Haluatko kehittyä? Haluatko olla parempi? Haluatko olla kova? Haluatko olla luuseri? Haluatko olla luovuttaja? Entä onko tämä homma sinua varten - ehkä sinun pitäisi tehdä jotain aivan muuta?

 

[Tume]

Re: Re: Realistiset tavoitteet vuoden päästä

Originally posted by Arvo Paperi
"Tekosyynä treenaamisen viitsimättömyyteen on ollut aina opiskelustressi. Nyt on kuitenkin opiskelut ohi ja olen kokopäiväisesti töissä. Sanokaa, uskotteko minun nyt jatkossa viitsivän tosissaan treenata, kun en ole aikaisemminkaan viitsinyt. Nyt kun tuota vanhaa tekosyytä ei enää ole."

Tekosyitä löytyy aina. Oikeitakin syitä löytyy. Kyse on tärkeysjärjestyksestä. Miten tärkeä tämä laji on sinulle?

Mielestäni oikea kysymys ei ole, että kuinka paljon on tahtoa treenata, vaan että kuinka paljon on tahtoa kehittyä. Jos treenaa sen takia, että treenaaminen on mukavaa, se on yksi asia muiden mukavien joukossa. Aikanaan se korvautuu jollain muulla. Sen sijaan kehon kehittymistä ei voi korvata millään muulla kehittymisellä, paitsi jos arvostukset muuttuvat. Jos haluat tarpeeksi kehittyä, haluat myös treenata. Haluatko?

Kun tulee tarpeeksi vanhaksi, alkaa miettimään, mitä on saanut aikaan ja mitä haluaa saada aikaan. Tylsää ja masentavaa olla tavallinen ihminen, mutta näin käy suurimmalle osalle. Sinulla ei tätä ehkä vielä ole ollut, mutta voisit miettiä jo etukäteen, mitä haluat elämältä. Haluatko viiden tai kymmenen vuoden päästä pohtia, että olisitkohan saanut jotain aikaiseksi, jos olisit viitsinyt? Elämän lopussa nuoruuden kova keho on paskan arvoinen. Mutta haluatko muistaa, että tulipahan jätettyä tekemättä, vai että tulipahan tehtyä?

Haluatko kehittyä? Haluatko olla parempi? Haluatko olla kova? Haluatko olla luuseri? Haluatko olla luovuttaja? Entä onko tämä homma sinua varten - ehkä sinun pitäisi tehdä jotain aivan muuta?

Tämä pitäis kehystää huoneeni seinälle.:thumbs:

 

[nahjus]

Re: Re: Realistiset tavoitteet vuoden päästä

Originally posted by Arvo Paperi
"Tekosyynä treenaamisen viitsimättömyyteen on ollut aina opiskelustressi. Nyt on kuitenkin opiskelut ohi ja olen kokopäiväisesti töissä. Sanokaa, uskotteko minun nyt jatkossa viitsivän tosissaan treenata, kun en ole aikaisemminkaan viitsinyt. Nyt kun tuota vanhaa tekosyytä ei enää ole."

Tekosyitä löytyy aina. Oikeitakin syitä löytyy. Kyse on tärkeysjärjestyksestä. Miten tärkeä tämä laji on sinulle?

Mielestäni oikea kysymys ei ole, että kuinka paljon on tahtoa treenata, vaan että kuinka paljon on tahtoa kehittyä. Jos treenaa sen takia, että treenaaminen on mukavaa, se on yksi asia muiden mukavien joukossa. Aikanaan se korvautuu jollain muulla. Sen sijaan kehon kehittymistä ei voi korvata millään muulla kehittymisellä, paitsi jos arvostukset muuttuvat. Jos haluat tarpeeksi kehittyä, haluat myös treenata. Haluatko?

Kun tulee tarpeeksi vanhaksi, alkaa miettimään, mitä on saanut aikaan ja mitä haluaa saada aikaan. Tylsää ja masentavaa olla tavallinen ihminen, mutta näin käy suurimmalle osalle. Sinulla ei tätä ehkä vielä ole ollut, mutta voisit miettiä jo etukäteen, mitä haluat elämältä. Haluatko viiden tai kymmenen vuoden päästä pohtia, että olisitkohan saanut jotain aikaiseksi, jos olisit viitsinyt? Elämän lopussa nuoruuden kova keho on paskan arvoinen. Mutta haluatko muistaa, että tulipahan jätettyä tekemättä, vai että tulipahan tehtyä?

Haluatko kehittyä? Haluatko olla parempi? Haluatko olla kova? Haluatko olla luuseri? Haluatko olla luovuttaja? Entä onko tämä homma sinua varten - ehkä sinun pitäisi tehdä jotain aivan muuta?

Aamen.