anemiasta
”Foolihapon kliininen puutosoire on megaloblastinen anemia, jossa punasolujen koko on suurentunut ja joka johtuu DNA:n ja RNA:n muodostuksen heikkenemisestä. Anemia ilmaantuu 2 - 3 kuukauden vitamiinin puutteen jälkeen. Puutoksen yhteydessä esiintyy yleisinä oireina ihomuutoksia, lihasheikkoutta, suolisto-oireita, kasvun heikkenemistä ja hermostollisia oireita. Myös vasta-aineiden muodostus vähenee.
B-ryhmän vitamiineista foolihapon puutteen oletetaan olevan kaikkein yleisin; esimerkiksi Suomessa foolihapon saanti on niukkaa suosituksiin verrattuna erityisesti naisilla. Folaatin tarve lisääntyy kasvun (solujen jakautumisen) aikana, erityisesti odottavilla äideillä ja imetyksen aikana.
Folaatin riittämätön saanti heikentää solujen lisääntymistä ja uusiutumista, joten puutos tulee esille ensimmäiseksi nopeasti jakaantuvissa soluissa, ruoansulatuskanavassa ja punasoluissa. Foolihapon puutteena esiintyykin anemiaa ja ruoansulatuskanavan epiteelisolujen vaurioitumista, joka heikentää kaikkien ravintoaineiden imeytymistä.
Alkoholi heikentää foolihapon imeytymistä. Elimistön foolihappotilaa voidaan määrittää joko veren tai punasolujen foolihappopitoisuutena
Foolihapon hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja sekä maksa. Foolihappo on erittäin herkästi ruoanvalmistuksen aikana tuhoutuva vitamiini. Tärkeimmät foolihapon lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat kasvikunnan tuotteet
Suomalaisissa suosituksissa on foolihapon saannille erikseen suositukset iän ja sukupuolen mukaan sekä raskaus- ja imetysajalle. Foolihapon tarve suurenee kasvun (solujen jakaantumisen) aikana. Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville naisille annettu suositus on suurempi (400 µg/vrk) kuin muun aikuisväestön suositus (300 µg/vrk). Suomalaisten etenkin naisten keskimääräinen foolihapon saanti on suositusta vähäisempi
Foolihapon kliininen puutosoire on megaloblastinen anemia, jossa punasolujen koko on suurentunut ja joka johtuu DNA:n ja RNA:n muodostuksen heikkenemisestä. Anemia ilmaantuu 2 - 3 kuukauden vitamiinin puutteen jälkeen. Puutoksen yhteydessä esiintyy yleisinä oireina ihomuutoksia, lihasheikkoutta, suolisto-oireita, kasvun heikkenemistä ja hermostollisia oireita. Myös vasta-aineiden muodostus vähenee.
B-ryhmän vitamiineista foolihapon puutteen oletetaan olevan kaikkein yleisin; esimerkiksi Suomessa foolihapon saanti on niukkaa suosituksiin verrattuna erityisesti naisilla. Folaatin tarve lisääntyy kasvun (solujen jakautumisen) aikana, erityisesti odottavilla äideillä ja imetyksen aikana.”
Lähde:HY,avoin yliopisto, ravitsemustiede, verkkomateriaali.
-B12 vitamiineista ei punttimimmeillä pitäisi olla puutoksia, koska sitä saadaan eläinperäisestä proteiinista,kuten myös monia muita b-ryhmän vitamiineja. B12 puutoksia esiintyy lähinnä vegaaneilla. Mutta tuota folaattien saantia on syytä miettiä, varsinkin jos yrittää kasvaa kovasti..
:thumbs: