Rankaisemisen logiikka

[Rinkku]

Huomenta kaikille. Ennen päivän penkkihauistreeniä, haluan ilahduttaa teitä itselleni tyypillisellä, elämää pidemmällä filosofisella lätinällä. Kyseessä on tällä kertaa yhteiskuntafilosofia, suomalainen oikeustaju ja rankaisukäytäntö. Varoituksen sana: posti on pidempi kuin nälkävuosi, ja siinä on voimakas jaaritteleva sävy.

Koska tässä on ollut useampi threadi, joissa on sivuttu ihmisten oikeustajun eri muotoja, voisimme keskustella hetken rankaisemisen yleisistä periaatteista.

Tänään Hesarissa sivulla A11 uutisoidaan seuraavaa: "Häiriintynyt petosmies pakoilee 165 syytteen juttua."

On tällainen 43-vuotias äijä, joka on tehnyt aivan saatanasti petoksia elämänsä aikana. Se on istunut 16 vuotta vankilassa ja sen rikosrekisteri on 36 sivua pitkä. Vuodesta 1981 vuoteen 2003 sen tuomiot on ollut alennettuja, koska sillä on ollut "täyttä ymmärrystä vailla" olevan paperit. Täyttä ymmärrystä vailla on ns. "varttihullu". Sillä on siis ymmärrys, mutta se ei ole ihan täysi eli sadassa prossassa ei liikuta. Vuonna 2003 äijä on saanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta paperit, joiden mukaan hän on ymmärrystä vailla, siis samanlainen tahdoton skitso kuin se metrosurmaaja ----> seuraa puolentoista vuoden vuoden periodi, joiden aikana mies tekee sadoittain petoksia. Lorottelee todistettavasti 65 kertaa bensaa autoihin ja kanistereihin (mikäköhän on todellinen luku?), availee luotollisia tilejä eikä hoida niitä, tekee väärillä nimillä muuttoilmoituksia, yrittää kusettaa äitinsä leskeneläkettä Kelalta väärillä papereilla. You name it, he's done it.

Noh, nyt Helsingin hovioikeus on tullut siihen tulokseen, että vitut se mitään hullu ole, se on varttihullu. Nyt se on sitten määrätty vangittavaksi, koska se ei ole saapunut vastaamaan näitä 165 rikosta koskeviin syytteisiin.

Kysymykseni on tämä: "Miten voi olla mahdollista, että petosten tekeminen ja syyntakeettomuus on joidenkin lekureiden mielestä samassa lauseessa?"

Oma (ei välttämättä lainopilliseti oikea) käsitykseni syyntakeettomuudesta on seuraava:

a) henkilö ei kykene kontrolloimaan itseään
b) henkilö ei kykene hahmottamaan tekonsa seurauksia

Mielestäni skitsot ovat skitsoja ja niitä ei pidä laittaa vankilaan. Skitsot täyttävät edellä mainitut kriteerit. Skitsojen tekemät rikokset voidaan mielestäni analogisoida seuraavasti:

Syötän sinulle salaa jotain vitun peeceepeetä. Aivojesi sähkökemiallinen tasapaino heittää hepsankeikkaa, todellisuus vääristyy ja tapat vahingossa exäsi, koska hallusinoit hänen vanhana vihtahousuna.

Kuka on sitä mieltä, että nyt pitää mennä vankilaan?

Sen sijaan mun on äärettömän vaikea hahmottaa, että miten ihminen, jonka joka ikinen rikos liittyy henkilökohtaisen "hyvinvoinnin" lisääntymiseen, ei hahmottaisi tekojensa seurauksia. En ole lääkäri, joten en tiedä keissin yksityispiirteitä. Voi olla, että joku luonnehäiriö tuotta pakonomaisen tarpeen kusettaa yhteiskuntaa kaikissa tilanteissa. Sitä minä en ymmärrä, että miten tästä ei rankaista mitenkään. On jotenkin totaalisen absurdia todeta:

"Tää äijä ei pysty kontrolloimaan sitä, että se tekee joka vitun päivä kavalluksia ja petoksia. Sivistynyt yhteiskunta ei rankaise sitä mitenkään, vaan jättää se vapaalle tekemään lisää kavalluksia ja petoksia".

Eivätkö petokset ja kavallukset jo käsitteinä tarkoita aika hyvää ymmärrystä siitä, miten yhteiskunta toimii? Aika hyvää ymmärrystä siitä, mitä asioista seuraa?

Laajemmin olen sitä mieltä, että yhteiskunnan/pakkiksen/isän ja äidin rankaisemisen logiikan pitäisi liikkua kahden perusajatuksen ympärillä:

a) rankaisu liittyy tekoon.

Tällä tarkoitan sitä, että rankaisemisen ideana on mielestäni ehdollistaminen. Saadaan ihminen tajuamaan, että tietystä teosta seuraa tietty seuraus. Mielestäni kostoa pitäisi välttää mahdollisimman pitkään, koska kosto viestittää kostettavalle, että kyse ei olekaan hänen teostaan. Kyse on henkilöiden emootioista ja aggressiivisuudesta.

Niin kauan, kuin ihmisellä on edes alkeellinen kyky hahmottaa teon ja seurauksen suhde, häntä pitää rangaista. Kyse on EHDOLLISTUMISESTA. Kun oppii, että tietystä teosta seuraa itselle ikävä seuraus, vähenee tekojen tekeminen, vaikka oma oikeustaju sanoisi, että en-minä-mitään-väärää-tee. Olen esim. vahvasti sitä mieltä, että tiettyä nimeltä mainitsematonta "kehonrakentajaa" pitää ojentaa, vaikka hän olisikin jotenkin vammainen. Oppiipahan ainakin sen, että tietyistä teoista seuraa tiettyjä seurauksia. Normaalit lapset kasvatetaan syyllistämällä ja vetoamalla sääntöihin, vammaiset lapset kasvatetaan ehdollistamalla ja vetoamalla seuraukseen :D Muuttuu se varttihullun koirankin käytös taitavan kouluttajan käsissä. Rottakin ehdollistuu. Hullut koirat on hulluja, ja ne pitää lopettaa. Hullut ihmiset on hulluja, ja ne pitää pitää sairaalassa vahvoissa kemikaaleissa. Niin, että joku katsoo, että se pilleri tulee varmasti otettua.

Kysymys: Jos olisit jostakin syystä vankilassa, niin toivoisitko, että metrosurmaaja liikkuisi siellä muiden joukossa?

Rankaisemisen on myöskin loputtava jossain vaiheessa. Jos joku kerjää riittävän kauan "turpaansa", häntä pitää vetää "turpaan". On kuitenkin oltava viiva, jossa rankaisu katsotaan täytetyksi. Jos emootiot saavat liikaa valtaa, rankaisija asettaa itsensä samalle viivalle rankaisun kohteen kanssa. Ellei rankaisija osoita olevansa "eettisesti korkeammalla tasolla", ei koko rankaisemisessa ole mitään logiikkaa. Olen vakaasti sitä mieltä, että kahdesta väärästä teosta ei seuraa yksi oikea teko. Mikä on juuri se logiikka, mihin kostonhimo perustuu. Juuri tästä syystä kaikki threadi, joissa pyritään kalastelemaan :sauna: tuomioita ovat jotenkin vastenmielisiä. Tuomitsemisessa ei ole järkeä, jos ei osoita olevansa tuomittavaa parempi. Tästä seuraa kohta bee:

b) mahdollisuus sovitukseen ja anteeksiantoon.

Mielestäni suomalaisessa kulttuurissa on syvästi vialla se, että vankilatuomio ei sovita tekoa. Se sovittaa sen juridisesti, mutta ei kulttuurisesti. Linnakundi ei saa duunia. Minä ymmärrän täysin, mistä tämä johtuu. Kun luottamuksen menettää, sitä ei saa takaisin. Mielestäni on silti jotenkin kasvatuksellisesti väärin, että rankaisun jälkeen ei ole mahdollista aloittaa puhtaalta pöydältä. Vankilatuomio loppuu aina siihen, että yksilö palaa (ainakin hetkeksi) yhteiskunnan pariin. Mielestäni rankaisemiseen pitäisi huomattavan paljon enemmän liittää elementtejä, joilla yhteiskuntaan takaisin integroiminen onnistuisi. En kyllä tiedä, millä rahalla ja miten. Terapiaa, koulutusta jne.

Kummasta tulee turvallisempi olo: Tappaja viettää 20 vuotta jossain vitun eristyssellissä ja heitetään ihmisten ilmoille? Vai siitä, että että se yritettäisiin jotenkin kuntouttaa yhteiskuntaan? Rankaisemisessa pitäisi mielestäni aina muistaa, että jossain vaiheessa se tyyppi palaa tonne kaduille kuleksimaan.

Eikö rankaisemisessa pitäisi olla aina tietty kuntouttamisen elementti? Eikö tähän juuri perustu lasten kasvatus?

Varoitus ---> rankaisu ---> sovitus ---> anteeksianto¨

Todettakoon tähän loppuun, että mielestäni juuri Pakkiksen yleinen tapa hahmottaa rankaisemisen sisäinen logiikka on eettisesti erittäin korkealla tasolla (Ja tämä siis ei sarkasmia, jossa suossa Rinkku on kaulaansa myöden):

Ensin viestitetään sanallisesti, että käytöksen olisi syytä muuttua (varoitus). Jos käytös ei muutu, bannataan (rankaisu). Annetaan uusi mahdollisuus, joko katsomalla uutta nickiä sormien läpi tai sopimalla privana yhteiset pelisäännöt (sovitus). Jos käytös ei muutu, annetaan sakinhivutusta, joka sekin lyödään sopivassa kohtaa kiinni.

Sakinhivutus on mielestäni fantastinen suomalainen keksintö. Sehän on se vihoviimeinen keino, kun mikään muu ei tunnu tehoavan. Ja siinäkin se viesti on koko ajan, että se on kontrolloitua. Sakinhivutus - siten kuin minä sen ymmärrän - ei ole tunnekuohun vallassa tehty kosto. Se tehdään viileästi harkiten, ja sen viesti on: "Me teemme tämän, jotta sinä vihdoinkin oppisit, että tietyillä asioilla on tiettyjä seurauksia". Sakinhivutus päätetään porukalla, analyyttisen keskustelun jälkeen. Se on ehdollistamista oikein klassisessa mielessä. Vaikka se kohde olisi miten kusipää, pelaisi miten ilman kuvakortteja, niin kyllä se käytös muuttuu, jos joka kerta on koko kroppa mustelmilla.

Vapaata kommentointia suomalaisesta oikeustajusta ja rankaisukäytännöstä.

 

[kimmo2543]

Minäkään en ymmärrä kun ihminen on kärsinyt vankeustuomionsa niin ei
se sovita mitään(papereissa lukee aina rikollinen).Työllistyminen on lähes mahdotonta( riippuu rikoksesta ja työhönottajasta).
En tiedä onko liian radikaalia ehdottaa,että tuomion kärsimisen jälkeen kaikki
paperit ja tiedot kys.henkilön rikoksesta tuhotaan eli saa aloittaa puhtaalta
pöydältä.Olen melko varma,että uusintarikollisuus vähenisi merkittävästi(lakioppineet antakaa jotain tilastoja,linkkejä).
Poliisin toiminta tietysti vaikeutuisi merkittävästi,kun yleensä aina ensiksi kuulustellaan ns.vanhat tekijät.
Jatketaan tästä mikä on "parasta" rankaisua...

 

[ironchef]

[IMO] Kyllähän suomalaisessa vankeinhoidossa ollaan niin pitkällä takaisin yhteiskuntaan sopeuttamisessa kuin se on mahdollista.
Ei täällä toimita jenkkien tyyliin; kolmesta varkaudesta 25vuotta koppia ja sen jälkeen reippaana ja täysin uutena, vielä hullumpana, takasin kadulle.
Suomessa annetaan mahdollisuus kouluttautua linnassa ja lomailla siinä välissä, tietty riippuen sun käyttäytymisestäs. Kun pääset pihalle, niin sua autetaan mahdollisuuksien mukaan saamaan asunto ja duuni jos olet siihen suostuvainen.
Ainoat vangit suomessa jotka syrjäytyy yhä enemmän linnassa ja kadulla, syrjäytyy sen takia ettei niitä kiinnosta hevonvittua muuttua kunnolliseksi.
Koskaan ei sais sanoa ettei ihminen voi muuttua mutta aika monta esimerkkiä löytyy julkisuudesta ja piireistä että se sama ralli jatkuu ennen, jälkeen linnan ja sen aikana vaikka kuinka ehdollistettais kylmällä suihkulla ja pampulla tai psykologi rapsuttais korvan takaa ja vartijat laulais tuutulaulua iltasin sängyn vieressä.
Ihmiset jotka on syystä tai toisesta alkaneet rikollisiksi, tehty rikollisiksi vanhempiensa tai jonku muun tahon toimesta koska roistoksi ei voi syntyä, ja jotka toimivat vakaata harkintaa käyttäen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan kerta toisensa jälkeen ei mun mielestäni pysty enää muuttumaan.[/IMO]

Ja tässä siis tarkoitin taparikollisia

 

[mxm]

Oot kyllä ringside kova mies kirjottamaan!
Minust koko Suomen valtion oikeuskäytäntö on perseestä revitty. Täällä pedofiilit saa sakkoja ja ehdollisia ja jotain musiikkipiraatteja sekä talousrikollisia jahdataan kuin viimeistä päivää. Ite tiedän pari tyyppiä joilla on ollut hemmetin pitkä rikosrekisteri ihan junnuina, onko sitten mitään järkeä päästää ihmiset vajoamaan noin alas vai voiskohan joillain järkevillä toimenpiteillä katkaista rikoskierteen. Naurettavaa tollanen. Jos ihminen on toistasataa rikosta saanut aikaiseksi, niin kyllä sillä pää sen verran pelaa ettei voi syyntakeettomaksi väittää. Ja jos on syyntakeeton ollut, niin sitten on varmaan ollut jokin häiriö, mikä olisi vaatinut hoitoa (ei avohoitoa), miten vitussa tollanen on ollut vapaalla jalalla?
Tuo "puhtaalta pöydältä"-ehdotus on kyl muuten aika hyvä juttu mutta toisaalta vois käydä niin, että ihmiset tekis rikoksia ja jatkais sit samaa rataa kun tietäis, ettei niiden tekemisistä jäis mitään merkintää. Parempi tapa ois julkinen häpeä, niin kuin oli joskus keskiajalla: jos varastaa, niin ei muuta kuin jalkapuuhun kiinni ja keskustaan istuskelemaan. Lehdessä ois oma osio rikollisille, missä ois kuvat ja rikokset. Noh, ehkä vähän innostuin :D

edit: ei kyllä minunkaan mielestä pelkkä vankilassa istuskelu ihmistä paranna, siinähän ehtii kehittelemään uusia rikoksia kattoon sylkiessä. laitoshoito ja avohoito olis järkeviä interventioita rikollisille, riippuu toki rikoksesta. henkirikokset on hieman eri juttu kuin varkaudet...

 

[protsku]

Nakkikioskilla painimisesta saa enemmän rangaistusta kuin suuren luokan talousrikoksista joita tehdään yritysmaailmassa - kai tässä jokin mättää?

 

[Mike]

Sakinhivutus - siten kuin minä sen ymmärrän - ei ole tunnekuohun vallassa tehty kosto. Se tehdään viileästi harkiten, ja sen viesti on: "Me teemme tämän, jotta sinä vihdoinkin oppisit, että tietyillä asioilla on tiettyjä seurauksia".

Poutiainen koki virtuaalisen sakinhivutuksen.

Forumin sääntöihin voisi laittaa seuraavasti:

"Jos et kielloista huolimatta käyttäydy netiketin mukaan, koet ns. sakinhivutuksen"

Tuo toimisi loistavana pelotteena, sillä 99% ei takuulla tiedä mikä on sakinhivutus, IMO se kuulostaa joltain piinalliselta rangaistukselta.

 

[ironchef]

Poutiainen koki virtuaalisen sakinhivutuksen.

Toivottavasti toi virtuaalinen sukka-saippua ei vaikuttanu samalla lailla kuin se vaikutti tähän kaveriin...

 

[takatukkamika]

Ihmetyttää kuin Suomessa valitetaan kun vankilat on viiden tähden hotelleja nykyään ja siellä elämä on niin mutkatonta kun ruokakin tehdään valmiiksi.
Jos ajatellaan vaikka Venäjän vankiloita, eihän sieltä kukaan voi palata yhteiskuntakelpoisena vähänkin pidemmän tuomion kärsineenä. Luulisi, että ihmiset muutenkin ymmärtäisi katsoa niitä asioita vähän pidemmälle.

Jos sitä metrossa tapahtunutta kirveshässäkkää ajatellaan, niin siinähän se virhe tehtiin silloin kun potilaalle ei löytynytkään hoitopaikkaa vaikka sairaudesta oltiin tietoisia, niin isoa virhettä ei olisi edes tuomion antamisessa voinut tehdä.

Harvemmalla on kuitenkaan rahaa käyttää yksityisiä lääkäreitä, esim. psykiatria, joka maksaa kuukaudessa yli 500e,ihan perus hoitojakso.

Toisekseen tiedän omasta kokemuksesta miltä se tuntuu kun lääkäri sanoo, että hoito päättyy nyt. Ajattelin, että ei voi pitää paikkansa, olin pitkään hiljaa ja lopussa mietin, että sanoiko se lääkäri sen vai oliko se vaan ajatus mitä luulin lääkärin ääneksi?? Hetken hiljaisuuden jälkeen lääkäri rupesi puhumaan jostain määräajoista miten pitkään saa olla kunnallisessa hoidossa jne. Meni monta päivää että tajusin miten helvetin nopeasti se hoitosuhde loppui, ei oikeen tiennyt mitä pitäisi tehdä kun ei ole ollut aikoihin töissä ja muutenkin oli kontaktit ulkopuolisten ihmisten kanssa vähissä ja helvetin huono psyyke. Ei se ainakaan oloon auttanut. Sinänsä en ihmettele kun joku ottaa kirveen mukaan ja lyö sen jonkun päähän, ihmiset reagoi niissä tilanteissa eri tavoin tai sitten sillä oli niin helvetin huono olo, että sen oli päästävä pois nopeasti.
Kuulostaa varmaan vitun idioottimaiselta monen mielestä noi mielipiteet, mutta terveet ei tunne eläessään niin paskaa ja vittumaista oloa kuin sairaat saattavat tuntea päivittäin. Semmoselle kun yhteiskunnan puolesta evätään pääsy hoitoon niin siinä tulee monenlaisia juttuja mieleen.

 

[Mike]

Toivottavasti toi virtuaalinen sukka-saippua ei vaikuttanu samalla lailla kuin se vaikutti tähän kaveriin...

Sen näemme jos potu pääsee inttiin, mitä vahvasti epäilen.

 

[RRKalle]

Ajatuksenjuoksuni kulkee aika pitkälti samoja teitä (ehkä siksi että itsellänikin on tänään penkkitreeni).
Vankilarangaistukseen minun kantani on erittäin kielteinen. Jokainen rikos tulisi sovittaa jonkin sortin pakkotyöllä. Työn ainoa vaihtoehto olisi täydellinen eristys.Jokaiselle ihmiselle löytyy sopiva työ, omien taitojen mukaan tai sitten äärimmäisen yksinkertainen.
Tästä työstä saisi pientä palkkaa kuten nykyäänkin vangit töistä saavat. Onpahan jonkin sortin pesämuna valmiina kun vapautuu, ei tarvitse heti ryöstää lähintä valintataloa. Sen lisäksi olisi sopeutunut ainakin työrytmiin ellei muuhun. Tämä lisättynä opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksiin loisi hyvin tervehenkisen vankilajärjestelmän, jossa ei opittaisi lorvimaan vaan elämään.
Aluksi tällaiset valtion työlaitokset olisivat kalliita, mutta kun ne alkaisivat tuottaa, vangit maksaisivat itse lusimisensa, ja toisivat ehkä jopa voittoa. Toki alan jolle tällaiset valtionlaitokset suuntautuisivat pitäisi olla sellainen ettei se kilpailisi siviiliyritysten kanssa.
Korvausvelvolliset voisivat kuitata velkansa systeemillä, jossa katsottaisiin vangin työalan KTA ja tämän verran jokainen työtunti vähentäisi vangin velkataakkaa. Hyvästä työstä saisi bonuksia, ja tahallaan huonosti tehdystä rangaistuksena olisi joko eristys tai muu vankeinhoidon perinteinen rangaistusmuoto.
Koska rikollisille olisi tässä vaiheessa luotu oma suhteellisen vapaa "yhteiskunta yhteiskunnan sisällä", pitäisi tämän yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen olla äärimmäisen tiukkaa jotta edellisessä viestissäkin mainittua ehdollistumista tapahtuisi. Itse en sulkisi pois fyysisen väkivallankaan käyttöä ääritapauksissa.
Tämäntyyppisen vankilasysteemin tulisi kuitenkin olla erittäin palkitseva, eli jos noudattaa pelisääntöjä ja yrittää kovasti, voisi 3 vuoden kakusta jäädä parin tuhannen euron pesämuna sekä lukiotodistus, yhdistettynä vapaampiin sääntöihin joiden piiriin on päässyt todistettuaan luotettavuutensa ja työtahtonsa. Esimerkkivangille voisi valtio toimia työpaikan suosittelijana tai ainakin antaa työtodistuksen.
Niille jotka epäilevät tällaisen vankilasysteemin olevan turhan helppo, ei-pelottava tai muuten kohtuuttoman lievä rangaistus verrattuna nykyiseen järjestelmän, ajatelkaa vähän aikaa. Ei vankilassa varmasti ole pahinta se onko pienet sellit vai isot, onko televisiota vai ei. Pahinta on se, että tietää vapautensa menetetyksi. Vaikka kuinka haluaisi lähteä helvetin kuuseen, vaikka kuinka suuttuisi, niin pois ei pääse. Näin kaikki lusineet ainakin itse sen yleensä kokevat.
Tätä pohjaa vasten on vain reilua että vangeille annettaisiin tekemistä ja tavoitteita helpottamaan henkistä taakkaa ja estämään laitostumista.

 

[ironchef]

Ajatuksenjuoksuni kulkee aika pitkälti samoja teitä (ehkä siksi että itsellänikin on tänään penkkitreeni).
Vankilarangaistukseen minun kantani on erittäin kielteinen. Jokainen rikos tulisi sovittaa jonkin sortin pakkotyöllä. Työn ainoa vaihtoehto olisi täydellinen eristys.Jokaiselle ihmiselle löytyy sopiva työ, omien taitojen mukaan tai sitten äärimmäisen yksinkertainen.
Tästä työstä saisi pientä palkkaa kuten nykyäänkin vangit töistä saavat. Onpahan jonkin sortin pesämuna valmiina kun vapautuu, ei tarvitse heti ryöstää lähintä valintataloa. Sen lisäksi olisi sopeutunut ainakin työrytmiin ellei muuhun. Tämä lisättynä opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksiin loisi hyvin tervehenkisen vankilajärjestelmän, jossa ei opittaisi lorvimaan vaan elämään..

Entäs ne vangit jotka ei työhön, kouluun tai muuhunkaan ohjattuun aktiviteettiin suostuis? Pelkkää koppia ja keppiä?

 

[iivili]

Eivätkö petokset ja kavallukset jo käsitteinä tarkoita aika hyvää ymmärrystä siitä, miten yhteiskunta toimii? Aika hyvää ymmärrystä siitä, mitä asioista seuraa?

Kyllä. Talousrikollinen (petos tai kavallus esim.) ei ole hullu.

Rankaisemisen on myöskin loputtava jossain vaiheessa. Jos joku kerjää riittävän kauan "turpaansa", häntä pitää vetää "turpaan".

Mitä tuo turpaanvetäminen tarkoittaisi käytännössä? Koska nykyaikainen länsimainen demokratia ei voi aktiivisesti vetää turpaan, ampua, hirttää, kiduttaa eikä myöskään psyykkisesti alistaa tai kiduttaa, niin jäljelle jää vapauden pois ottaminen (mikä sinällään on pirun kova rangaistus).

Ehkä yksi käytännön ratkaisu voisi olla se, että olisi eri tasoisia vankiloita (on kai niitä nytkin, mutta vielä selvemmin). Ensin joku tämän hetken keskiverto suomalainen vankila, jossa vangilla on käytössään vessa, lämmintä vettä ja usein telsu, radio, pleikkari jne. Jos sieltä palattuaan (ja sopeuttamistoimissa oltuaan, eli koulutus, terapia jne.) rötöstelee lisää, eli ei usko, seuraava askel voisi olla suomalainen vankila, mutta pakkotyöllä. Työ voisi olla mitä tahansa, esim. siivoamista, mettätöitä, tietöitä, mitä nyt kouluttamaton voi tehdä ja jos ei tekisi töitä, ei tulisi ruokaa, siitä tulisi pakko, nälkä pakottaa tehokkaasti.

Seuraava askel voisi olla monesti ehdottelemani Venäjältä ostettu vankilapalvelu. Kyseessä olisi muodollisesti inhimillisen asumuksen puitteet nippanappa täyttävä vankila. Vangeilla olisi pienet ja karut sellit, vessa, kylmää vettä (juomavettä vapaasti saatavilla, peseytymiseen säännöstellysti), karu laveri, ehkä ohut ja huono patja, huopa, ehkä paperia ja lyijykynä tai hiilenpala, sillä hiilenpalalla on kynää vaikeampi vahingoittaa ketään. Paperi ja kirjoitus/piirustusväline voisivat olla palkintona hyvästä käytöksestä. Kaikki muu paitsi vessankäyttö, karu ruoka ja juomavesi olisivat palkintoja hyvästä käytöksestä, jotka kans otettaisiin pois herkästi.

On kuitenkin oltava viiva, jossa rankaisu katsotaan täytetyksi.

Totta. Noin pitää olla virallisesti ja lain mukaan, mutta kulttuurisesti muutosta on vaikeaa saada aikaiseksi. Ihmiset nyt ajattelevat ja asennoituv at, niinkuin haluavat. Toki asennemuutosta pitää koettaa valtiovallan saada aikaiseksi, mutta eri asia on, tapahtuuko sitä ihmisten mielissä kumminkaan. Mielestäni ihminen voi oppia väkivaltaisen elämän turhuuden ja typeryyden ja rauhanomaisen ja suurimmaksi osaksi lakeja noudattavan elämän hyödyn, järkevyyden ja hauskuudenkin. Kun hän sen oppii, on häntä enää turhaa rankaista menneisyyden pöljistä teoistaan. Eläköön immeisiksi lopun ikäänsä, töitä tehden, veroja ja lainoja maksellen ja mahdollisen perheensä kanssa lokoisasti oleillen, niinkuin kuka tahansa.

Sakinhivutus on mielestäni fantastinen suomalainen keksintö. Sehän on se vihoviimeinen keino, kun mikään muu ei tunnu tehoavan. Ja siinäkin se viesti on koko ajan, että se on kontrolloitua. Sakinhivutus - siten kuin minä sen ymmärrän - ei ole tunnekuohun vallassa tehty kosto. Se tehdään viileästi harkiten, ja sen viesti on: "Me teemme tämän, jotta sinä vihdoinkin oppisit, että tietyillä asioilla on tiettyjä seurauksia". Sakinhivutus päätetään porukalla, analyyttisen keskustelun jälkeen.

Muuten olen samaa mieltä, mutta kuinka usein sakinhivutus toteutuu optimaalisesti eli harkiten ja rationaalisesti? Väitän, että aniharvoin.

Useimmiten on kyse lynkkaysmielialasta, "Saunantaakke!" huutelusta ja verenhimosta. Jos joskus on kyse harkitusta ja oikein suunnatusta sakinhivutuksesta, niin toki se toimii. Ryhmäkuriksikin sitä voidaan nimittää. Lukekaatten aiheesta lisää Pentti Haanpään erinomaisessa novellissa "Vääpeli Sadon tapaus". Haanpäähän on muutenkin yksi suomalaisen kirjallisuuden parhaita esimerkkejä tiiviin, mutta väkevän ja jouheasti etenevän kirjallisuuden kirjoittajista, mutta "Vääpeli Sadon tapaus" sopii sakinhivutuksen/ryhmäkurin esimerkiksi hienosti sen lisäksi, että on muutenkin hyvä tarina. :thumbs:

 

[Simba]

Mun mielestä tamä koko vitun ongelma voidaan havainnollistaa seuraavasti. Joku pakkista lukeva juristi voi korjata jos olen väärässä:

Lain perusongelma on sen normatiivisuuden kanssa, joka ei useinkaan kohtaa ihmisten moraaliin perustuvaa oikean ja väärän tajua. Ei laki kerro mikä on oikein ja mikä väärin, se kertoo mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Laki on kuitenkin pakko olla olemassa koska yhteiskunnan koossapysymisen logiikka vaatii yhteiset pelisäännöt. Jos yhteisiä rangaistukseen perustuvia pelisääntöjä ei olisi ei TIETENKÄÄN vallitsisi anarkiaa, mutta sitä jengiä joka joustaisi olisi varmasti liikaa.

Eli mun mielestä puhekäytännöissä valitettavan usein ei ymmärretä, että laki ja oikea ja väärä ovat käsitteellisesti eri asioita. Siksi on tavallaan virheellistä sanoa "on se niin vitun väärin kun pedofiili saa ehdollista." Totta vitussa se on väärin mutta oikeus on normatiivista (saa tehdä, ei saa tehdä) ja oikeudentaju taas moraalista luonteeltaan (mikä on oikein ja mikä väärin).

Eli hedelmällisempää kuin verrata suoraan yleistä oikeustajua oikeuteen olisi ehkä kysyä MIKSI suomen laissa on noin neljätuhatta sellaista pykälää jotka sotivat yleistä oikeustajua vastaan. MITÄ se kertoo meidän kulttuuristamme, ainakin historiallisessa kontekstissa että näin on päässyt käymään. Hakata saa mutta ryöstää ei, paitsi jos varastaa sivistyneesti... Ei se niin haittaa jos naisen ottaa vähän väkisin ja se on kännissä...

Seuraa loppukevennys: Sattui parisataa vuotta sitten että renki nimeltä Matti heräili tuskaisessa kankkusessa siihen että kylän äijät repivät häntä ylös vuoteesta. Matti johdatetaan ulos mökistä katsomaan hävityksen kauhistusta. "Menit sitten polttamaan koko kylän, mitäs tähän sanot". Matti siihen että "Anteeks vaan kauhiasti, olin niin saatanan kännissä että karkasi hevonen käsistä" Äijät siihen että "Aha, okei, kyl me sit ymmärretään".

Eli musta on hyvin paljon meistä suomalaisista kertovaa se, että kulttuurillisesti täysin itse aiheutettu humalatila on peruste syyntakeettomuudelle. Suomessa viina on personifioitu. Myyttisellä tasolla me suhtaudumme siihen oman tahdon omaavana entiteettinä joka vaan "laittaa" meidät tekemään asioita. "Kuningas Alkoholi", suuri valtias jonka oikkuja pitää vaan totella. Tämä nyt vähä lipsui offariksi, oikeushan ei juuri pane huomiota sille mikä oli promillemäärä rikosta tehdessä. Siviilimokissa känni on kuitenkin hyväksyttävä syy sovitukselle ja anteeksiannolle. Neuvo pakkislaisille: jos harkitsette jotain moraalitonta tai irstasta tai arveluttavaa vetäkää nyt hyvät ihmiset varmuuden vuoksi ennen sitä perskännit. Jos jäätte kiinni voitte ainakin panna syyt viinan niskoille

 

[kalmukki]

Minä olen sitä mieltä, että sellaisten asioiden kuin "oikeudenmukaisuus" ja "eettisyys" on yleensä vain harhaanjohtavaa. Nähdäkseni oikeuslaitoksella on kaksi funktiota:
-rangaistuksen pelote ehkäisee rikollisuutta
-vankila/mielisairaala pitää haitalliset yksilöt poissa pahanteosta

Ihmisen oikeustajuhan on puhtaasti fiilispohjainen juttu ja peruja simpanssiajoilta. Sen vuoksi asioiden perustelu "kansan oikeustajulla" on jokseenkin yhtä fiksua kuin se, että väittäisi BigMac+jäätelö -dieetin olevan hyväksi, koska "kansan makuaisti" pitää siitä.

Tästä näkökulmasta syyntakeettomuusjututkin on helppo ratkaista. Sillä oliko joku syyntakeeton ei ole juurikaan väliä, oleellisempaa on miettiä mikä on todennäköisyys sille, että hän on jatkossakin uhka yhteiskunnalle. Tässä auttaa tilastomatematiikka. Aikaisempi rikosrekisteri, elintavat ja demografiset tekijät ennustavat hämmästyttävän hyvin tulevaa käytöstä.

Lisäksi rangaistukset pitää mitoittaa vähintään siten, että (rikoksen hyöty) < (kiinnijäämisen riski)*(rangaistuksen haitta). Tästä syystä esim. talousrikoksista tulee rangaista ankarammin kuin mitä simpanssiaivojen oikeustaju sanoisi.

 

[RRKalle]

Rautakokki, toki pitäsisi olla monta eri porrasta, millä vanki johdatetaan täydelliseen työnteko- ja päivärytmiin, mutta jos jossain vaiheessa vanki jonka mielen terveys on "kunnossa" täydellisesti kieltäytyy ennaltamäärättyä toimintasuunnitelmaa noudattamasta, hänet siirrettäisiin eristykseen tai käytettäisiin erilaisia pakkokeinoja, esim. juuri ruoan saantia rajoitettaisiin.


Ja simballe: Suomessahan oli aikoinaan lieventävä asianhaara kolaroidessa se että oli kännissä. Oi niitä aikoja

 

[Eugen]

Mä alan olla sen verran kännissä, että rakkaan kaljupään filosian lueskelu ei enää onnistu. Luenteen piirteet tuntuvat vahvistuvan joka kulauksella ja sanon sen nyt eka kerran tän palstan historiassa (ketä kiinnostaa) omalta kohdaltani. Saunan taakse kaikki vaan ja tapan koko tapanilan. Noin. Nyt on eugengin junttibodari. Mutta ei hätää. Perustetaan oman käden oikeus niminen salaseura, jossa on tiedustelija, tuomari ja teloittaja positiot jaossa tyyliin Magnum 44. elokuva. Tarvitaan siis eri alojen ihmisiä reippaalla tee-se-itse asenteella ja ehdottomalla vaitiolovelvollisuudella (tänne ei sitten keikkaraportteja laiteta, edes vitsiketjuun). Olen mukana, ainakin niin pitkään kun humalatila on tätä luokkaa. Käsi pystyyn hep! Ei viistoon. Vielä. Ehkä myöhemmin. Nyt lähden jurriketjua hätyyttelemään. Humala on iloinen asia.

 

[Jarek]

Mua ärsyttää toi oikeuslaitoksen säätäminen.Ajatellaan nyt,että herra X on järjissään,kun käy töissä jne.Sitten ,kun herra X jostain syystä alkaa huijata ihmisiä niin hän onkin ymmärrystä vailla ja syyntakeeton.Miksi ihmeessä?Se jätkähän on paskapää joka on pantava tilille teoistaan.
Jos joku jätkä on täysi kusipää niin minkä takia sitä täytyy ruveta tutkimaan onko se jotenkin erikoisesti "järjissään" vai "järjetön"?.

 

[RawOstrich]

On hyvä pitää mielessä että media nostaa yleisön tietoisuuteen tyypillisesti vain ne tapaukset, kun tuomio on mennyt perseelleen tai jokin muu juttu mättää. Nekin jutut dramatisoidaan. Näistä lööpeistä ja skuupeista sitten muodostuu yleinen mielipide oikeuslaitoksen toiminnasta.

Käytännössä lainsäätäjä noudattaa tällä hetkellä ns. yleisestävää järjestelmää. Tavoitteena on kiinnijäämisriskiä ja rangaistusuhkaa käyttäen nostaa rikokseen syyllistymisen kynnystä.

Vaihto yleisestävälle linjalle on ns. erityisestävä järjestelmä, joissa rikoksentekijä nähdään parannettavissa olevana ihmisparkana. Tätä linjaa kokeiltiin Suomessa joskus 70-luvulla huonoin tuloksi ja kovin kustannuksin.

Yleisestävä järjestelmä antaa tutkitusti paremman tuloksen rikollisuusden vähentämisessä. Tässäkin järjestelmässä on ns. eurooppalainen malli ja ns. jenkkimalli. Eurosysteemissä pyritään maksimoimaan kiinnijäämisriski mutta rangaistukset ovat suhteellisen lieviä. Jenkkimallissa taas valvonta ei ole yhtä kattavaa, mutta rangaistus saattaa viedä hengen tai tuoda 700 vuoden linnatuomion.

Oikeasta ja väärästä tai moraalista voi tietysti olla monta mieltä. Käytännössä oikeustajua parempi järjestelmän toimivuuden mittari ovat rikostilastot ja rikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyys. Suomi johtaa euroopan tappo/murha-tilastoja, mutta tappaja ja uhri tuntevat suomalaisessa tapossa pääsääntöisesti toisensa ja alkoholilla on osuutta asiaan. Satunnnaisen, tuntemattoman tekijän suorittaman tapon, pahoinpitelyn tai ryöstön uhriksi joutumisen todennäköisyys on suomessa suhteellisen matala. Vakavat rikokset tehdään ryyppyporukoiden sisällä ja parisuhteissa.

Moraali on kuin perseenreikä, jokaisella on omansa. Hengen ja omaisuuden suoja ja niiden saavuttamisen kustannukset sen sijaan ovat kaikkien kannalta tärkeitä asioita, joten niihin ei pidä sotkea moraalia.

 

[Ekimies]

Rinkulta 100% asiateksti :thumbs: Voisi olla suoraan mun kynästä, jos olisin yhtä lahjakas kirjoittaja , nojoo...

Case Poutiaiseen piti vielä kommentoida, että tämän teko-varoitus-teko-rangaistus -ketjun loppupäässä on mun mielestä kyse myös siitä, millainen malli annetaan muille. Kun varoituksesta ja jo yhdestä kärsitystä rangaistuksesta huolimatta Iso P ei ymmärtänyt toimia pelisääntöjen mukaan, ei poispotkimisella ollut Poutiaiselle enää rangaistus-sovitusvaikutusta. Eli Poutiainen poistettiin yhteisöstä lopullisesti... Mun mielestä toimenpiteellä on arvoa erityisesti varoittavana esimerkkinä siitä, että 1) modet toimii ja 2) heillä on yhteisön tuki takanaan toiminnassaan = Todella vahva viesti sen puolesta, että palstalla on todella paras olla niiden yhteisten pelisääntöjen puitteissa.

Samalla tavalla toimivat kehittyneen yhteiskunnan rangaistukset. Jossain banaanitasavalloissa ongelmana voi olla se, että tuo kohta 2 ei täyty, eli kansa ei luota poliisiin tai oikeusjärjestelmään, joilloin koko yhteiskunnan pohja on aika heikko.

 

[repeh]

Minäkään en ymmärrä kun ihminen on kärsinyt vankeustuomionsa niin ei
se sovita mitään(papereissa lukee aina rikollinen).Työllistyminen on lähes mahdotonta( riippuu rikoksesta ja työhönottajasta).
En tiedä onko liian radikaalia ehdottaa,että tuomion kärsimisen jälkeen kaikki
paperit ja tiedot kys.henkilön rikoksesta tuhotaan eli saa aloittaa puhtaalta
pöydältä.Olen melko varma,että uusintarikollisuus vähenisi merkittävästi(lakioppineet antakaa jotain tilastoja,linkkejä).
Poliisin toiminta tietysti vaikeutuisi merkittävästi,kun yleensä aina ensiksi kuulustellaan ns.vanhat tekijät.
Jatketaan tästä mikä on "parasta" rankaisua...

Ei se työn saaminenkaan aina mahdotonta ole, riippuu siitä onko jo muuttunut venkulan näköiseksi vai ei. Eräs tuntemani henkilö joka on tuomittu pitkään vankeustuomioon, on vapauduttuaan saanut hyvän päällikkötason työpaikan ja siinä pysynyt jo useamman vuoden. Ilman uusia rötöksiä, kunnon kansalaisena eläen. Ja rikos oli sitä sarjaa josta tällä palstalla kuskattaisiin saunan taakse ilman toivoa "paranemisesta".

Eli joiltakin se puhtaalta pöydältä aloittaminen todellakin onnistuu, ei kaikilta. Ensikertalaisella siihen tulisi olla kuitenkin mahdollisuus. Uusijan kohdalla ei sitten enää tarvitse sitä mahdollisuutta miettiä.

Papereiden hävittäminen ei kyllä enää ko. henkilön osalta mitään korjaa, laajan lehtijulkisuuden saanut rikos on lähes kaikkien tiedossa jotka hänet tuntevat ja elinkautinen häpeärangaistus annettu. Eli vaikka systeemi antaa aloittaa puhtaalta pöydältä, ns. ystävät ja läheiset eivät anna, puhumattakaan vieraista.

Rikosseuraamusviraston tutkimuksen mukaan noin 1/3 vankilassa olleista palaa sinne takaisin. Näistä harvimmin, yllätys yllätys, seksuaali- ja henkirikolliset. Kuopion vankilan seksuaalisrikollisille tarkoitetun STOP-ohjelman läpikäyneistä yli 70 miehestä tasan yksi on uusinut rikoksensa.

Vankilaan palaavista suurin osa on huume- ja omaisuusrikollisia, eli niitä, joilla rikosten lukumäärä yleensä jo kertoo rikollisen elämäntavan omaksumisesta. Tosin siitäkin joku on päässyt eroon, usein vaan vuosien rikoskierteen jälkeen.