Kenenkään ei pitäisi olla niin tyhmä enää, että kilpailukaudella käyttäis. Kyllä se tonne harjoituskaudelle ajoittuu jos on ajoittuakseen. Kun mennään punaiselle (siis ylikunto-oireet), niin sitä on varmasti suuri kiusaus paikata testolla tms. Sundbyn kärähdettyä astmalääkkeiden yliannostustakaan tuskin kukaan uskaltaa kokeilla. Noista astmalääkkeistä on julkisessa keskustelussa muutenkin turhaa taivastelua, ei niissä mitään hämärää ole jos ja kun annostus pysyy sallitussa määrässä. Rasitusastma on hyvin yleinen urheilijoiden ammattitauti. Ehkä yllättäen kärjessä eivät suinkaan ole hiihtäjät vaan uimarit.
Vanha kunnon veritankkaus on tietysti sekin mahdollinen. Joskus oli kilpailijoita jotka kisojen alussa teki hämmästyttävän kovia suorituksia (aikaisempaan kauteen nähden) mutta sitten hiipuivat. Tuokin pitäisi tulla esiin verenkuvasta. Joidenkin tietojen mukaan muovipussista jäisi myös jotain jälkiä. Yllättäjiä ei maastohiihtokisoissa ollut oikeastaan lainkaan vaan cupista tutut nimet kärjessä, joten siinä mielessä samalla viivalla oltiin. Älyllistä epärehellisyyttä on syyttää juuri voittajaa dopingista, miksi ne muut sitten olis puhtaita?
Mihinkään absoluuttiseen puhtauteen tuskin ikinä päästään ja "harmaata aluetta" voidaan vain arvailla. Kaukana on silti hullut vuodet jolloin naishiihtäjiltäkin saatettiin mitata 200 hemoglobiineja.
