Pulssi nousee lenkkeillessä.

[Rautarinta]

miten välttää penikkatauti?

Venyttelemällä hyvin ja pitämällä taukoa, jos luunseutu alkaa kipeytyä liikaa, ja hierontaa. Hyvin iskuvaimennetut tossut on tietysti se mikä auttaa kovasti. Nimim. itse runnoin armeijan maihareilla toisen jalkani aika huonoon kuntoon. :(

EDIT: Täällähän on rautaista porukkaa. :D

 

[SpolKessu]

Muutama viikko sitten tuli lenkeily aloitettua, mutta olo tuntui lenkkien jälkeen aika puhki, vaikka kävelin osan ja hölkkäsin osan. Sen takia hommasin ton sykemittarin, tietäs edes mitä toi pulssi näyttää. Ja tulos tais olla että liian kova mennään näin alkuun.

Kunnon kengät on näköjään ehdoton edellytys, eka kerroilla tuntui että joku tunkee rautanaulaa polviin ja penikat repee, mutta uusilla kengillä ei mitään ongelmia.

Juu työnantaja on määrännyt noita kuntosuoritteita joka vuodelle niin sen takia ja muutenkin oli pakko ruveta kuntoilee.

 

[AerK]

Tuo kävelyn ja juoksun välinen teho-ongelma on itse asiassa hyvin yleinen. Jos juoksumatolla lähdetään liikkeelle kävelynopeudesta (5 km/h) ja nostetaan nopeutta 1 km/h:n portain, pystytään yleensä jollain lailla mukavasti kävelemään vielä 7 km/h -nopeutta. Sitten 8 ja jopa 9 km/h ei enää onnistu kävellen, mutta ei myöskään juoksutekniikka taivu näille nopeuksille, varsinkaan 8 km/h. Sykkeessä tämä näkyy kohtalaisen alhaisina syketasoina kävelyssä, mutta valtavana pompppuna siirryttäessä juoksuun. Sama pätee sitten vapaaseen kävelyyn/juoksuun. Eli vastaavaa "portaatonta" tehon siirtymää kuin esimerkiksi pyöräilyssä ei kävely/juoksu -sektorilla usein saada aikaiseksi. Eli käytännössä vedetään kävelyssä VK-alueen alapäässä ja juoksussa MK-alueen alapäässä
Ongelmaa voidaan korjata joko lisäämällä kävelyn rasitusta joko maaston muotoja hyväksikäyttämällä tai Pakkiksen profiiliin sopimattomalla sauvakävelyllä. Tai muuta lisäkuormaa käyttämällä. Toinen vaihtoehto olisi sitten tuo varovainen juoksumatkan lisäys nykyisestä yhdistettynä juoksutekniikan harjoitteluun, jolla pyrittäisiin mahdollistamaan mahdollisimman alhaisella vauhdilla tapahtuva hölkkä.

Maksimisykkeessä nuo ikään perustuvat kaavat antavat vain jotain viitettä, yksilöllinen vaihtelu kun on suurta. Ja kun kaavojakin on ainakin 220-ikä, 205-(½*ikä), 208-(0,65*ikä), saadaan erilaisia arvioita runsaastikin. Itse asiassa noista luotettavimpana pidetään tuota 208-(0,65*ikä). Yksi mahdollisuus arvioida (ei siis mitata) maksimisyke on myös sykevariaation käyttö. Maksimisykkeen mittaamisen suosittelussa kannattaa muistaa, ettei keski-ikäisille suositella maksimaalista ponnistelua ilman riittävää terveydentilan selvittämistä (vrt ACSM:n oheistus)

Kynnysten määrittelyssä laktaattimittaus on oikeastaan ensimmäinen hiemankin luotettavampi menetelmä, mutta siinäkin kuormaportaiden määrästä riippuen voi kynnyssykkeiden virheeksi tulla 5-10 lyöntiä. Itse asiassa kynnykset tulisikin määrittää todellista hapenottoa vastaan piirrettyinä, jolloin laktaattimittauksen lisäksi tulisi hengityskaasutkin mitata. Ohjeistukset kynnysmäärityksiin löytyy Kuntotestauksen Käsikirjasta (LTS 2004)

Kynnysmäärityksiä ei oikeastaan tarvita muuten kuin tavoitteellisessa aerobisen suorituskyvyn parantamisessa hyväkuntoisilla. Muilla riittää hyvin tuo neljän P:n sääntö, koska sillä on fysiologinen taustansa. Anakynnys nimittäin määritetään hengityksen kiihtymisen perusteella ja useissa maissa vastaavaa kohtaa nimitetään ventilaatiokynnykseksi. Näin ollen tuota hengityksen kiihtymistä tarkkaillemalla nousujohteisessa kuormituksessa pystyy muutamien lyöntien tarkkuudella oman anaerobisen kynnyksensä määrittämään

 

[Rautarinta]

Ihan hyvä posti ekaksi, Aerk.

Saanko kysyä SpolKessu, että minkä tyylisessä työpaikassa noita suoritteita vaaditaan, ja mitä ne käytännössä sisältävät?

 

[SpolKessu]

Tee työtä jolla on tarkoitus :whip:
Eli
-Cooper, rajat määräytyy iän mukaan, muulla ei oikeastaan ole väliä kunhan ei tule hylättyä :thumbs:
esim 30-34vuotta 0-2390 heikko, 2400-2590 välttävä, 2600-2790 tyydyttävä, 2800-2990 hyvä, 3000-> erinomainen

-Lihaskunto, sisältää punnerrus, istumaannousu (vatsa), puristusvoima, toistokyykistys (kyykkyyn ylös)
esim 30-34 erinomaisen raja etu 46->, istu... 47->, toisto... 60-> ja aika on 60s. Puristusvoima 68kg->

-suunnistus

-jalkamarssi 25km tai hiihto tais olla 30km tai pyöräily en muista matkaa olikohan 80km tai jotain... ja noissa taisi aikaraja olla 6tuntia. Ja PV:n varusteilla, eli ei verkkareita ym, +reppu ja ase.

Noi pitää tehdä kerran vuoteen :itku:

 

[Tidus]

Jos pilkkua nussitaan vielä enemmän tossa maksimisykeasiassa, niin 50-vuotiailta terveiltä miehiltä on mitattu yli 230 maksimisykkeitä kun se "normaalisti" 50-vuotiaalla olisi n. 175 ja varmasti aika monellakin 50-vuotiaalla (tai oikeestaan minkä ikäsellä tahansa) maksimisyke voi olla alle 150, joten eihän noissa maksimisykkeissä ole eroa kuin vaivaiset 80.

 

[AerK]

Liikunta&Tiede -lehden artikkelissa oli maininta yhden keski-ikäisen kuntoilijan viimeistelyharjoituksista pitkän matkan hiihtotapahtumaan. Sykemittari oli näyttänyt vedoissa aika hurjia lukemia, artikkelin mukaan 300. Koska kyseessä oli hyväkuntoinen kaveri, oli tuo näyttämä tulkittu virheelliseksi.

Siinä hiihtotapahtumassa tulikin sitten noutaja taivaallisemmille harjoittelumaisemille, kun sydän päätti sanoa työsopimuksensa irti.

 

[Rautarinta]

Tee työtä jolla on tarkoitus :whip:

Nimimerkkisi perusteella työpaikastasi jo melko varma olinkin. ;). Ei ole kaukana etten itse lähtenyt ko. työnantajalle silloin kun selvisi mistä oli pääsykokeissa hyväksytty, mutta valitsin kuitenkin toisen vaihtoehdon. Ei sillä, kyllähän jalkamarsseja on ikävä.

Tosiaan kun sulla sykelelu kerran on, niin kokeile nyt piruuttasi paljon se max. HR on. Sain tässä uuden ajatuksen sen mittaamiseen. Laitat sykeremmit kiinni, isot nokialaiset jalkaan, ja täyspakkaus päälle, ja lähdet mettään vetään suolle niin paljon kun lähtee!! Aika pian tulee varmaan maksimi vastaan. :D Miltä kuulostaa?

Kerran vuoteen!? Aika löysää tarkkailua, pitää tehdä ehdotus että henkilökunnan kuntoon aletaan kiinnittää enemmän huomiota, vähintään nyt joka toinen kuukausi. :lol2:


Asiasta minkään sortin tilastoja en ole nähnyt, mutta arvelisin kuitenkin että 20-30 vuotiaiden joukossa 90% samaa ikäluokkaa olevien syke ei juuri 10% enempää vaihtele. Jos joku tietää asiasta faktaa tai jonkin sortin tilastoa niin kertokoon.

 

[teemupii]

Liikunta&Tiede -lehden artikkelissa oli maininta yhden keski-ikäisen kuntoilijan viimeistelyharjoituksista pitkän matkan hiihtotapahtumaan. Sykemittari oli näyttänyt vedoissa aika hurjia lukemia, artikkelin mukaan 300. Koska kyseessä oli hyväkuntoinen kaveri, oli tuo näyttämä tulkittu virheelliseksi.

Minkä merkkinen mittari oli käytössä? Jonkin aikaa sitten vielä ainakin Polarin mittareiden maksiminäyttämä oli 240.

 

[Fat Rat]

Minkä merkkinen mittari oli käytössä? Jonkin aikaa sitten vielä ainakin Polarin mittareiden maksiminäyttämä oli 240.

Joitakin vuosia takaperin polari näytti tutulla jotain reilu 250

 

[Force]

Minkä merkkinen mittari oli käytössä? Jonkin aikaa sitten vielä ainakin Polarin mittareiden maksiminäyttämä oli 240.

Juu. Meikällä on pari kertaa pumppu pysähtynyt. Ensin mittari näytti 240 ja piippaili hulluna ja sitten 0 löyntiä minuutissa.

 

[AerK]

En tiedä, mikä mittari tuossa 300 lukemassa oli kyseessä, luin vain tuon Liikunta&Tiede-lehden jutun. Kyllä itsellänikin on sellainen mielikuva, että Polari kiertäisi vain tuohon 240:een

Nuo 240-lukemat tai sitä lähellä olevat ovat yleensä sähköpuolen häiriöitä. Ja taas tuo 0-lukema tulee siitä, ettei riittävän pitkään aikaan tule tasaisin välein signaalia, jonka Polari tulkitsisi sydämenlyönniksi. Näinhän käy esimerkiksi riittävän usein toistuvassa ekstralyönnissä.

Kyllä uima-altaan reunalle unohdettu Polarin lähetin-vastaanotinmötikkä iloisesti ja luotettavasti kertoi uima-altaan sykkeeksi 217. Se kait veteli nopeuskestävyysharjoitusta :lol2:

 

[Rautarinta]

Juu Polarissa ei ole paras mahdollinen suojaus sähkömagneettisia häiriöitä varten. Ainakin Timexin mittarit kestävät paremmin vaikka junaradan vieressä juoksemisen.

 

[naksu]

Teemupii on kyllä ihan oikeassa tuosta maksimisykkeestä, mutta kyllä se vaihteluväli ihmisillä on oikeasti vielä huomattavasti suurempi (kuin 40). Mitä taas tulee sykkeen seurantaan harjoittelussa, niin sopii todennäköisesti suurelle osalle ihmisistä, mutta ei todellakaan kaikille.

Toi tosiaan heittää helvetisti. Mulla on esim. maksimisyke >220, mutta leposyke on 49. Eli toi skaala on mulla tosi iso. Kevyellä lenkillä on syke noin 130-145. Kovaa kun juoksee niin se on siinä 180 ja sitten jos vetää ihan täysiä ylämäkeen, niin se nousee sinne 220 kieppeille. Lekuri ihmetteli tota keväällä kuntotestissä.