- Liittynyt
- 6.8.2006
- Viestejä
- 909
Lueskelin tuota Isien ketjua ja tulipa mieleeni aloittaa äiskien ketju. En kyllä ole ihan varma onko tämmöistä täällä jo ollut? Eli samoilla linjoilla mentäisiin kuin tuolla isienkin keskustelussa. Sana on vapaa liittyen äitiyteen, lapsiin, lasten hoitoon, työelämä lapsiperheessä, parisuhteeseen lapsen tulon myötä ym ym. Kaikkea ihanaa ja välillä ei niin ihanaa mitä vanhemmuuteen tulee. Antaa palaa .
Minulla oli mahdollisuus hoitaa lapsiamme kotosalla. Lapset on nyt 13v. poika, 11v. tyttö, ja 7v. poika. Olin kotona lasten kanssa yhteensä 10v. ja olen osittain vieläkin. Lapsen olivat 3-vuotiaaksi asti täysin kotona ja sen jälkeen muksut olivat 3h/muutamana päivänä viikossa päiväkodissa, tarkoituksena oppia toimimaan ryhmässä, sosiaalisuutta yms. Nyt kaikki 3 muksua on koulussa ja minä olen hieman orpo piru. Olen jäänyt työelämästä aika ulkopuolelle. Teen osittain töitä liikunnan parissa, mutta en tiedä kauanko jaksan tehdä sitä työtä. Uutta työtä on tosi vaikea hakea, kun ei ole kokemusta juuri mistään. Eikä hajuakaan mitä haluaisi tehdä. En siis tiedä mikä minusta tulee isona. Eläkettä en ole saanut kotityöstäni tietystikään penniäkään, joten eläkekertymäni on 0. Yhteiskunta arvostaa ja palkitsee kotiäidit oikein mallikkaasti :curs: . Toisaalta valinta oli minun. Toivottavasti annoin lapsillemme hyvän startin tähän elämään, sillä on merkitystä :haart: .
Paljon olisi asiaa, mutta ehkäpä on muiden vuoro, olkaapas hyvät arvon äiskät .
Minulla oli mahdollisuus hoitaa lapsiamme kotosalla. Lapset on nyt 13v. poika, 11v. tyttö, ja 7v. poika. Olin kotona lasten kanssa yhteensä 10v. ja olen osittain vieläkin. Lapsen olivat 3-vuotiaaksi asti täysin kotona ja sen jälkeen muksut olivat 3h/muutamana päivänä viikossa päiväkodissa, tarkoituksena oppia toimimaan ryhmässä, sosiaalisuutta yms. Nyt kaikki 3 muksua on koulussa ja minä olen hieman orpo piru. Olen jäänyt työelämästä aika ulkopuolelle. Teen osittain töitä liikunnan parissa, mutta en tiedä kauanko jaksan tehdä sitä työtä. Uutta työtä on tosi vaikea hakea, kun ei ole kokemusta juuri mistään. Eikä hajuakaan mitä haluaisi tehdä. En siis tiedä mikä minusta tulee isona. Eläkettä en ole saanut kotityöstäni tietystikään penniäkään, joten eläkekertymäni on 0. Yhteiskunta arvostaa ja palkitsee kotiäidit oikein mallikkaasti :curs: . Toisaalta valinta oli minun. Toivottavasti annoin lapsillemme hyvän startin tähän elämään, sillä on merkitystä :haart: .
Paljon olisi asiaa, mutta ehkäpä on muiden vuoro, olkaapas hyvät arvon äiskät .