BB PRO Phil Heath

Väsyneeltä tuo Heathin fysiikka alkaa näyttää. :/ Edes tuo Philin signature-brachioradialis ei näytä niin friikiltä ja paineiselta miltä se '11 näytti. Pakko sanoa että tuo Heathin '11-fysiikka on just tasan sitä miltä mielestäni pro-bodarin tulisi näyttää, vaikka tuolloin katsoinkin Olympiaa Cutler-lasien läpi :'D
 
Eri asia sitten se, paljonko 150 kilosta jää käteen kaiken valmistautumiseen tarvittavan jälkeen.

Yleensä muissakin urheilulajeissa se treenaaminen aiheuttaa kuluja. Niissä tosin dopingin käyttö ei vaadi yhtä paljon rahaa (jos ollenkaan) mutta bodaus on muuten tosi halpa laji harjoitella. Eihän kuluja ole oikeastaan kuin salikortti ja lisäravinteet, jotka pro-bodarit tietenkin saavat sponssina ja vielä maksetaan että käyttävät juuri tiettyä salia ja jauhoja.

Monissa muissa lajeissa harjoittelu muuten maksaa paljon, kun pitää matkustella joko treeniympäristön (esim. talvilajit) tai treenikaverien (esim. kamppailuljait) perässä. Joissain lajeissa myös treenivarusteet (mailat tms.) kuluvat ja ovat kalliita. Lisäksi kisamatkat eivät ole bodauksessa iso kulu, kun kisoja on niin harvoin. Jos siis verrataan vaikka johonkin yleisurheilijaan, joka voi olla kisamatkalla 20-30 kertaa vuodessa.

Palkkiotasoltaan bodaus on keskiluokkaa. Ei mitään koripallon, futiksen, pikajuoksun tai nyrkkeilyn tasoa mutta kyllä se maailmantasolla pesee vaikka salibandyn tai suunnistuksen. Lisäravinnebisnes lienee se tuottoisin juttu sponssipuolella. Useimmissa muissa lajeissahan sponssit tulee pääosin treenivarusteista, ellei sitten saa jotain isoa muun alan firmaa (tyyliin kännykkävalmistaja tai olutpanimo) taakse, mutta tämä koskee vain ihan huippuja.
 
Viimeksi muokattu:
Yleensä muissakin urheilulajeissa se treenaaminen aiheuttaa kuluja. Niissä tosin dopingin käyttö ei vaadi yhtä paljon rahaa (jos ollenkaan) mutta bodaus on muuten tosi halpa laji harjoitella. Eihän kuluja ole oikeastaan kuin salikortti ja lisäravinteet, jotka pro-bodarit tietenkin saavat sponssina ja vielä maksetaan että käyttävät juuri tiettyä salia ja jauhoja.

Monissa muissa lajeissa harjoittelu muuten maksaa paljon, kun pitää matkustella joko treeniympäristön (esim. talvilajit) tai treenikaverien (esim. kamppailuljait) perässä. Joissain lajeissa myös treenivarusteet (mailat tms.) kuluvat ja ovat kalliita. Lisäksi kisamatkat eivät ole bodauksessa iso kulu, kun kisoja on niin harvoin. Jos siis verrataan vaikka johonkin yleisurheilijaan, joka voi olla kisamatkalla 20-30 kertaa vuodessa.

Palkkiotasoltaan bodaus on keskiluokkaa. Ei mitään koripallon, futiksen, pikajuoksun tai nyrkkeilyn tasoa mutta kyllä se maailmantasolla pesee vaikka salibandyn tai suunnistuksen. Lisäravinnebisnes lienee se tuottoisin juttu sponssipuolella. Useimmissa muissa lajeissahan sponssit tulee pääosin treenivarusteista, ellei sitten saa jotain isoa muun alan firmaa (tyyliin kännykkävalmistaja tai olutpanimo) taakse, mutta tämä koskee vain ihan huippuja.

Ruoka on se ylivoimaisesti suurin kulu bodauksessa. Nuo olympiaukot syö jotain +20000$ edestä vuodessa.
 
Yleensä muissakin urheilulajeissa se treenaaminen aiheuttaa kuluja. Niissä tosin dopingin käyttö ei vaadi yhtä paljon rahaa (jos ollenkaan) mutta bodaus on muuten tosi halpa laji harjoitella. Eihän kuluja ole oikeastaan kuin salikortti ja lisäravinteet, jotka pro-bodarit tietenkin saavat sponssina ja vielä maksetaan että käyttävät juuri tiettyä salia ja jauhoja..

Kilpabodarin kauppalasku voi olla joskus melko suuri, jos laadukasta haluaa syödä. Joillakin menee myös rahaa aika paljon kehonhuoltoon (2-3x viikko). Aina ei pysty päivätyötäkään tekemään, jos on 2 - 3 treeniä päivässä. Lääkkeet myös oma lukunsa. Parhaat voi saada toki lisäravinteet ilmaiseksi, mutta se tosiaan voi vaatia SM -voiton taustalle. Joillakin menee myös rahaa muutamaan ulkomaan treenileiriinkin siinä vuoden aikana. Se vähän riippu miehestä. Joillakin kulut ovat suuremmat kuin toisella. Harrastelijalle toki homma voi olla halpaa, ellei mennä hc hifistelyksi. Oman kokemukseni mukaan, jonkun ip-lajin harrastaminen tulisi halvemmaksi, kuin tavoitteellisen harrastebodauksen natuna.
 
Kun ketjun aiheena on 7x Mr. Olympia Phil Heath, niin ajattelin tätä palkkio- ja kuluasiaa hieman korkeammalla tasolla kuin SM- tai harrastebodauksen viitekehyksessä.

Kyllä, mutta edellisen kirjoituksen ensimmäisen kappalaeen perusteella voidaan tulkita, että viittasit pro-bodauksen lisäksi lajin kuluihin myös yleisellä tasolla. Palkkiot ovat tietysti eri tasolla.

Oletko selvillä kuinka paljon sm- tason bodari voi saada rahaa palamaan kisavalmisteluissaan ja vertaat sitä vaikka jonkun pro -bodarin tai Mr.Olympia kisaajien kuluihin? Ero ei välttämättä ole aina niin suuri, jos mukaan lasketaan ruoka, lisäravinne, lääke ja kehonhuoltokulut. Kaikilla ei tietysti ole riittävästi rahaa, jolloin mennään säästöbudjetilla.

Raskaansarjan ukot myös syövät paljon, jonka Cutler sanoikin olevan pro -bodauksen raskain osuus kaikesta.

Heath söi 10 kertaa päivässä. Hänen arviot ruoka- ja lisäravinnekuluistaan:

"Heath estimates a bodybuilder would need as much as $40,000 a year to fund their development, and that’s just accounting for food and supplements. So unless you have a sponsor lined up or are eyeing that promotion at Goldman Sachs, an elite bodybuilding career may just about be unobtainable for the Average Joe."
https://spotmebro.com/bodybuilding-diet/
 
upload_2018-9-20_13-33-45.webp


upload_2018-9-20_13-34-18.webp


Selittelyn makua. :D Toki voi olla tottakin.
 
Edelleen puhuin lajin ammattilaishuippujen palkkio- ja kulutasosta. En SM-tasosta.

Lisäksi mihin tahansa lajiin voi käyttää miten paljon rahaa hyvänsä. Voihan vaikka eukonkannon paikalliskisoihin valmistautumiseen käyttää miljoonan jos haluaa ja pystyy, kun tekee treenileirit vuoristossa ja palkkaa kaikki mahdolliset fysiikkavalmentajat ja urheilulääkärit tukemaan hommaa. Oleellisempaa lienee se, miten halvalla tarvittaessa pystyy kisaamaan milläkin tasolla.
 
Edelleen puhuin lajin ammattilaishuippujen palkkio- ja kulutasosta. En SM-tasosta.

Lisäksi mihin tahansa lajiin voi käyttää miten paljon rahaa hyvänsä. Voihan vaikka eukonkannon paikalliskisoihin valmistautumiseen käyttää miljoonan jos haluaa ja pystyy, kun tekee treenileirit vuoristossa ja palkkaa kaikki mahdolliset fysiikkavalmentajat ja urheilulääkärit tukemaan hommaa. Oleellisempaa lienee se, miten halvalla tarvittaessa pystyy kisaamaan milläkin tasolla.

Tästä hyvänä esimerkkinä Staboulis joka voitti EM-kultaa ja ansaitsi pro-kortin ensimmäisellä kisakaudellaan. Lisäravinteina oli muistaakseni käyttänyt tuolloin kreatiinia ja palautusjuomana halvinta heraa. Ja ymmärtääkseni myös ilman valmentajaa saavutti kaiken edellä mainitun. Sitten tunnen taas itse tyyppejä, jotka ovat käyttäneet fitnesskisoihin valmistautumiseen 10000€ eivätkä ole edes päässeet palkintopallille sm-kisoissa.

Tässäkin tapauksessa siis melko halvahkosta lajista on moni väkisin tehnyt helvetin kalliin harrastuksen.
 
Back
Ylös Bottom