Vuonna -92 hesarissa oli olympiasta hyvin omituisesti kirjoitettu artikkeli. Yates poseerasi kuvassa, "kehonrakentajan tulee olla narsisti"...jäi mieleen vuosikymmenten takaa.
Kahden tunnin pullistelu vie muskelimiehistä mehut
Kehonrakennus
"Pumppihuoneeseen ei pääse", parimetrinen ihmismöhkäle ilmoittaa Helsingin Jäähallissa. Kehonrakennuksen Mr. Olympiakilpailun aamukarsinta on juuri alkamassa ja möhkäle suojaa keskittyviä kilpailijoita lehdistöltä.
"Pumppihuoneen" avonaisesta ovesta voi kuitenkin nähdä vilauksen maailman parhaista verisuonimiehistä; joku keikistelee mustissa pöksyissään kokovartalopeilin edessä, joku sivelee hartaasti öljyä palleaansa.
Jäähallin jäälle on rakennettu Miss Universum -estradia muistuttava esiintymislava. Yleisö, tuomarit ja tiedotusvälineiden edustajat istuvat muovituoleillaan hämärässä hallissa. Aivan lavan eteen parkkeeraavat Suomen julkkispullistelijat; iskelmälaulaja, sääprofeetta ja poikakalenteriposeeraaja.
Puoli kahdeltatoista juontaja kutsuu kilpailijat lavalle. Tönkkösuolatuilta silakoilta vaikuttavat miehet mönkivät vaivalloisesti omille paikoilleen. Yleisö vislaa, ja kilpailija numero yksi esittelee ikenensä.
Kilpailijat kutsutaan ryhmissä eteen esittelemään itseään. Numerojärjestyksessä riviin asettuminen tuottaa osalle kilpailijoista vaikeuksia, sen sijaan neljänneskäännös oikeaan ja pullistus -koreografia sujuu.
Naapurilta selkä kuivaksi
Kilpailun ainoa suomalainen "Don Juhani" Herranen saa kannustusjoukoiltaan ohjeita: "Jalkoja Jussi. . .rinta pystyyn. . .pidä siinä".
Yksi kilpailun ennakkosuosikeista, Britannian Dorian Yates, esittelee lihastensa lisäksi tatuointejaan ja viskoo voitonvarmana lentosuukkoja ympärilleen. Katsomossa törähtää torvi.
Toinen ennakkosuosikki, näyttelijänä kunnostautunut amerikkalainen Lou Ferrigno, näyttää väärään saippuoopperaan eksyneeltä jättiläiseltä. Hän seisoskelee poissaolevan näköisenä paikallaan, kun muut kilpailijat tarkkailevat lihaksiaan ja toisiaan.
Seisominen polttavien lamppujen alla ja ruhon jatkuva jännittäminen panevat miehet hikoilemaan. Kilpailijat pyyhkivät märkiä lihaksiaan ja kuivaavat lempeästi naapurinsa selän froteepyyhkeellä. Suomen pojalta tosin jää selkä märäksi, kun vierustoveri kuivaamispyynnöstä piittaamatta pyyhkii ensin huolellisesti itsensä ja nakkaa sen jälkeen pyyhkeen pois.
Kehonrakennuksen saloihin perehtymätöntä katselijaa alkaa haukotuttaa ensimmäisen tunnin jälkeen, kun kilpailijat on nähty moneen kertaan edestä, takaa ja molemmilta kyljiltä.
Laji-intoilijat sen sijaan seuraavat silmä kovana karsintaa. Amerikanenglantia puhuva, stetsoniin ja buutseihin sonnustautunut toimittaja kirjoittaa vanhan miehen käsialallaan jokaisesta kilpailijasta pitkät kommentit. "Uskomatonta", mies mutisee tuon tuosta. Samalla rivillä istuvalla pienellä japanilaisella valokuvaajalla on jo muovikassillinen kuvattuja filmirullia.
Aamukarsinnan jälkeen kilpailijat päästetään huilaamaan ja odottamaan myöhäisillan loppukilpailua. Kahden tunnin pullistelu on imaissut kilpailijoista mehut; muskelimiehet lojuvat voipuneina käsipainojen seassa ja kommentoivat piipittämällä karsinnan tapahtumia.
PÄIVI NIEMI
HANNES HEIKURA
Helsingin Sanomat | 13.9.1992
