Perheväkivalta
- Keskustelun aloittaja Sven Hassel
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 10.1.2003
- Viestejä
- 2 999
Täysin samaa mieltä. Toisella kerralla ei enää pitäisi homman olla yllätys kenellekään ja siitä eteenpäin voi paikalla olostaan syyttää vain itseään. Väkivallasta toki pitää aina syyttää hakkaajaa.
Ja sama pätee myös toisin päin: jos on onnistunut sotkeutumaan suhteeseen niin vittumaisen kestoärsyttäjä-akan kanssa että näyttää selvältä ettei saa pidettyä enää lapasiaan kurissa niin kannattaa suosiolla vaihtaa maisemaa ennen sitä ensimmäistäkään iskua.
Pitkäaikaisessa väkivaltaisessa suhteessa heiluville ei sympatioitani kyllä heru kummallekaan osapuolella. Kaksi äärimmäisen itsetunto-ongelmaista liimautuneena toisiinsa.
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 1 660
Minun mielestäni tästä tapauksesta 9. saa jotenkin sellaisen kuvan, että Suomi on ystävällinen paikka puolisonhakkaajalle.
http://www.mtv3.fi/rangaistukset/index.shtml?70141
http://www.mtv3.fi/rangaistukset/index.shtml?70141
- Liittynyt
- 22.4.2002
- Viestejä
- 810
1. isku on yleensä jotain pientä, luunappi otsaan tms. Olisi kai aika hoopoa laittaa asunnot myyntiin ja lapset jakoon yhden luunapin takia.
Se tilanne kehittyy vähitellen, seuraavana on tukistusta tms. joska jälkeen mies voi olla pitkän aikaa rakastava isä jne. (tiedän kyllä erään naisenkin joka hakkas miehiään ja rajusti) Siinä vaiheessa kun mies itse asiassa lyö, on nainen voinut jo tottua huonoon kohteluun siinä määrin, että on vain tyytyväinen, ettei käynyt pahemmin.
Se tilanne kehittyy vähitellen, seuraavana on tukistusta tms. joska jälkeen mies voi olla pitkän aikaa rakastava isä jne. (tiedän kyllä erään naisenkin joka hakkas miehiään ja rajusti) Siinä vaiheessa kun mies itse asiassa lyö, on nainen voinut jo tottua huonoon kohteluun siinä määrin, että on vain tyytyväinen, ettei käynyt pahemmin.
165161651
Banned
- Liittynyt
- 2.7.2002
- Viestejä
- 1 310
Ensimmäisestä iskusta täytyisi tosiaan jo tajuta, että mies joka on niin raukka että lyö naista, tulee tekemään sen todennäköisesti uudestaankin.
Ja tuohon tekoon jos pystyy, niin se johtuu perusluonteesta, eikä mistään alkoholista, tai muistakaan myrkyistä.
Ja tuohon tekoon jos pystyy, niin se johtuu perusluonteesta, eikä mistään alkoholista, tai muistakaan myrkyistä.
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 1 660
Edelleenkin: alkoholi, steroidit tai joku muu myrkky on monilla se, joka sen "perusluonteen" tai miksi sitä haluaa kutsua, tuo esille. Lopputulos on yleensä sama, oli perusluonne pinnassa aina tai vasta myrkkyjen kanssa. Joidenkin kannattaa pitää myrkkyjen suhteen nollatoleranssia.
- Liittynyt
- 6.6.2002
- Viestejä
- 491
Kyllä naisten pahoinpitely on niin perseestä kuin olla voi. Siis todellisia luusereita noi naistenhakkaajat... Eikä sekään asiaa paranna että joku muu menee väliin ja vetää hakkaajan levyiksi, silloin nimittäin oma mamma saa kotona vielä enemmän turpaansa. Siitä noidankehästä ei pääse pois, kun lähtemällä koko suhteesta. Tosiaan, en miettisi sekuntiakaan menisinkö väliin jos näkisin että joku pahoinpitelee naista...
Tosiaan näin kerran kun 140 kg prätkäjätkä hakkasi jengin tukemana muijaansa Helsingissä... Jätin menemättä väliin.
Tosiaan näin kerran kun 140 kg prätkäjätkä hakkasi jengin tukemana muijaansa Helsingissä... Jätin menemättä väliin.
- Liittynyt
- 23.8.2002
- Viestejä
- 713
Joo, joku vois sanoa, että tuo sen luonne/persoonallisuushäiriön pintaan. Alkoholisteilla ja muilla nisteillähän on todella usein taustalla joku persoonallisuushäiriö, ns. kaksoisdiagnoosi. Noille häiriöillehän sitten taas on yhteistä esim. käsittämättömät raivopuuskat, kyvyttömyys käsitellä omia pettymyksen ja vihan tunteita etc. Fiksu sekopää käyttää puolet elämästään, tosin ehkä tiedostamatta, kaikenmaailman syyllistämis- ja alistamisnappien löytämiseen toisesta joita se sitten käyttää jatkuvalla syötöllä. Se alistaminenhan ei ole vain kännissä välillä hakkaamista vaan tosi monimuotoista fyysistä ja henkistä alistamista, joka terveen onnellisen ihmisen voi olla vaikee ymmärtää jos ei ole sellaista kohdannut.
Varmasti todella pieneksi ja turhaksi se oma elämä naisella muuttuu kun 24/7 joku manipuloi, haukkuu huoraksi ja täysin kelvottomaksi. Joku sanoi, että elämä on vain jono tunteja jotka elää yks kerrallaan siinä ahdistuksessa...koita siinä nyt sitten lähteä johonkin kun toinen uhkaa tappaa, viedä lapset ja polttaa talon.
Baarikello
Banned
- Liittynyt
- 14.5.2002
- Viestejä
- 1 408
No, mutta mitä itse naiset sanovatkaan. 
Itse kommunisti-Mooseksen vaimo on saanut raapustettua kasaan kirjan ja tämän päivän IS:ssa:
"Pääministeri Paavo Lipposen vaimon Päivi Lipposen ja Pirjo Wesaniemen tekemän kirjan mukaan avioeron syynä on usein liian kiltti mies. Myös fyysinen läheisyys ja toimiva seksielämä ovat naisille yllättävän tärkeitä.
Lipposen ja Wesaniemen kirja Nainen ja ero, kertomuksia parisuhteen päättymisestä perustuu 22 naisen haastatteluun.
Seksin sujuminen oli naisille yksi avioliiton onnistumisen mittareista.
-Usein sanotaan, että naisille henkiset arvot ovat tärkeitä ja eron syitäkin haetaan sellaisista asioista. Vaikeampi on tunnustaa, että nainen päätyy eroon seksielämän ongelmien vuoksi. Jos seksi ei liitossa toiminut, heistä tuntui ettei liitossa mikään muukaan toiminut, Päivi Lipponen sanoi Me Naiset -lehdessä."
Liian kiltti, ei läheisyyttä ja seksielämä ei toimi. Prkl, huora nyrkin ja hellan väliin. Niin, ja jos se seksi ei toimi, niin pannaan toimimaan väkisin! Kyllä 22 naista tietää.;););)
Itse kommunisti-Mooseksen vaimo on saanut raapustettua kasaan kirjan ja tämän päivän IS:ssa:"Pääministeri Paavo Lipposen vaimon Päivi Lipposen ja Pirjo Wesaniemen tekemän kirjan mukaan avioeron syynä on usein liian kiltti mies. Myös fyysinen läheisyys ja toimiva seksielämä ovat naisille yllättävän tärkeitä.
Lipposen ja Wesaniemen kirja Nainen ja ero, kertomuksia parisuhteen päättymisestä perustuu 22 naisen haastatteluun.
Seksin sujuminen oli naisille yksi avioliiton onnistumisen mittareista.
-Usein sanotaan, että naisille henkiset arvot ovat tärkeitä ja eron syitäkin haetaan sellaisista asioista. Vaikeampi on tunnustaa, että nainen päätyy eroon seksielämän ongelmien vuoksi. Jos seksi ei liitossa toiminut, heistä tuntui ettei liitossa mikään muukaan toiminut, Päivi Lipponen sanoi Me Naiset -lehdessä."
Liian kiltti, ei läheisyyttä ja seksielämä ei toimi. Prkl, huora nyrkin ja hellan väliin. Niin, ja jos se seksi ei toimi, niin pannaan toimimaan väkisin! Kyllä 22 naista tietää.;););)
Kimi
Banned
- Liittynyt
- 29.4.2002
- Viestejä
- 328
Kyllä se vaan on niin että osa ihmisistä menee niin sekaisin erilaisista aineista että selvinpäin tämä henkilö voi olla koko elämänsä mukava ja ystävällinen, mutta tietyssä tilassa väkivaltainen jne. jne. Ja itse en tiedä ainoatakaan naista joka olisi sen ensimmäisen lyönnin jälkeen lähtenyt pois, sitä kestää yleensä saatanan pitkään ja lopuksi nainen ei enään myönnä pahoinpitelemistä kenellekään vaikka muut näkevät sitä hakkaamista koko ajan.
Ellei jopa tärkein tekijä. Ero naisten ja miesten välillä: miehet haluavat seksiä, naiset tarvitsevat seksiä. ;)
Ainut hyvä ratkaisu perheväkivaltaan: heti ekan iskun jälkeen ero, poliisin puheille ja säälittävä naistenhakkaaja oikeuteen ja toivottavasti vankilaan, tai ainakin maksamaan isosti. Joten Bullhoganin (ja muutaman muun) kanssa olen täysin samaa mieltä. Nollatoleranssi väkivallan suhteen parisuhteessa on paikallaan. Mun perusvaatimukset puolisolle (kumpikin sukupuoli): ei ole väkivaltainen (ikinä!), ei valehtele, ei ole narkkari/alkoholisti.
Clown: soita vaan poliisille ja lastensuojeluviranomaisille! Kyllä ne sen homman hoitaa. Sitä saa ja PITÄÄ puuttua väkivaltatapauksiin!
Aikoinaan kun asuttiin betonilähiössä (mä olin ehkä 5-6-vuotias) oli kuulemma alakerrassa ollut (taas) hirvee meininki (=huutamista, kännäämistä, tappelua yms.). Äiti oli ensin soittanut poliisin, jonka jälkeen oli mennyt sinne ovikelloo soittamaan. Oven avaaja oli ollut suht hölmistynyt, äiti kävelly tyynesti sen ohi kämppään, katellu ympärilleen ja sanonu suunnilleen "Jaha, että tämmöstä...". Sivuhuoneessa oli mm. ollut suunnilleen 1-v pikkulapsi aivan hädässä itkemässä. :( Poliisit olivat sitten tulleet suht äkkiä ja homma oli edennyt siitä sitten.
- Liittynyt
- 26.10.2002
- Viestejä
- 802
Tulee vaan mieleen että henkinen väkivalta on yhtä tappavaa kun fyysinenkin. Tossa henkisessä naiset ovat usein pahempia. Mustelmat ja ruhjeet häviää parissa viikossa, henkisiä vammoja saattaa kantaa hautaan saakka. oikeasti en ole aina yllättynyt kun luen "rauhallinen perheenisä tappoi vaimonsa kirveellä" joskus kymmenen vuoden nalkutuksen jälkeen voi vaan mitta tulla täyteen.
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 446
Naiskovis puhui asiaa siitä, kuinka väkivallan kierre pikkuhiljaa kehittyy pahemmaksi ja pahemmaksi. Yleensä esim. mustasukkaisen miehen huomio tuntuu imartelevalta, sitten se hiljalleen muuttuu henkiseksi väkivallaksi, rajoittamiseksi ja alistamiseksi. Jonakin päivänä sitten tönäistään ja siinä sitä sitten ollaan.
Kukaan ei ole vielä ottanut puheeksi väkivallan aaltomaista kehittymistä suhteessa. Väkivaltaa, varsinkin fyysistä, seuraa aina ns. lepyttelyvaihe, jolloin hakkaaja on valmis hakemaan kuun taivaalta ja muuttumaan. Voi tietysti kysyä, miksi toinen osapuoli uskoo nämä vakuuttelut, mutta kaikki tutkimukset puhuvat sen puolesta, että nimenomaan tuo lepyttelyvaihe on tärkeä suhteen jatkumisen kannalta. Kun puhutaan rakkaudesta ja anteeksiannosta, on vaikea ottaa edes puheeksi koko väkivalta, tämän myös viranomaiset ja auttajat tietävät. Hyvin moni palaa turvakodista jo parin päivän päästä takaisin kotiin, jossa odottavat kukkaset ja ruoka valmiina pöydässä, näin kärjistetysti.
Kun hakkaajilta tässä vaiheessa kysytään, heidän tärkein tavoitteensa on pitää perhe kasassa, hinnalla millä hyvänsä. Huomatkaa, että se on täysin eri asia kuin päästä irti väkivallasta, minkä pitäisi olla se ensisijainen tavoite, ennen kuin minkäänlaista hoitoa (hakkaajalle) kannattaa edes yrittää. Ja sekin vielä, että tällä hetkellä hoitoa on tarjolla hakatuille, ja myös lapsille, mutta hakkaajille huomattavasti vähemmän.
Väkivalta myös raaistuu jatkuessaan, ja väkivalta synnyttää väkivaltaa. Nalkuttaja ei ehkä olisi nalkuttaja tai kännissä ulisija ja raapija, ellei väkivaltaa perheessä olisi jo ennestään.
Vaikka puuttuminen välillä tuntuisi turhauttavalta, kannattaa se silti. Joskus se naapurin kymmenes ovikellon soitto tai poliisien paikalle saattaminen voi olla se kerta, joka laittaa alulle prosessin suhteesta lähtemiseen.
Kukaan ei ole vielä ottanut puheeksi väkivallan aaltomaista kehittymistä suhteessa. Väkivaltaa, varsinkin fyysistä, seuraa aina ns. lepyttelyvaihe, jolloin hakkaaja on valmis hakemaan kuun taivaalta ja muuttumaan. Voi tietysti kysyä, miksi toinen osapuoli uskoo nämä vakuuttelut, mutta kaikki tutkimukset puhuvat sen puolesta, että nimenomaan tuo lepyttelyvaihe on tärkeä suhteen jatkumisen kannalta. Kun puhutaan rakkaudesta ja anteeksiannosta, on vaikea ottaa edes puheeksi koko väkivalta, tämän myös viranomaiset ja auttajat tietävät. Hyvin moni palaa turvakodista jo parin päivän päästä takaisin kotiin, jossa odottavat kukkaset ja ruoka valmiina pöydässä, näin kärjistetysti.
Kun hakkaajilta tässä vaiheessa kysytään, heidän tärkein tavoitteensa on pitää perhe kasassa, hinnalla millä hyvänsä. Huomatkaa, että se on täysin eri asia kuin päästä irti väkivallasta, minkä pitäisi olla se ensisijainen tavoite, ennen kuin minkäänlaista hoitoa (hakkaajalle) kannattaa edes yrittää. Ja sekin vielä, että tällä hetkellä hoitoa on tarjolla hakatuille, ja myös lapsille, mutta hakkaajille huomattavasti vähemmän.
Väkivalta myös raaistuu jatkuessaan, ja väkivalta synnyttää väkivaltaa. Nalkuttaja ei ehkä olisi nalkuttaja tai kännissä ulisija ja raapija, ellei väkivaltaa perheessä olisi jo ennestään.
Vaikka puuttuminen välillä tuntuisi turhauttavalta, kannattaa se silti. Joskus se naapurin kymmenes ovikellon soitto tai poliisien paikalle saattaminen voi olla se kerta, joka laittaa alulle prosessin suhteesta lähtemiseen.
- Liittynyt
- 25.12.2002
- Viestejä
- 331
Shame on you if you pull me once, shame on me if you pull me twice...
Tuo on jostain biisistä ja sopii mun mielestä hyvin periaatteeks sekä tähän hakkaamiseen että pettämiseen.
Onhan se aina helppo sanoa, et lähtis ekasta iskusta, mut kyl se mun mielestä on paras ajattelutapa. Kyl sitä helpommin lähtee siitä ekasta, jos on edes ottanut tän asenteen!
Tuo on jostain biisistä ja sopii mun mielestä hyvin periaatteeks sekä tähän hakkaamiseen että pettämiseen.
Onhan se aina helppo sanoa, et lähtis ekasta iskusta, mut kyl se mun mielestä on paras ajattelutapa. Kyl sitä helpommin lähtee siitä ekasta, jos on edes ottanut tän asenteen!
Hannibal: olen sitä mieltä, että sai ansionsa mukaan. Olen myös sitä mieltä, että ko pariskunnan (ja muiden vastaavien tosielämän parien) olisi pitänyt käydä terapiassa jo aikapäiviä sitten. Lyömisen ja eron aikaankaan/jälkeenkään ei terapia välttämättä ole myöhäistä, mutta monesti on.
Enempi pitäisi puhua ennalta ehkäisystä. Miksi nainen tuntee itsensä imarrelluksi mustasukkaisuudesta (viitaten Naten tekstiin)? Olisiko ko naisen/naisten syytä opetella tuntemaan itsensä paremmin ja löytää vahvempi itseluottamus, ettei tarvitsisi tuntea itseään imarrelluksi mustasukkaisuuden kautta, elää toisten huomion kautta? Sama pätee toki koviin naistenmiehiin, jotka eivät kykene pitkäaikaisiin suhteisiin, koska itseluottamuksensa pohja on siinä, että aina uudestaan hakee imartelua ja ensirakkauden huuman pönkitystä itselleen. Jos mustasukkaisuutta kovin paljoa ilmenee, niin mun mielestä jossain on aina jotain pahasti vialla.
Miksi tilanteen annetaan kehittyä niin pahaksi, että äijä tarttuu kirveeseen tai paljailla nyrkeillä hakkaa toisen puolikuoliaaksi tai muuten vain tulee ero? Miksi ei haeta apua? Perheterapiaa on saatavilla, vars. jos kertoo asiat niinkuin ne ovat tai ehkä suurentelee ongelmia, jos ne eivät ole niin isot (vielä), että perheterapiaan pääsisi mahd. vähällä jonottamisella.
Henkinen väkivaltakin johtuu aina jostakin, ehkä ongelmista parisuhteessa, ehkä henkistä väkivaltaa harrastavan ihmisen korvien välistä. Siihenkin pitäisi ajoissa puuttua. Jos kokee joutuvansa nalkutuksen tms. henkisen väkivallan uhriksi, niin pitää olla pokkaa ottaa asia esille, sanoa suoraan, mitä mieltä on.
Huoh, hyvä munkin näistä saarnata, kun omat suhteet ovat päättyneet paitsi omaan, niin myös puolison epävarmuuteen ja puhumattomuuteen.
Aina voi kumminkin pyrkiä parempaan, koettaa tiedostaa ongelmat ja tarttua niihin ajoissa. Ihmisten elämä ja parisuhteet tietty ovat sellaisia, että täydellisyyteen ei ikinä päästä.
Enempi pitäisi puhua ennalta ehkäisystä. Miksi nainen tuntee itsensä imarrelluksi mustasukkaisuudesta (viitaten Naten tekstiin)? Olisiko ko naisen/naisten syytä opetella tuntemaan itsensä paremmin ja löytää vahvempi itseluottamus, ettei tarvitsisi tuntea itseään imarrelluksi mustasukkaisuuden kautta, elää toisten huomion kautta? Sama pätee toki koviin naistenmiehiin, jotka eivät kykene pitkäaikaisiin suhteisiin, koska itseluottamuksensa pohja on siinä, että aina uudestaan hakee imartelua ja ensirakkauden huuman pönkitystä itselleen. Jos mustasukkaisuutta kovin paljoa ilmenee, niin mun mielestä jossain on aina jotain pahasti vialla.
Miksi tilanteen annetaan kehittyä niin pahaksi, että äijä tarttuu kirveeseen tai paljailla nyrkeillä hakkaa toisen puolikuoliaaksi tai muuten vain tulee ero? Miksi ei haeta apua? Perheterapiaa on saatavilla, vars. jos kertoo asiat niinkuin ne ovat tai ehkä suurentelee ongelmia, jos ne eivät ole niin isot (vielä), että perheterapiaan pääsisi mahd. vähällä jonottamisella.
Henkinen väkivaltakin johtuu aina jostakin, ehkä ongelmista parisuhteessa, ehkä henkistä väkivaltaa harrastavan ihmisen korvien välistä. Siihenkin pitäisi ajoissa puuttua. Jos kokee joutuvansa nalkutuksen tms. henkisen väkivallan uhriksi, niin pitää olla pokkaa ottaa asia esille, sanoa suoraan, mitä mieltä on.
Huoh, hyvä munkin näistä saarnata, kun omat suhteet ovat päättyneet paitsi omaan, niin myös puolison epävarmuuteen ja puhumattomuuteen.
Aina voi kumminkin pyrkiä parempaan, koettaa tiedostaa ongelmat ja tarttua niihin ajoissa. Ihmisten elämä ja parisuhteet tietty ovat sellaisia, että täydellisyyteen ei ikinä päästä.- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 345
Monessa vastauksessa on tullut täällä esille hyviä pointteja, halusinkin herättää asiasta keskustelua koska perheväkivalta on suuri ongelma Suomessa. Vaikeampi on sitten sanoa että kuinka sitä voidaan vähentää; rangaistuksilla vai terapialla. Oman työkokemukseni mukaan, jossa olen ollut perheväkivallan uhrien kanssa tekemisissä, on hyvin vaikeaa lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta. Niinkuin Nate sen ilmaisi, yleensä väkivaltaa seuraa "sovittelukausi" jolloin lupaillaan paljon ja hyvitellään entisiä tekoja. Tässä vaiheessa terveys- ja sosiaalipalvelut ovatkin sitten monesti sellaisessa tilanteessa että apu ei kelpaa, tai sitä ei uskalleta ottaa vastaan.
Jotkut ovat myös sitä mieltä että parisuhteesta pitää lähteä pois, idea on oikea mutta mielestäni ja kokemukseni mukaan vaikea toteuttaa. Henkilö joka on kestänyt (joutunut kestämään) henkistä ja fyysistä väkivaltaa pitkän aikaa, on niin alistettu ettei pysty paljoa omia päätöksiä tekemään. Ja lähtö ei välttämättä muuta omaa käyttäytymismallia, nainen etsii vaan uuden hakkaajan, koska perverssillä ja valitettavalla tavalla väkivaltaisessa suhteessa lyöjä ja lyötävä tavallaan ruokkivat toistensa viettejä (useissa tapauksissa on tämä funktio).
Toivottavasti kuitenkin tuo lakialoite perheväkivallan " syytesuojattomuudesta" menee läpi ja lyöjiä syytetään aina uhrin mielipiteestä riippumatta. Toisaalta tämä voi johtaa valitettavasti myös siihen että kostoyrityksiä voi tulla enemmän, ja kynnys väkivallan ilmoittamiseen on korkeampi, koska uhri tietää että hänelle voidaan kostaa ilmoitus sitten tulevaisuudessa. Tämä antaisi kuitenkin viestin teon vakavuudesta. Vaikken ole mikään äärettömän lapsirakas henkilö niin en silti käsitä miten jotkut voivat kohdella lapsiaan niin että he joutuvat perheväkivallan uhriksi niin katsojina kuin kohteina.
Ja vielä lisäksi muistelisin että lapsiin kohdistuva väkivalta on aina ilmoitettava viranomaisille lastensuojelunlain perusteella, näin muistelisin, ehkäpä joku lakioppinut voi varmistaa olenko oikeassa.
Toivottavasti kaikki osallistujat ovat saaneet jotain ajatuksia keskustelusta. Koska edes keskusteleminen auttaa jo asioiden eteenpäin menossa.
Muuten toivottelen kaikille aurinkoista kevätpäivää.
Jotkut ovat myös sitä mieltä että parisuhteesta pitää lähteä pois, idea on oikea mutta mielestäni ja kokemukseni mukaan vaikea toteuttaa. Henkilö joka on kestänyt (joutunut kestämään) henkistä ja fyysistä väkivaltaa pitkän aikaa, on niin alistettu ettei pysty paljoa omia päätöksiä tekemään. Ja lähtö ei välttämättä muuta omaa käyttäytymismallia, nainen etsii vaan uuden hakkaajan, koska perverssillä ja valitettavalla tavalla väkivaltaisessa suhteessa lyöjä ja lyötävä tavallaan ruokkivat toistensa viettejä (useissa tapauksissa on tämä funktio).
Toivottavasti kuitenkin tuo lakialoite perheväkivallan " syytesuojattomuudesta" menee läpi ja lyöjiä syytetään aina uhrin mielipiteestä riippumatta. Toisaalta tämä voi johtaa valitettavasti myös siihen että kostoyrityksiä voi tulla enemmän, ja kynnys väkivallan ilmoittamiseen on korkeampi, koska uhri tietää että hänelle voidaan kostaa ilmoitus sitten tulevaisuudessa. Tämä antaisi kuitenkin viestin teon vakavuudesta. Vaikken ole mikään äärettömän lapsirakas henkilö niin en silti käsitä miten jotkut voivat kohdella lapsiaan niin että he joutuvat perheväkivallan uhriksi niin katsojina kuin kohteina.
Ja vielä lisäksi muistelisin että lapsiin kohdistuva väkivalta on aina ilmoitettava viranomaisille lastensuojelunlain perusteella, näin muistelisin, ehkäpä joku lakioppinut voi varmistaa olenko oikeassa.
Toivottavasti kaikki osallistujat ovat saaneet jotain ajatuksia keskustelusta. Koska edes keskusteleminen auttaa jo asioiden eteenpäin menossa.
Muuten toivottelen kaikille aurinkoista kevätpäivää.
