Musiikin kuuntelu lienee kätevimpiä tapoja palata vanhoihin muistoihin ja tunnelmiin.
Pelimaailmassa se tarkottaa, että ei tarvihe kaivella/käynnistellä pleikkaria tai SNESsiä tahi nysvätä emulaattoreiden kanssa eikä myöskään pilata vuosikausia kullassa marinoituja muistoja. Todelliselle toiminnalle on oma aikansa ja paikkansa, mutta näin vanhemmalla iällä sitä useemmin vaan fiilistelee korvien kautta muun tekemisen ohessa. Pelimusiikeilla on toki myös oma itsenäinen arvonsa ihan musiikkina eikä pelkästään kylkiäisinä tai pelitunnelman luojina. Skaala on laaja vuosikymmenien takaisista piipityksistä nykyajan eeppisiin sinfonioihin.
Ohessa muutama itselle syystä tai toisesta mieleen jäänyt.
PC:
Duke Nukem - Main Theme
No nyt puhutaan klassikosta. Ei paljoo kovempaa voinut kuvitella kun ampua sikoja palasiksi ja viskoa seteleitä strippareille. Ja ampua stripparit palasiksi. Sitten kuselle, aaaaahhhh.
Raptor - Level 1
Tässä genressä oli kyllä muitakin hienoja edustajia, mutta nimet ei palaa mieleen. Syntikkaa ja kitaraa peliin, niin tippuu metalli taivaalta.
The Secret of Monkey Island - Intro
Yks kaikkien aikojen parhaita synttärilahjoja, kummi toi Monkey Island 1 & 2 -tuplapakkauksen. Aikonaan pelattiin kakkosta kaverin kanssa samaan aikaan. Siihen aikaan ei toki ollut kotona nettiä, joten jos pitempään tuli jumiteltua, niin lankapuhelimeen roikkumaan ja kaverilta kyselemään oliko päässyt etenemään.
StarCraft - Main Theme
Itse heräsin kyllä StarCraftiin vasta Broodin myötä, vaikka olin alkuperäisen pelaamista sivusta seurannutkin. Broodi jäi lyhytaikaseks kokeiluks kotona, koulun jälkeen tietokoneluokassa tuli jokusen kerran rämpättyä. Tasoero kavereihin oli liian iso, pelailivat varmaan kymmenkunta vuotta aktiivisesti, oli klaanit ja kaikki.
Command & Conquer: Red Alert - Hell March
Koskaan en itse ole peliä omistanut, mutta sängynlaidalta ensin yhden kaverin luona seurannut ja myöhemmin toisen luona silmät yötä ja aamua myöten sirrissä itse rouhinut.
Playstation 1:
Tomb Raider II- Main Theme
Ihka ensimmäinen pleikkapelini, ostettu isän työkaverin suosituksesta koneen kylkeen. Muistan vuotavan nenäni kanssa olleeni mummin ja ukin luona ja ammuskelleeni ekassa kentässä tiikereitä. Liekkö Laralla tissit vähän pienentyneet vuosien saatossa, en oo tarkkaan seurannu. Taitaa se aika kuuma olla silti vieläki.
Legend of Legaia - Cara's Theme
Tämä surumielinen rauhallisuus on siinä mielessä merkittävä, että se esiintyy kahdessa itselle tärkeässä pelissä. Legend of Legaia oli ensimmäinen kokemus ja rakkaus japsiropen saralla. Setä toi piraattina Venäjältä vahingossa vähän väärän pelin, mutta paljon suurempaa onnee ei ois onnettomuudessa voinu sattua. Myös Alundran viehätys jatkuu vielä vuosia edellisen läpipeluun jälkeen ja Zeldat ynnä muuta nintendoversiot suurelta osin missanneena edustaa miulle seikkailuroolipelien kirkkainta kärkeä.
Legend of Legaia - Theme of Legaia
Legend of Legaia - End Title
Vittu miten herkkää. Tuossa välissä on jumankauta pelastettu maailma. Puut vihertää, ilma on kirkas, uusi alku kaikille. Pojasta mieheksi ja muijan kanssa maailmalle taas. Huhu, kyllä ensimmäisensä muistaa aina.
Alundra - Working Designs Opening
Oli se kyllä pirun kova peli. Muistan joskus pelanneeni reilu yheksän tuntia ilman mitään taukoja. Hautuumaan alla jossai helevetin katakombeissa etin tallennuspaikkaa ja kun lopulta oli liian kova nälkä, niin jääkaapille kävellessä tuntu tosielämä jo suorastaa epätodelliselta, unelta melkeen.
Resident Evil 2 - Police Station Hall Theme
Resident Evil 2 - S.T.A.R.S. Office Theme
Karmii kyllä vähä vieläki. Muistaakseni lupasin isälle tiskata viikon ja siivota huoneeni tai jotain vastaavaa, jos saan RESin. Saman tien tuli kolme kaveria käymään, kun tuon sain ja seuraavana päivänä jo lissää. Kyllä tuota tuli muinaisesta Playstation-lehdestä pitkään kuolattua etukäteen eikä se pettäny.
Chrono Cross - Time's Scar
Aikoinaan Final Fantasyjen varjoon suotta jäänyt. Jäi tosin itselläkin kesken kun myin modatun pleikan pois. Sinänsä kiintoisia ajatuksia.. "millainen olisi tuntemani maailma ilman minua"
Final Fantasy VII - Fighting
Final Fantasy VII - Still More Fighting
FF:stä puheen ollen. Jäi tämäkin mestartejos kesken, kun oli kaverilta lainassa vain hän. Seiskaa, kypää ja kahtatoista spelanneena voin yhtyä niihn lukuisiin ystäviin, jotka näitä ylistävät, vaikkakin itselle ovat jääneet monia muita (JRPG-)pelisarjoja etäisemmiksi.
Soul Blade - Opening
Voi hyvinkin olla, että pelasin Soul Bladea enemmän kuin Tekkeneitäni (1&3) yhteensä. Takilla hölskyy kivasti. Voldo on vittumainen hörhö. Lei Longilla varmaan tuli eniten harrastettua nunchakurankasua. Kunniamaininta ympäri karttaa haahuilusta tarinamoodissa ja uusien aseiden keräily voittojen myötä.
Playstation 2:
Silent Hill 2 - Theme of Laura
Sinänsä tässä pelissä musiikin osa on aika vähäinen, mutta äänien sitäkin suurempi. Muistan vieläkin elävästi, kun oltiin mökillä kaverin kanssa ja kuviteltiin äänien perusteella pyramidipään olevan seuraavassa huoneessa. Se oli ajatuksena sen verran karmiva, että käytiin pihamaalla auringonvalossa pelaamassa erä pingistä ennen kun uskalti jatkaa.
Shadow of the Colossus - Opened Way
Kuvittele ittes karuun erämaahan roikkumaan kerrostalon kokosen, ikiaikasen mörrin selkäkarvoista. Kun se hetkeks hellittää mahottaman ravistelun ja tempomisen, koitat pikkuhiljaa hivuttautua puukottamaan sitä niskaan. Rakkaasi elämän puolesta taistelet. Eikö sovi perhana hyvin siihen hommaan musiikki tämä?
Metal Gear Solid 2 - Main Theme
Vaikka kaveri oli vannoutunut fani ja tyrkyttäjä ala-asteela jo, otin asiakseni vasta toissa kesänä sivistää itseäni MGS:ien parissa. Numero kolme on kesken, mutta osaan ymmärtää suosiota.
Muut konsolit:
Shenmue - Main Theme
Hmm, Dreamcastin helmiä. Trukilla ajaminen voi olla kivaa, varastohommia jee. Ninja pistää pahiksille pataan ja kostetaan isäukon kohtaloa.
Halo - Halo Theme
Poksin Halo. Muistan saaneeni kaverilta kehuja, miten hyvin osaan käyttää melee-nappia. Liekkö sitten ollu vittuilua osumatarkkuudesta. tulihan tuota pelattua aikoinaan kaverin tykönä.
Pistääkää omia suosikkeja kuulolle. Joko niitä, mitkä herättää parhaiten muistoja tai muuten vaan istuu korvaan.
Pelimaailmassa se tarkottaa, että ei tarvihe kaivella/käynnistellä pleikkaria tai SNESsiä tahi nysvätä emulaattoreiden kanssa eikä myöskään pilata vuosikausia kullassa marinoituja muistoja. Todelliselle toiminnalle on oma aikansa ja paikkansa, mutta näin vanhemmalla iällä sitä useemmin vaan fiilistelee korvien kautta muun tekemisen ohessa. Pelimusiikeilla on toki myös oma itsenäinen arvonsa ihan musiikkina eikä pelkästään kylkiäisinä tai pelitunnelman luojina. Skaala on laaja vuosikymmenien takaisista piipityksistä nykyajan eeppisiin sinfonioihin.
Ohessa muutama itselle syystä tai toisesta mieleen jäänyt.
PC:
Duke Nukem - Main Theme
No nyt puhutaan klassikosta. Ei paljoo kovempaa voinut kuvitella kun ampua sikoja palasiksi ja viskoa seteleitä strippareille. Ja ampua stripparit palasiksi. Sitten kuselle, aaaaahhhh.
Raptor - Level 1
Tässä genressä oli kyllä muitakin hienoja edustajia, mutta nimet ei palaa mieleen. Syntikkaa ja kitaraa peliin, niin tippuu metalli taivaalta.
The Secret of Monkey Island - Intro
Yks kaikkien aikojen parhaita synttärilahjoja, kummi toi Monkey Island 1 & 2 -tuplapakkauksen. Aikonaan pelattiin kakkosta kaverin kanssa samaan aikaan. Siihen aikaan ei toki ollut kotona nettiä, joten jos pitempään tuli jumiteltua, niin lankapuhelimeen roikkumaan ja kaverilta kyselemään oliko päässyt etenemään.
StarCraft - Main Theme
Itse heräsin kyllä StarCraftiin vasta Broodin myötä, vaikka olin alkuperäisen pelaamista sivusta seurannutkin. Broodi jäi lyhytaikaseks kokeiluks kotona, koulun jälkeen tietokoneluokassa tuli jokusen kerran rämpättyä. Tasoero kavereihin oli liian iso, pelailivat varmaan kymmenkunta vuotta aktiivisesti, oli klaanit ja kaikki.
Command & Conquer: Red Alert - Hell March
Koskaan en itse ole peliä omistanut, mutta sängynlaidalta ensin yhden kaverin luona seurannut ja myöhemmin toisen luona silmät yötä ja aamua myöten sirrissä itse rouhinut.
Playstation 1:
Tomb Raider II- Main Theme
Ihka ensimmäinen pleikkapelini, ostettu isän työkaverin suosituksesta koneen kylkeen. Muistan vuotavan nenäni kanssa olleeni mummin ja ukin luona ja ammuskelleeni ekassa kentässä tiikereitä. Liekkö Laralla tissit vähän pienentyneet vuosien saatossa, en oo tarkkaan seurannu. Taitaa se aika kuuma olla silti vieläki.
Legend of Legaia - Cara's Theme
Tämä surumielinen rauhallisuus on siinä mielessä merkittävä, että se esiintyy kahdessa itselle tärkeässä pelissä. Legend of Legaia oli ensimmäinen kokemus ja rakkaus japsiropen saralla. Setä toi piraattina Venäjältä vahingossa vähän väärän pelin, mutta paljon suurempaa onnee ei ois onnettomuudessa voinu sattua. Myös Alundran viehätys jatkuu vielä vuosia edellisen läpipeluun jälkeen ja Zeldat ynnä muuta nintendoversiot suurelta osin missanneena edustaa miulle seikkailuroolipelien kirkkainta kärkeä.
Legend of Legaia - Theme of Legaia
Legend of Legaia - End Title
Vittu miten herkkää. Tuossa välissä on jumankauta pelastettu maailma. Puut vihertää, ilma on kirkas, uusi alku kaikille. Pojasta mieheksi ja muijan kanssa maailmalle taas. Huhu, kyllä ensimmäisensä muistaa aina.
Alundra - Working Designs Opening
Oli se kyllä pirun kova peli. Muistan joskus pelanneeni reilu yheksän tuntia ilman mitään taukoja. Hautuumaan alla jossai helevetin katakombeissa etin tallennuspaikkaa ja kun lopulta oli liian kova nälkä, niin jääkaapille kävellessä tuntu tosielämä jo suorastaa epätodelliselta, unelta melkeen.
Resident Evil 2 - Police Station Hall Theme
Resident Evil 2 - S.T.A.R.S. Office Theme
Karmii kyllä vähä vieläki. Muistaakseni lupasin isälle tiskata viikon ja siivota huoneeni tai jotain vastaavaa, jos saan RESin. Saman tien tuli kolme kaveria käymään, kun tuon sain ja seuraavana päivänä jo lissää. Kyllä tuota tuli muinaisesta Playstation-lehdestä pitkään kuolattua etukäteen eikä se pettäny.
Chrono Cross - Time's Scar
Aikoinaan Final Fantasyjen varjoon suotta jäänyt. Jäi tosin itselläkin kesken kun myin modatun pleikan pois. Sinänsä kiintoisia ajatuksia.. "millainen olisi tuntemani maailma ilman minua"
Final Fantasy VII - Fighting
Final Fantasy VII - Still More Fighting
FF:stä puheen ollen. Jäi tämäkin mestartejos kesken, kun oli kaverilta lainassa vain hän. Seiskaa, kypää ja kahtatoista spelanneena voin yhtyä niihn lukuisiin ystäviin, jotka näitä ylistävät, vaikkakin itselle ovat jääneet monia muita (JRPG-)pelisarjoja etäisemmiksi.
Soul Blade - Opening
Voi hyvinkin olla, että pelasin Soul Bladea enemmän kuin Tekkeneitäni (1&3) yhteensä. Takilla hölskyy kivasti. Voldo on vittumainen hörhö. Lei Longilla varmaan tuli eniten harrastettua nunchakurankasua. Kunniamaininta ympäri karttaa haahuilusta tarinamoodissa ja uusien aseiden keräily voittojen myötä.
Playstation 2:
Silent Hill 2 - Theme of Laura
Sinänsä tässä pelissä musiikin osa on aika vähäinen, mutta äänien sitäkin suurempi. Muistan vieläkin elävästi, kun oltiin mökillä kaverin kanssa ja kuviteltiin äänien perusteella pyramidipään olevan seuraavassa huoneessa. Se oli ajatuksena sen verran karmiva, että käytiin pihamaalla auringonvalossa pelaamassa erä pingistä ennen kun uskalti jatkaa.
Shadow of the Colossus - Opened Way
Kuvittele ittes karuun erämaahan roikkumaan kerrostalon kokosen, ikiaikasen mörrin selkäkarvoista. Kun se hetkeks hellittää mahottaman ravistelun ja tempomisen, koitat pikkuhiljaa hivuttautua puukottamaan sitä niskaan. Rakkaasi elämän puolesta taistelet. Eikö sovi perhana hyvin siihen hommaan musiikki tämä?
Metal Gear Solid 2 - Main Theme
Vaikka kaveri oli vannoutunut fani ja tyrkyttäjä ala-asteela jo, otin asiakseni vasta toissa kesänä sivistää itseäni MGS:ien parissa. Numero kolme on kesken, mutta osaan ymmärtää suosiota.
Muut konsolit:
Shenmue - Main Theme
Hmm, Dreamcastin helmiä. Trukilla ajaminen voi olla kivaa, varastohommia jee. Ninja pistää pahiksille pataan ja kostetaan isäukon kohtaloa.
Halo - Halo Theme
Poksin Halo. Muistan saaneeni kaverilta kehuja, miten hyvin osaan käyttää melee-nappia. Liekkö sitten ollu vittuilua osumatarkkuudesta. tulihan tuota pelattua aikoinaan kaverin tykönä.
Pistääkää omia suosikkeja kuulolle. Joko niitä, mitkä herättää parhaiten muistoja tai muuten vaan istuu korvaan.
