Tulitikkutehtaan tyttö: Satumaa
Kohtaus ilmentää riipaisevalla tavalla yksinäisyyttä ja nuoren naisen rakkauden kaipuuta. Kaipuu toisein ihmisen luo, lähelle. Aivan kuin puukkoa haavassa kääntäisi, niin köyhyys lyö leiman tyttöön. Elämä, sosiaaliset suhteet kaikki.
Reijo taipale laulaa:
Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois
vaan siivetönnä en voi lentää
vanki olen maan
vain aatoksin mi kauas entää
sinne käydä saan
Voiko enään riipaisevamminn sitä ilmaista, epätoivoa. Siivetönnä tyttö istuu tanssilavan seinustalla. Sormipaneli painaa selkään, jaffa pullot ketääntyy jalkoihin. Ja odottaa.