"Palautuminen"

Liittynyt
9.3.2020
Viestejä
8
Hei, olen ihmetellyt tämmöstä asiaa kun reenaan niin reenin päätteeksi tuntuu että voisi tehdä enemmän sillä energia ja voimatasot palautuu takas kun pitäny esim 90sekan palautumisen joten onko ohjelmassa jotain ongelmaa sillä teen 2 pääliikettä ja 2-3 apuliikettä "isoilla painoilla". että ei ainakaa ole liian pienet painot itselle ainakaan. Palautuuko toiset ihmiset vaan nopeampaa vain pitäiskö nostaa sarjoje määrä kolmesta neljään tai mitä tehä? Painoja ei kykene nostamaan sillä silloin tekniikka on erittäin likaista.
 
Kuinka pitkä treenihistoria ja ovatko sarjapainot nousseet ajan myötä?

Jos treenin jälkeen tuntuu melkein siltä, että ei olisi edes treenannut, niin sitten ei valitettavasti ole treenannut kunnolla. Toiset ihmiset palautuvat nopeammin, mutta kukaan ei kyllä palaudu kunnolla muutamassa minuutissa tai edes muutamassa tunnissa.

Syvempää analyysia korjauskohteista treenissä ei aloituspostin perusteella voi tehdä, koska jos painot ovat niin isot, että isommilla ei voi tehdä tekniikan hajoamatta ja silti treeni ei tunnu missään, niin se on oikeastaan mahdotonta ja pitäisi itse nähdä se tekeminen livenä, että pystyisi sanomaan jotain järkevää. 4-5 liikettä x 3 sarjaa on kyllä riittävästi; enemmänkin voisi tietysti tehdä, mutta ei tuo varmaan siitä neljännestä sarjasta parane ja sitten jos aletaan loputtomasti lisäämään sarjamääriä, niin ollaan jo kestävyysurheilun eikä tehokkaan lihaskuntoharjoittelun puolella.
 
Tuo on just hyvä kun treeni ei tee invalidiksi. Aika old school juttuja nuo että treenin pitäisi romuttaa koko ukko ja valitetaan viikko miten kipeeks jalat tulivat. Pystyy myös treenaamaan useammin kun treeni ei tapa ja näin ollen palautumiskyky kehittyy. Onhan se myös hyvän kunnon merkki jos puntti treeni ei tee romuksi.
 
Tuo on just hyvä kun treeni ei tee invalidiksi. Aika old school juttuja nuo että treenin pitäisi romuttaa koko ukko ja valitetaan viikko miten kipeeks jalat tulivat. Pystyy myös treenaamaan useammin kun treeni ei tapa ja näin ollen palautumiskyky kehittyy. Onhan se myös hyvän kunnon merkki jos puntti treeni ei tee romuksi.
On se silti vähän kumma jos ei missään tunnu. Tai sekin on tietysti hyvin subjektiivista. Voi olla, että aloittajalla tuntuu kyllä että on treenattu, mutta tuntuu samalla, että voisi tehdä enemmänkin. Se taas on ihan normaalia ja niin sen pitää ollakin.

Mulla on kyllä koko loppu illan kroppa sen tuntuinen, että jotain on tehty. Siis selvästi rasittuneen oloinen, mutta ei se tietysti siltä voi tuntua, että ei enää yhtään lisää.
 
Reeni tuntuu reenin aikana että kuolee ja viimeset toistot tehää hampaat irvessä mutta reenin jälkeen sitten vaan tuntuu että voisi tehä enemmän mutta sitte onko lihas kasvun kanssa kannattavaa en tiedä eli reeni tuntuu ja menee perille ja tuntuu illalla ja seuraavanaki päivänä. Reeni taustaa on 10 v josta salia 2 vuotta. Kropassa kyllä lihas kasvaa että ei siinä sen puolee :) niin ja sarjapainot on noussut ja nostatan niitä aina.
esim selkä reenistä tämän viikon
Leuanvedot 12x3
Ylätalja leveellä 10x3 pudotuksilla
Kulmasoutu 10x3 viimenen pudotuksella
Colemanin soutu 12x3 pudotuksilla
 
Kuinka pitkä treenihistoria ja ovatko sarjapainot nousseet ajan myötä?

Jos treenin jälkeen tuntuu melkein siltä, että ei olisi edes treenannut, niin sitten ei valitettavasti ole treenannut kunnolla. Toiset ihmiset palautuvat nopeammin, mutta kukaan ei kyllä palaudu kunnolla muutamassa minuutissa tai edes muutamassa tunnissa.

Syvempää analyysia korjauskohteista treenissä ei aloituspostin perusteella voi tehdä, koska jos painot ovat niin isot, että isommilla ei voi tehdä tekniikan hajoamatta ja silti treeni ei tunnu missään, niin se on oikeastaan mahdotonta ja pitäisi itse nähdä se tekeminen livenä, että pystyisi sanomaan jotain järkevää. 4-5 liikettä x 3 sarjaa on kyllä riittävästi; enemmänkin voisi tietysti tehdä, mutta ei tuo varmaan siitä neljännestä sarjasta parane ja sitten jos aletaan loputtomasti lisäämään sarjamääriä, niin ollaan jo kestävyysurheilun eikä tehokkaan lihaskuntoharjoittelun puolella.
 
Mulle tulee treenin jälkeen uupumus ja voimattomuus vain, kun teen ihan absoluuttisilla maksimitehoilla alle 5 toiston sarjoja isoja massaliikkeitä, oikeastaan lähinnä kyykkyä. Lihakset palautuvat nopeasti, viimeistään seuraavaksi päiväksi, mutta hermosto on ihan tukossa. Mavestakaan ei tule läheskään niin pahaa jumia kuin kyykyistä. Isoja massaliikkeitä en vedä koskaan failureen, koska tekniikka pettää voimien huvetessa liikaa ja en halua rikkoa paikkoja.

Pumppailusarjoja (8-15 toistoa) tehdessä voin tehdä liikkeitä about loputtomasti, kun vaan pidennän taukoja. Vedän monesti etenkin vikat sarjat failureen asti, koska pienet lihakset ja eristävät liikkeet palautuvat nopeasti. Olen toki sen verran hupiukkotreenaaja, etten istu kello kaulassa palautumassa sarjasta, vaan pidän sopivan tuntuisen tauon ja jatkan kun hyvältä tuntuu.
 
Itse vastaavassa tilanteessa etsisin tasapainon. Enemmän voluumia ja jossain vaiheessa mennään hieman yli. Nykyinen voluumi ehkä optimaaliseen liian pieni.

En itse osaa nähdä hieman ylimenemisessä mitään ongelmaa, koska ainakin itsellä kroppaa kuuntelemalla sen huomaa melko nopeasti. Samoin mitä olen yrittänyt opetella viime aikoina asiaa niin suurin osa vammautumisista / ylikunnoista tulee hampaat irvellä pakolla vaikka huonolta tuntuu mentaliteetilla treenailusta, joka taas on täysin väärin riippumatta lajista.

Toki riippuu miten vakavasti ottaa ja mitä hakee.

Myös se huomioitava, että vastustan kategorisesti kaikessa kaikille sopii yksi ja sama puku mentaliteettia. Jossa teetetään samaa ohjelmaa kaikille, vaikka osalle ne eivät sovi.
 
Viimeksi muokattu:
Itse vastaavassa tilanteessa etsisin tasapainon. Enemmän voluumia ja jossain vaiheessa mennään hieman yli. Nykyinen voluumi ehkä optimaaliseen liian pieni.

En itse osaa nähdä hieman ylimenemisessä mitään ongelmaa, koska ainakin itsellä kroppaa kuuntelemalla sen huomaa melko nopeasti. Samoin mitä olen yrittänyt opetella viime aikoina asiaa niin suurin osa vammautumisista / ylikunnoista tulee hampaat irvellä pakolla vaikka huonolta tuntuu mentaliteetilla treenailusta, joka taas on täysin väärin riippumatta lajista.

Toki riippuu miten vakavasti ottaa ja mitä hakee.

Myös se huomioitava, että vastustan kategorisesti kaikessa kaikille sopii yksi ja sama puku mentaliteettia. Jossa teetetään samaa ohjelmaa kaikille, vaikka osalle ne eivät sovi.

Aivan samaa mieltä olen tosta että samaa ohjelmaa kaikille teetetään joten sen takia teen aina itse ohjelmani ja tunnustelen miten kroppa ottaa vastaan reenin ja muutan jos tuntuu että seuraavana päivänä lihas ei ole ottanut vastaa reeniä. Kuitenkin parhaiten ihminen itse tietää mikä reeni on paras jos on vain kykenevä suunnittelemaan.
 
Siis mitä samaa ohjelmaa ja kelle kaikille? Toi vipa lause on hieman hassu. Kyllä ite pystyy itelleen tekeen treenien ohjelmointia, jos osaa. Tottakai. Sama ku että tekee sitä jokanen itelleen talon, jos osaa. Aika iso osa ei osaa, halua, viitsi jne. Lihas ei kyllä seuraavana päivänä osaa sen kummemmin kertoa, onko se vastaanottanut treeniä vai ei.
 
Siis mitä samaa ohjelmaa ja kelle kaikille? Toi vipa lause on hieman hassu. Kyllä ite pystyy itelleen tekeen treenien ohjelmointia, jos osaa. Tottakai. Sama ku että tekee sitä jokanen itelleen talon, jos osaa. Aika iso osa ei osaa, halua, viitsi jne. Lihas ei kyllä seuraavana päivänä osaa sen kummemmin kertoa, onko se vastaanottanut treeniä vai ei.
Moni vielä luulee osaavansa, mikä on eri asia kuin osata oikeasti. Sen on saanut itsekin huomata miten valtavasti on saanut oppia uutta kun vaihtoi voimanostotyyliseen treenaamiseen. Se on sen verran eri maailmansa kuitenkin, että se laajensi näkökenttää aika tavalla.
 
Juu no noinpa ja toki nykyään asiantuntijoita koulutetaan nettikursseilla ja pikakoulutuksilla mielin määrin, ettei ihan aina kompetenssit kohtaa. Kaikki tietää kaiken. Ite oon reilu 30v tätä touhua opiskellut ja tehnyt ja mielestäni tiedän jo/vasta pikkuisen. Ja veikkaan, ettei se voimatreeni silti sun lihaksiakaan surkastuttanu oo.
 
Moni vielä luulee osaavansa, mikä on eri asia kuin osata oikeasti. Sen on saanut itsekin huomata miten valtavasti on saanut oppia uutta kun vaihtoi voimanostotyyliseen treenaamiseen. Se on sen verran eri maailmansa kuitenkin, että se laajensi näkökenttää aika tavalla.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, niin olitko siis ensin treenannut bodaustyylisesti monta vuotta? Onko silloin mahdollista, että uusi kehitys johtui nimenomaan treenityylin radikaalista muutoksesta, eikä pelkästään voimannostotreenistä itsessään? Vai tarkoititko, että painotus treenissä siirtyi tukemaan hermoston irtiottokykyä ja lyhyempiä sarjoja riippumatta siitä, olivatko liikkeinä juuri kyykky, penkki ja mave?
 
Juu no noinpa ja toki nykyään asiantuntijoita koulutetaan nettikursseilla ja pikakoulutuksilla mielin määrin, ettei ihan aina kompetenssit kohtaa. Kaikki tietää kaiken. Ite oon reilu 30v tätä touhua opiskellut ja tehnyt ja mielestäni tiedän jo/vasta pikkuisen. Ja veikkaan, ettei se voimatreeni silti sun lihaksiakaan surkastuttanu oo.
Mäkin tiedän vasta miten vähän tiedän. Eikä se voimatreeni varsinaisesti ihan surkastuttanut niitä ole, ei. Otetaan surkastumisen täysi vastakohta, niin se on se mitä on tapahtunut.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, niin olitko siis ensin treenannut bodaustyylisesti monta vuotta? Onko silloin mahdollista, että uusi kehitys johtui nimenomaan treenityylin radikaalista muutoksesta, eikä pelkästään voimannostotreenistä itsessään? Vai tarkoititko, että painotus treenissä siirtyi tukemaan hermoston irtiottokykyä ja lyhyempiä sarjoja riippumatta siitä, olivatko liikkeinä juuri kyykky, penkki ja mave?
Mähän en puhunut edes kehityksestä tuossa viestissä. Vasta tässä. Mutta en oikein usko, että se johtui treenityylin muutoksesta, koska mä olen nyt tehnyt voimatreeniä jotain viisi vuotta ja kehitys on tullut tässä vähitellen. Sitä ei voi tietää miten hyvin bodaustreeni olisi purrut samassa ajassa, mutta sitäkin tuli kyllä tehtyä monen monta vuotta. 15 vuotta tässä on aktiivista treeniä takana.
 
Viimeksi muokattu:
Juu aika sinnikäs on se oletus monenkin treenaajan päässä, että lihaksen ja voiman rakentaminen olis jotenkin vain näennäisen samankaltaista, mutta silti hyvin erilaista treeniä siellä salilla. No ei ole ei. Hyvin hyvin isolle osalle sitä pihviä kertyy, kun rautaa lisätään tankoon tekniikan kärsimättä. Monet kuvittelee, että voimatreeni olis vain niitä 1-3 toiston sarjoja, mutta aika harvan voimanostajankaan kohdalla se pitää ympäri vuoden paikkaansa. Mun jengissä on pari semmosta, joilla aika iso osa treeneistä tehdään yksilöllisistä syistä lähes kauttaaltaan alle vitosilla. Suurin osa kuitenkin treenaa peruskausilla varsin "normaalisti" 4-10 toiston sarjapituuksilla ja silti voima on se mitä haetaan ja mikä myös kehittyy. Ei ole ihan yks eikä toinenkaan treenaaja, joka on silti valitellut vaatteiden jäämistä pieneksi, vaikkei bodaus olis mielessä.
 
Mäkin tiedän vasta miten vähän tiedän. Eikä se voimatreeni varsinaisesti ihan surkastuttanut niitä ole, ei. Otetaan surkastumisen täysi vastakohta, niin se on se mitä on tapahtunut.


Mähän en puhunut edes kehityksestä tuossa viestissä. Vasta tässä. Mutta en oikein usko, että se johtui treenityylin muutoksesta, koska mä olen nyt tehnyt voimatreeniä jotain viisi vuotta ja kehitys on tullut tässä vähitellen. Sitä ei voi tietää miten hyvin bodaustreeni olisi purrut samassa ajassa, mutta sitäkin tuli kyllä tehtyä monen monta vuotta. 15 vuotta tässä on aktiivista treeniä takana.

Ok, oletin, että uuden oppiminen on käytännössä sama asia, kuin kehitys. Tietty oppimista sekin on, kun huomaa, mitkä jutut eivät toimi. Kontrastina voin kertoa, että itselle toimi voimannosto painotteinen treeni ekat 5 vuotta, jonka jälkeen homma oli muuttunut liian monotiniseksi ja kroppa oli epätasapainossa. Yhteensä treeniä takana nyt reilu 12 v, enkä ole vielä tähän päivään mennessä löytänyt systeemiä, joka ei toimisi. Kunnes se ei enää toimikaan.. Paradoksaalista..

Loppukaneettina ehkä voisin sanoa, että sarjapainoprogressio ja tiukka keskittyminen kouralliseen pääliikkeitä toimii tosi hyvin. jos se on aitoa. Eli jos motivaatio on kunnossa. Jos taas paikat meinaa prakata, tai omat välitukset eivät ole hyvät ko. liikkeeseen, esim. omalla kohdalla penkkiin, niin hommaa voi lähestyä muistakin suunnista, kuten kierrättämällä liikevariaatioita jne. Tietty liikkeiden kierrätys voi sekin olla voimatreeniä, ainostaan spesifisyys ei ole yhtä äärimmilleen vietyä.
 
Kontrastina voin kertoa, että itselle toimi voimannosto painotteinen treeni ekat 5 vuotta, jonka jälkeen homma oli muuttunut liian monotiniseksi ja kroppa oli epätasapainossa.
Oppiminen on juuri sitä ettei käy niin, että homma muuttuu monotoniseksi ja saa kropan epätasapainoon. Tuollaisista pitäisi oppia miten sen välttää.
 
Oppiminen on juuri sitä ettei käy niin, että homma muuttuu monotoniseksi ja saa kropan epätasapainoon. Tuollaisista pitäisi oppia miten sen välttää.

Tietty, paitsi ettei siihen ole olemassa mitään valmista kaavaa, tai "oikeaa" tapaa treenata, joka takaisi sen. Jos ihminen kykenee oppimaan toisten virheistä, se on varmaan parempi, kuin tehdä ensin itse ne virheet, ja sen jälkeen vasta oppia niistä. Jos sinä olet yksi näistä henkilöistä, nostan sulle hattua!!!!
 
Back
Ylös Bottom