Suomalaisnostajien esitykset ovat menneet tähän mennessä MM-lavalla mollivoittoisesti Everin Annaa ja Puputin Jenniä lukuun ottamatta. Syitä varmasti on monia, jokaisella omansa.
Kukkosen Sinin hienoinen tuloksellinen anemia naisten 53:ssa oli ilmeisesti seurausta lokakuussa tärkeimmän treenijakson aikana tulleesta reisivammasta ja kuumeilusta, mikä tietenkin hankaloitti valmistautumista ja osaltaan arvatenkin vaikutti myös nostajan itseluottamukseen, sitä heikentäen. Toki rutinoituneella arvokisakävijällä on oltava hyvin tiedossa, että valmistautumisprosessi kauden pääkisoihin harvemmin menee täysin suunnitellusti ja toiveiden mukaan, mutta siitä huolimatta väliin tulevien muuttujien ei saa antaa häiritä liikaa keskittymistä ja itse kisasuoritusta. Yhteistulos 151 (67+84) ja sijoitus 36:s on tyydyttävä kokonaisuus.
Sarjaa ylempänä naisten 58:ssa Puputin Jenni voimaili kiitettävän arvosanan. Yhteistulosennätys 180 (83+97) kiloa tähän sarjaan on kotimaisittain jo todella hyvällä levelillä ja jäi vain viisi kiloa Anna Everin hallussa olevasta SE:stä. Tempauksessa jäi jopa varaa ja olettaa sopii, että omaa tasoaan selvästi viime aikoina nostaneella tamperelaisella Suomen ennätys rikkoontuu viimeistään ensi kevään EM-kisoissa. Jennin yhteistulossijoitus (32:s) kertoo puolestaan omaa karua kieltään siitä, että Bojanka Kostovan voitosta huolimatta muiden kuin eurooppalaisnaisten hallitsemissa alasarjoissa tulosleveyttä riittää. Kymppisakkiin matkaa jäi vielä yhteistuloksessa 31 kiloa.
Naisten 63-kiloisissa tyylitellyt Anna Everi ansaitsee MM-urakastaan Puputin tavoin kiitettävän. Yhteistuloksen SE:n parantaminen 197 (88+109) kiloon oli Annalta hieno suoritus, vaikkakin potentiaalia olisi täydellisellä onnistumisella ollut mielestäni jopa 200 kilon ylittävään yt-merkintään. Joka tapauksessa viimeisten kuukausien aikana valitut harjoitteluratkaisut ovat jo alkaneet tuottaa lisäkiloja ja tullevat tuottamaan vielä enemmän seuraavan puolen vuoden periodilla, kohti olympialaisiin pääsyn kannalta erittäin tärkeitä kevään EM-kisoja. Sijoitus 24:s, kymmenen parhaan joukkoon matkaa 21 kiloa.
Vuohijoen Annin MM-rutistus kuusysissä jäi yhteen onnistuneeseen 105 kilon työntöön. Selvää on, että lähtökohtaisesti kauden pääkisassa on aina tavoitteena henkilökohtaisten ennätyksien tekeminen. Tempauksen alkupainovalinta ei ollut epärealistinen, eivätkä valitut korotuksetkaan epäonnistuneiden ensimmäisen ja toisen noston jälkeen. Totta kuitenkin on, että Annin tempaustekniikka on kieltämättä vieläkin, vaikka painonnostouraa on takana jokunen vuosi, jonkin verran ailahtelevainen ja suoritusvarmuuteen on jatkossa satsattava lisää. Varmasti näin tulee määrällisesti todella kovaa harjoittelevan naisen kohdalla tapahtumaankin. Kriittistä kehittymisen kannalta onkin, onko treenien ja treeneistä palautumiseen käytetyn ajan sisällön suhde optimaalinen.
Miesten 94:ssa tulessa oli kaksikko Retulainen-Antti-Roiko. Eerolle 320 (143+177) kilon yhteistulos on lähinnä pikkunättiä tekemistä. Vaikea sanoa, kuinka paljon vihoitellut polvi on haitannut ja haittasi lavalla miehen tekemistä, joka tapauksessa kisa jäi kesken ensimmäisen työnnön jälkeen. Miikan kohdalla kunnossa ei ennen kisoja tuntunut olevan paljoa vikaa, ainakaan kolmisen viikkoa sitten nähdyn Ghetto Snatch-esiintymisen pohjalta. Selvässä jumissakin mies pystyi Helsingissä 346 kilon yt:een. Kieltämättä viime vuosina on ollut niinkin, että Miika ei ole pystynyt arvokisalavalla, ehkä viime vuoden EM-kisoja lukuun ottamatta, täydellisesti ulosmittaamaan omaa tuloskuntoaan.
Huomioitava on sekin tosiseikka, että Anna Everiä lukuun ottamatta kaikki muut Suomen joukkueen nostajat ovat toteuttaneet MM-matkansa joko täysin tai osittain omakustanteisesti.