- Liittynyt
- 17.6.2003
- Viestejä
- 142
- Ikä
- 42
Tenniskyynärpää on kiusannut jo kymmenisen kuukautta. Kysyin asiaa ketjussa Urheiluvammojen kysymykset. Lue ketju läpi, ennenkuin postaat uuden kysymyksen., mutta asiasta saattaa tulla pitkällinen (kuten vaivakin), joten ehkä oma ketju on paikallaan. Toivon mukaan tästä löytyisi muillekin vastauksia.
Alkuun lyhyt pohdinta: Olen suhteellisen varovainen kysyessäni lääketieteelliseen vaivaan apua foorumilta, vaikka olen jo saanut ohjeistuksia sekä hoitoa osaavalta urheilulääkäriltä, toiselta lääkäriltä ja fysioterapeutilta. Mutta koska haluan tietää nimenomaan tenniskyynärpään kuntoutuksesta ja suhteesta salitreeniin, pidän tätä ihan oikeana paikkana.
Näin kirjoitin (hieman editoituna) aiemmassa postauksessa:
Kärsin pitkään vaivanneesta tenniskyynärpäästä. Vamma tuli huhti-toukokuussa 2017, kun kaveri yllytti lyömään paikaltaan mahdollisimman lujaa sulismailalla, johon oli asennettu kiihtyvyysanturi. Olin sitä ennen pelannut jo 1,5 tuntia kovalla tempolla ja paikat olivat enemmän kuin lämpimänä, mutta silti kyynärpää kipeytyi yön aikana. Lyönti oli tietysti mahdollisimman rasittava nivelille: kova voima, pieni ranteen vääntö loppuun ja useita toistoja.
Sen jälkeen kyynärpäätä on näytetty työterveyslääkärillä kesäkuussa 2017 (diagnoosi: tenniskyynärpää), fysioterapeutilla heti perään (sain jotain kuminauhakuntotusohjeita) ja kahteen otteeseen kovan luokan urheilulääkärillä (joulukuussa 2017 ja helmikuussa 2018), joka hoitaa mm. Jarkko Niemistä. Tämä viimeinen lääkäri on nyt kaksi kertaa antanut kortisonipiikin, ja ekan piikin (joulukuussa) jälkeen minun olisi pitänyt kuulemma olla sulkiskunnossa kuukauden päästä. Käsi tuntui kuitenkin niin heikolta, etten edes yrittänyt paluuta. Kolme viikkoa sitten annettiin toinen piikki, ja käsi jomottaa jälleen. Samaiselta lääkäriltä sain myös kuntoutusohjeen: varovaisia hauiskääntöjä, joihin - kun kyynärpää alkaa kestää - lisätään loppuun pieni kierto. Näitä aina salitreenin yhteydessä. Lääkäri ohjeisti 5-10 toiston sarjoja ja neuvoi tekemään minulle keskipainavilla painoilla. Fysioterapeutin antamia kuminauhaliikkeitä lääkäri moitti siitä, ettei niissä huomioitu salitaustaani. Toisin sanoen jos kroppa on tottunut suht koviin painoihin, pitäisi tämä huomioida myös kuntoutuksessa.
Salitreeniä käsi on kestänyt suht hyvin. Olen koko ajan käynyt aktiivisesti salilla eli nelisen kertaa viikossa. Vain tiettyjä liikkeitä se ei kestä. Näitä ovat esim. kulmasoutu ja leuanveto leveällä otteella. Noita kun tekee, niin seuraavana päivänä tuntuu heti, mutta ei koskaan treenin yhteydessä.
Ja nyt taas käsi jomottaa, kun kävin eilen aamulla tekemässä rankan penkkitreenin. Treenin aikana ei tuntunut missään ja olin hyvin suojannut kummankin kyynärpään, mutta nyt se tenniskyynärpää taas vihoittelee. Juuri tällä hetkellä, tätä kirjoitettaessa, kyynärpää ei tunnu miltään, mutta tietyissä asennoissa se vihloo. On vaikea sanoa, mitä tässä nyt kannattaisi tehdä. Lääkäri ei suositellut ainakaan täystaukoa salista, mutta penkkitreenin olen nyt päättänyt jättää pois. Keskityn vaikka kyykkyyn ja maveen. Koska kyynärpää ei haittaa ollenkaan treenin aikana, on vaikea vetää yhtäläisyysviivoja jonkin tietyn liikkeen ja kivun kanssa - kipu kun tulee vasta tuntien päästä treenistä, tai vasta seuraavana päivänä. Onko tällainen tilanne jollekulle muulle tuttu? Ja sitä olen myös miettinyt, että pitäisikö kuntoutukseen ottaa mukaan jotain venytyksiä?
Alkuun lyhyt pohdinta: Olen suhteellisen varovainen kysyessäni lääketieteelliseen vaivaan apua foorumilta, vaikka olen jo saanut ohjeistuksia sekä hoitoa osaavalta urheilulääkäriltä, toiselta lääkäriltä ja fysioterapeutilta. Mutta koska haluan tietää nimenomaan tenniskyynärpään kuntoutuksesta ja suhteesta salitreeniin, pidän tätä ihan oikeana paikkana.
Näin kirjoitin (hieman editoituna) aiemmassa postauksessa:
Kärsin pitkään vaivanneesta tenniskyynärpäästä. Vamma tuli huhti-toukokuussa 2017, kun kaveri yllytti lyömään paikaltaan mahdollisimman lujaa sulismailalla, johon oli asennettu kiihtyvyysanturi. Olin sitä ennen pelannut jo 1,5 tuntia kovalla tempolla ja paikat olivat enemmän kuin lämpimänä, mutta silti kyynärpää kipeytyi yön aikana. Lyönti oli tietysti mahdollisimman rasittava nivelille: kova voima, pieni ranteen vääntö loppuun ja useita toistoja.
Sen jälkeen kyynärpäätä on näytetty työterveyslääkärillä kesäkuussa 2017 (diagnoosi: tenniskyynärpää), fysioterapeutilla heti perään (sain jotain kuminauhakuntotusohjeita) ja kahteen otteeseen kovan luokan urheilulääkärillä (joulukuussa 2017 ja helmikuussa 2018), joka hoitaa mm. Jarkko Niemistä. Tämä viimeinen lääkäri on nyt kaksi kertaa antanut kortisonipiikin, ja ekan piikin (joulukuussa) jälkeen minun olisi pitänyt kuulemma olla sulkiskunnossa kuukauden päästä. Käsi tuntui kuitenkin niin heikolta, etten edes yrittänyt paluuta. Kolme viikkoa sitten annettiin toinen piikki, ja käsi jomottaa jälleen. Samaiselta lääkäriltä sain myös kuntoutusohjeen: varovaisia hauiskääntöjä, joihin - kun kyynärpää alkaa kestää - lisätään loppuun pieni kierto. Näitä aina salitreenin yhteydessä. Lääkäri ohjeisti 5-10 toiston sarjoja ja neuvoi tekemään minulle keskipainavilla painoilla. Fysioterapeutin antamia kuminauhaliikkeitä lääkäri moitti siitä, ettei niissä huomioitu salitaustaani. Toisin sanoen jos kroppa on tottunut suht koviin painoihin, pitäisi tämä huomioida myös kuntoutuksessa.
Salitreeniä käsi on kestänyt suht hyvin. Olen koko ajan käynyt aktiivisesti salilla eli nelisen kertaa viikossa. Vain tiettyjä liikkeitä se ei kestä. Näitä ovat esim. kulmasoutu ja leuanveto leveällä otteella. Noita kun tekee, niin seuraavana päivänä tuntuu heti, mutta ei koskaan treenin yhteydessä.
Ja nyt taas käsi jomottaa, kun kävin eilen aamulla tekemässä rankan penkkitreenin. Treenin aikana ei tuntunut missään ja olin hyvin suojannut kummankin kyynärpään, mutta nyt se tenniskyynärpää taas vihoittelee. Juuri tällä hetkellä, tätä kirjoitettaessa, kyynärpää ei tunnu miltään, mutta tietyissä asennoissa se vihloo. On vaikea sanoa, mitä tässä nyt kannattaisi tehdä. Lääkäri ei suositellut ainakaan täystaukoa salista, mutta penkkitreenin olen nyt päättänyt jättää pois. Keskityn vaikka kyykkyyn ja maveen. Koska kyynärpää ei haittaa ollenkaan treenin aikana, on vaikea vetää yhtäläisyysviivoja jonkin tietyn liikkeen ja kivun kanssa - kipu kun tulee vasta tuntien päästä treenistä, tai vasta seuraavana päivänä. Onko tällainen tilanne jollekulle muulle tuttu? Ja sitä olen myös miettinyt, että pitäisikö kuntoutukseen ottaa mukaan jotain venytyksiä?
