Onko työttömyys aikuisen oikeesti vähentynyt

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Yritysten henkilöstönlisäyksistä harvemmin kirjoitellaan lehdissä mutta aina kun joku irtisanoo niin alkaa hirveä kauhistelu ja firmojen johdon syyllistäminen. Eli siis tuossa olisi mun mielestä yksi syy siihen miksi työttömyys on, ihan aikuisten oikeasti, vähentynyt vaikka lehtiä lukemalla saisikin toisen käsityksen.
 
Yritysten henkilöstönlisäyksistä harvemmin kirjoitellaan lehdissä mutta aina kun joku irtisanoo niin alkaa hirveä kauhistelu ja firmojen johdon syyllistäminen. Eli siis tuossa olisi mun mielestä yksi syy siihen miksi työttömyys on, ihan aikuisten oikeasti, vähentynyt vaikka lehtiä lukemalla saisikin toisen käsityksen.

Näyttäisi tilaston mukaan työllisyysaste olleen lievässä nousussa viime vuosina on käynyt jo lähellä 70%, mutta tämän vuoden puolella taas laskussa, toivottavasti kääntyy taas nousuun, pientä sahaustahan on koko ajan. Vielä on matkaa vuoden 1990 75%:iin.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/suhdannekuvat/liitetiedostot/pdf/tyot7.pdf
 
Taloussanomat sanoi:
Työttömyysaste oli matalin, reilut kuusi prosenttia, Etelä-Suomen läänissä. Korkein, eli hivenen yli yksitoista prosenttia, työttömyys oli Itä-Suomen läänissä.

Eikös tuo tarkoita, että työllisyys olisi yli 90%? Vai enkö vaan ymmärrä?

Käsittääkseeni käytännössä täystyöllisyys olisi silloin, kun työttömyysaste olisi n.4%, kuten Tanskassa nyt on.
 
Työllisyysaste on työllisten osuus 15-64 vuotiaista. Työllisyysaste lasketaan siis työlliset/(kaikki 15-64 vuotiaat työttömät, työlliset, opiskelijat, sairaseläkkeellä olijat yms...) Työllisyysaste ei siis ole työlliset/(työlliset+työttömät)

Työttömyysaste taas on työttömät työnhakijat/
(työlliset+työttömät työnhakijat)
 
Työllisyysaste on työllisten osuus 15-64 vuotiaista. Työllisyysaste lasketaan siis työlliset/(kaikki 15-64 vuotiaat työttömät, työlliset, opiskelijat, sairaseläkkeellä olijat yms...) Työllisyysaste ei siis ole työlliset/(työlliset+työttömät)

Työttömyysaste taas on työttömät työnhakijat/
(työlliset+työttömät työnhakijat)

Juuri näin ja koska noita työttömyystilastoja on erilaisia ja "siivottuja", niin mieletäni tuo työllisysaste kuvaa parhaiten "todellista" tilannetta.
 
Juuri näin ja koska noita työttömyystilastoja on erilaisia ja "siivottuja", niin mieletäni tuo työllisysaste kuvaa parhaiten "todellista" tilannetta.

Parhaiten todellisuutta kuvaa elätettävien ja elättäjien suhde. Tällä hetkellä 54% suomalaisista kotitalouksista elää kokonaan tai osittain yhteiskunnan tuen varassa. Luku on jo pelottava, mutta todella karmeaksi uhkakuva muuttuu kun katsotaan eläköitymistilastoa. Kohta meillä on puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin nyt.

Elatussuhde voi siis muuttua todella vaikeaksi. Lähivuosina se voi olla 60/40 eli 60% elää tukien varassa ja 40% koittaa tuottaa elannon itselleen ja tuolle valtavalle elätettävien joukolla.

Jos passiivinen maahanmuutto lisääntyy ja työttömyys heikkenee (vaikkapa Nokia seuraa muun elektroniikkateollisuuden esimerkkiä), voidaan mennä vieläkin vaikeampaan yhtälöön.

Mutta poliitikot ovat hiiren hiljaa...
 
Parhaiten todellisuutta kuvaa elätettävien ja elättäjien suhde. Tällä hetkellä 54% suomalaisista kotitalouksista elää kokonaan tai osittain yhteiskunnan tuen varassa. Luku on jo pelottava, mutta todella karmeaksi uhkakuva muuttuu kun katsotaan eläköitymistilastoa. Kohta meillä on puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin nyt.

Mutta poliitikot ovat hiiren hiljaa...

Niin ehkä kuvannee todellisuutta, tarkoitin alunperin lähinnä työttömyyden arviointia, mutta kyllä on aika pelottava luku. Mistä se muodostuu ovatko esimerkiksi perheet joissa on lapsilisän saajia laskettu osittain yhteiskunnan tuen varassa eläviin?

Vaalit tulossa, liekkö sillä mitään vaikutusta, kukaan ei uskalla puhua ikävistä asioista, koska "paikka" voi mennä. Valtionvelkakin on unohdettu, olkoonkin, että se on pienempi kuin muissa EU maissa, mutta maksettava se silti on.
 
Niin ehkä kuvannee todellisuutta, tarkoitin alunperin lähinnä työttömyyden arviointia, mutta kyllä on aika pelottava luku. Mistä se muodostuu ovatko esimerkiksi perheet joissa on lapsilisän saajia laskettu osittain yhteiskunnan tuen varassa eläviin?

Vaalit tulossa, liekkö sillä mitään vaikutusta, kukaan ei uskalla puhua ikävistä asioista, koska "paikka" voi mennä. Valtionvelkakin on unohdettu, olkoonkin, että se on pienempi kuin muissa EU maissa, mutta maksettava se silti on.

Elätettäväksi lasketaan kotitalous, joka kuluttaa yhteiskunnan palveluja ja tukia enemmän kuin tuottaa veroina.

Valtion velan korkokulut ovat muuten enemmän kuin lapsilisiin käytettävä summa. Joten jos velkaa ei olisi, voitaisiin esimerkiksi lapsilisät ja opintotuet tuplata helposti. On sillä velalla siis melkoinen merkitys, siinä Niinistö on erittäin oikeassa!
 
Työttömyys on toki vähentynyt, mutta samaan aikaan epätyypillisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on noussut. Työntekijän ei-toivomat määräaikaisuudet ja osa-aikaisuudet ovat osaltaan auttaneet alentamaan työttömyysprosenttia, mutta näillä työssäkävijöillä ei elintaso ole merkittävästi kohonnut työttömyyskorvaukseen verrattuna. Kansantalous hyötyy, yksilö välttämättä ei.

Tämä asia usein unohtuu, kun poliittiset puolueet vasemmalta oikealle sekä työnantajajärjestöt ottavat kilvan kunniaa työttömyyden vähentymisestä itselleen.
 
Työttömyys on toki vähentynyt, mutta samaan aikaan epätyypillisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on noussut. Työntekijän ei-toivomat määräaikaisuudet ja osa-aikaisuudet ovat osaltaan auttaneet alentamaan työttömyysprosenttia, mutta näillä työssäkävijöillä ei elintaso ole merkittävästi kohonnut työttömyyskorvaukseen verrattuna. Kansantalous hyötyy, yksilö välttämättä ei.

Tämä asia usein unohtuu, kun poliittiset puolueet vasemmalta oikealle sekä työnantajajärjestöt ottavat kilvan kunniaa työttömyyden vähentymisestä itselleen.

Ainakin Alankomaissa, jossa osa-aikaisten (alle 30 h viikossa) osuus työssäkäyvistä on varsin suuri, 78 % osa-aikaisista sanoi vuonna 1994 laajassa tutkimuksessa haluavansa olla nimenomaan osa-aikatöissä. Britanniassa, jossa heitä on jonkin verran vähemmän, luku oli 94 %. Mielestäni siis aika kannattava vaihtokauppa, kun noissa kummassakin maassa on kuitenkin erittäin alhaiset työttömyysprosentit. Osa-aikatyöthän ovat loistava tilapäinen vaihtoehto esimerkiksi äideille tai iseille, jotka haluavat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa.
 
Keski-Euroopassa osa-aikaisuus on kulttuuritekijä, erityisesti naiset ovat osa-aikatöissä. Eihän siinä mitään pahaa ole, jos se on työntekijän oma tahto ja alle 30 viikkotunnin palkallakin tulee toimeen. Pointtini oli nimenomaan ei-toivottu osa-aikaisuus.

Määräaikaishommat taas ovat harvoin työntekijän toivoma tilanne.
 
Keski-Euroopassa osa-aikaisuus on kulttuuritekijä, erityisesti naiset ovat osa-aikatöissä. Eihän siinä mitään pahaa ole, jos se on työntekijän oma tahto ja alle 30 viikkotunnin palkallakin tulee toimeen. Pointtini oli nimenomaan ei-toivottu osa-aikaisuus.

Määräaikaishommat taas ovat harvoin työntekijän toivoma tilanne.

Sanat "pätkätyö" tai "määräaikainen työsuhde" ovat huvittavalla tavalla politisoitu. On täysin luonnollista, että "ikivirkoja" ei enää ole niin paljon kuin ennen. Ihminen on perusluonteeltaan laiska, ja jos saavuttaa tilanteen, jossa voi lekotella eläkeikään saakka, ei se ole hyväksi kenellekään.

Kaikki työt voisivat olla määräaikaisia minun puolesta, ja sitten katsottaisiin vaikkapa vuoden välein maistuuko työ vai ei. Loppuisivat vitsit kuntien työporukoista, jossa yksi kaivaa kuoppaa ja 9 katselee.

Hire and Fire pitäisi olla huomattavasti nykyistä helpompaa.
 
Kaikki työt voisivat olla määräaikaisia minun puolesta, ja sitten katsottaisiin vaikkapa vuoden välein maistuuko työ vai ei. Loppuisivat vitsit kuntien työporukoista, jossa yksi kaivaa kuoppaa ja 9 katselee.

Johonkin salaojahommiin tuo vois olla ihan OK. Luovissa (ajatustyötä vaativissa ja ei-mekaanisissa) hommissa työskenteleville tuo on se viimeinen naula arkkuun. Ei se jatkuva lisäpaine mitään enää auta. Itse asiassa täysin päinvastoin.
 
Johonkin salaojahommiin tuo vois olla ihan OK. Luovissa (ajatustyötä vaativissa ja ei-mekaanisissa) hommissa työskenteleville tuo on se viimeinen naula arkkuun. Ei se jatkuva lisäpaine mitään enää auta. Itse asiassa täysin päinvastoin.

Eihän siitä mitään painetta ahkeralle tule. Ihmisten pitäisi voida "pelätä turvallisesti" työelämässä. Siis olla varmuus, että työt jatkuu kun hoitaa hommansa, mutta olla myös tietoisuus potkuista, jos hommat ei maistu.

Esimerkiksi kuntasektorilla vakituinen työntekijä ei voi saada potkuja vaikka olisi kuinka laiska, jos ei sorru vakaviin laiminlyönteihin tai rikoksiin. Silloinkin sovitellaan vielä monta kertaa. Siksi nyt kunnissa tehdään niin paljon määräaikaisia työsuhteita.

Yksityisellä sektorilla hommat hoituvat helpommin/järkevämmin, mutta toisinaan laiskaa/tuottamatonta työntekijää on todella vaikea saada pois.
Siitä kärsivät työtoverit, omistajat, asiakkaat ja jonossa seuraavana odottava ahkera työntekijä.

Siis palkkaaminen ja vapauttaminen helpommaksi, niin työelämä helpottuu.
 
Pelkillä pätkätöillä ei vaan paljon uskalla ottaa lainaa, tai rakennella taloja kun ei tiedä onko huomenna töitä.

Kyllä tekevälle aina töitä löytyy. Laiskat yleensä pelkäävät tätä.

Lainan ottaminenko määrittelee työelämän pelisäännöt? Siis pitäisikö muiden maksaa sinun lainasi vaikka et tuottaisi palkkaasi?
 
Keski-Euroopassa osa-aikaisuus on kulttuuritekijä, erityisesti naiset ovat osa-aikatöissä. Eihän siinä mitään pahaa ole, jos se on työntekijän oma tahto ja alle 30 viikkotunnin palkallakin tulee toimeen. Pointtini oli nimenomaan ei-toivottu osa-aikaisuus.

Määräaikaishommat taas ovat harvoin työntekijän toivoma tilanne.

Kyllähän mä sun pointin tajusin. Tarkoitin vain, että mikäli noin pieni osa osa-aikaisista on osa-aikaisia vasten tahtoaan, niin kyllähän se nyt kannattaa, jos vaihtoehtona on osalle heistä vakituinen työsuhde ja pari prosenttiyksikköä korkeammat työttömyysluvut.

Pätkätyöt todellakin ovat ongelma ja ennen kaikkea julkisella sektorilla. Eihän niihin suojavirkoihin yksinkertaisesti voida noilla ehdoilla palkata ketään vakituisia. Tuollainen Rytin systeemi toimii varmasti parhaimmillaan todella hyvin, mutta se edellyttää kyllä johdolta todella hyvää kommunikointia, jotta normaalisti töitä tekevä työntekijä todella tuntee työpaikkansa turvatuksi. Eli siinäkin on ongelmansa, varsinkin täkäläiseen lainsäädäntöön tottuneella.

Yksi vaihtoehtohan on tämä Tanskan käyttämä systeemi, jossa irtisanomissuoja on alhainen, eli yrityksille ei aiheudu kohtuutonta riskiä palkkaamisesta, mutta työttömyysturva on vastaavasti aluksi todella korkea, jolloin työttömyys ei aiheuta ihmisellekään kohtuutonta riskiä. Kyllä toimivilla työmarkkinoilla pätevälle ihmiselle puolen vuoden sisään töitä löytyy.
 
Eihän siitä mitään painetta ahkeralle tule. Ihmisten pitäisi voida "pelätä turvallisesti" työelämässä. Siis olla varmuus, että työt jatkuu kun hoitaa hommansa, mutta olla myös tietoisuus potkuista, jos hommat ei maistu.

Se paine tulee siinä, että monien projektien resurssit alimitoitetaan tahalleen, jotta saadaan työntekijät painamaan hommia omalla ajalla. Ilman palkkaa. Siis en tarkoita ilman ylityöliksaa vaan kokonaan ilman palkkaa. Että ahkeruus palkitaan ja niin eespäin... Siihen vielä päälle laitetaan porukat määräaikaiseksi, niin laatu varmaan paranee :rolleyes: Ja varsinkin kun nuo ns. suunnitteluhommat on vähän semmosia, ettei niistä pääse muutenkaan vapaa-ajalla täysin eroon. Sen lapion voi aina nakata paskakasaan ja lähtee bisselle.

Nämä tietenkin vain minun näkemyksiä ja kokemuksia elävästä elämästä. Voin toki olla väärässä. En tosin ole.
 
Back
Ylös Bottom