One shot! Postita vain yksi posti
- Keskustelun aloittaja Mike
- Aloitettu
- Liittynyt
- 26.11.2006
- Viestejä
- 7
- Liittynyt
- 16.3.2004
- Viestejä
- 387
Ainoastaan one shot siis, mutta missään ei taidettu sanoa miten pitkä se yksi laukaus saa olla. Kai mun on pakko koittaa pitkittää kutia 
Miten ihmeessä tähän on tultu, no tuota. Heräsin aamulla siihen että koira koitti istua naamalleni, eli ulos oli lähdettävä. Tämän operaation toimitin kumpparit ja bokserit jalassa. Pyhä tarkoitus oli palata nukkumaan, mutta kun kerran pihalla oli niinkin kylmä kuin oli, ehti taju palata kalloon pakkasen hereille potkaisemana ennen kuin pääsin takaisin peiton alle. Sitten siellä olikin ihan turha olla. Olisi edes ollut seuraa.
Aamupalaksi söin tötsällisen Potkun makkaraa dippeineen, dippi loppui kesken mikä harmitti suunnattomasti. Tuumasin lähteä kauppaan kohti Limingantulliin ja hakea lisää BBQ-juttuja. Lopputulos tästä hyvin suunnitellusta retkestä oli se, että mua huvitti kävellä täsmälleen kymppikioskille asti, mistä ostin pötkön lakua, ihan vain ostamisen ilosta. Se taitaa olla jossain takin taskussa edelleenkin täysin koskemattomana. Uutiset nähtyäni mietin josko se pitäisi säilyttää, Fazerhan joutuu nyt kuoppaamaan pienet lakupoikansa (/tyttönsä)käärepapereistaan. Ketä hittoa sekin oikein palvelee? Karjalanpiirakan muotokin pitäisi varmaan vaihtaa koska se muistuttaa liikaa kirkollista venettä, eikä kristinuskoa tietty saa niin halpamaisesti tyrkyttää pienille pojille ja tytöille kauppojen paistopisteissä. Myös piirretyn sydämen malli tulee varmaan kehittää uusiksi, sehän on saanut inspiraationsa nimenomaan naisen selänjatkeesta (Kari Heusala viittaa tähän jossain kirjassaan) ja on näin ollen törkeän seksistinen feminiinisen sukukunnan halveeraus. Suklaasydän on siis loogisesti ajateltuna vielä tuplaten pahempi juttu kuin mikään lakupötkylä, se kun mitä ilmeisimmin loukkaa kaikkia vähänkään ruskettuneita naisia jotka takapuolen omistavat.
Mutta siis kuitenkin. Tulin takaisin kotiin ja koira oli sillä aikaa jo ehtinyt tehdä ruumiinavauksen telkkarin kaukosäätimelle. Toinen paristo on vieläkin hukassa. Voiko koira nielaista paristoa, onko siitä haittaa?
Tässäpä muuten kiva linkki, http://www.nudisttrampolining.com.
Keittiö piti siivota, jotta kaveri voisi tulla sotkemaan sitä kanssani. Tuumasta toimeen siis. Siivoaminen oli oikeastaan kerrankin hauskempaa kuin myöhemmin tapahtunut ruuanlaitto, en varmasti itsekään koskaan tule olemaan missään Chez Dominiquessa töissä (paitsi korkeintaan veivaamassa jätemyllyä) mutta joku järki nyt kuitenkin. Mustikkapiirakan täytteen päälle piti laittaa purkillinen vaniljajogurttia ja yksi kananmuna, niin ystäväinen kaataa siihen ensin jogurtin ja rikkoo sen jälkeen koko komeuden laelle kananmunan. Siis haloo. Ehdotin että josko laitettaisi vielä pekonitkin sekaan.
Äsh. Yllättävän äkkiä alkoi nyt kyllästyttämään - jos sensori kyntensä tähän tahtoo iskeä ja kastroida vuodatukseni samanlaiseksi yhden lauseen tai sanan verbaalipommiksi kuten valtaosalla muistakin, harras toiveeni on että toi viihdettä tarjoava linkki jätetään kuitenkin ihmisten iloksi
Kiitos ja anteeksi, hyvää yötä.
Miten ihmeessä tähän on tultu, no tuota. Heräsin aamulla siihen että koira koitti istua naamalleni, eli ulos oli lähdettävä. Tämän operaation toimitin kumpparit ja bokserit jalassa. Pyhä tarkoitus oli palata nukkumaan, mutta kun kerran pihalla oli niinkin kylmä kuin oli, ehti taju palata kalloon pakkasen hereille potkaisemana ennen kuin pääsin takaisin peiton alle. Sitten siellä olikin ihan turha olla. Olisi edes ollut seuraa.
Aamupalaksi söin tötsällisen Potkun makkaraa dippeineen, dippi loppui kesken mikä harmitti suunnattomasti. Tuumasin lähteä kauppaan kohti Limingantulliin ja hakea lisää BBQ-juttuja. Lopputulos tästä hyvin suunnitellusta retkestä oli se, että mua huvitti kävellä täsmälleen kymppikioskille asti, mistä ostin pötkön lakua, ihan vain ostamisen ilosta. Se taitaa olla jossain takin taskussa edelleenkin täysin koskemattomana. Uutiset nähtyäni mietin josko se pitäisi säilyttää, Fazerhan joutuu nyt kuoppaamaan pienet lakupoikansa (/tyttönsä)käärepapereistaan. Ketä hittoa sekin oikein palvelee? Karjalanpiirakan muotokin pitäisi varmaan vaihtaa koska se muistuttaa liikaa kirkollista venettä, eikä kristinuskoa tietty saa niin halpamaisesti tyrkyttää pienille pojille ja tytöille kauppojen paistopisteissä. Myös piirretyn sydämen malli tulee varmaan kehittää uusiksi, sehän on saanut inspiraationsa nimenomaan naisen selänjatkeesta (Kari Heusala viittaa tähän jossain kirjassaan) ja on näin ollen törkeän seksistinen feminiinisen sukukunnan halveeraus. Suklaasydän on siis loogisesti ajateltuna vielä tuplaten pahempi juttu kuin mikään lakupötkylä, se kun mitä ilmeisimmin loukkaa kaikkia vähänkään ruskettuneita naisia jotka takapuolen omistavat.
Mutta siis kuitenkin. Tulin takaisin kotiin ja koira oli sillä aikaa jo ehtinyt tehdä ruumiinavauksen telkkarin kaukosäätimelle. Toinen paristo on vieläkin hukassa. Voiko koira nielaista paristoa, onko siitä haittaa?
Tässäpä muuten kiva linkki, http://www.nudisttrampolining.com.
Keittiö piti siivota, jotta kaveri voisi tulla sotkemaan sitä kanssani. Tuumasta toimeen siis. Siivoaminen oli oikeastaan kerrankin hauskempaa kuin myöhemmin tapahtunut ruuanlaitto, en varmasti itsekään koskaan tule olemaan missään Chez Dominiquessa töissä (paitsi korkeintaan veivaamassa jätemyllyä) mutta joku järki nyt kuitenkin. Mustikkapiirakan täytteen päälle piti laittaa purkillinen vaniljajogurttia ja yksi kananmuna, niin ystäväinen kaataa siihen ensin jogurtin ja rikkoo sen jälkeen koko komeuden laelle kananmunan. Siis haloo. Ehdotin että josko laitettaisi vielä pekonitkin sekaan.
Äsh. Yllättävän äkkiä alkoi nyt kyllästyttämään - jos sensori kyntensä tähän tahtoo iskeä ja kastroida vuodatukseni samanlaiseksi yhden lauseen tai sanan verbaalipommiksi kuten valtaosalla muistakin, harras toiveeni on että toi viihdettä tarjoava linkki jätetään kuitenkin ihmisten iloksi
Kiitos ja anteeksi, hyvää yötä.
