Oletko koskaan ihastunut samalla salilla reenavaan mieheen?

Liittynyt
10.4.2007
Viestejä
10
Mulla nimittäin kävi niin ja nyt en millään kehtaa mennä juttelee sille. Se aikast pelottavan näköinen kun reenaa, ja kun tiskillä samaan aikaan on niin en vaan saa suuta auki :( Onko jollain käynyt niin ja miten olette saanut kiinnitettyä huomion. Vai kannattaako unohtaa koko homma. Mies kuitenkin aikast iso ja minä vasta aloitteleve reenari :)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mulla nimittäin kävi niin ja nyt en millään kehtaa mennä juttelee sille. Se aikast pelottavan näköinen kun reenaa, ja kun tiskillä samaan aikaan on niin en vaan saa suuta auki :( Onko jollain käynyt niin ja miten olette saanut kiinnitettyä huomion. Vai kannattaako unohtaa koko homma. Mies kuitenkin aikast iso ja minä vasta aloitteleve reenari :)



Mä en ikinä uskalla mennä juttelemaan kenellekään treenaavalle miehelle missään, oli salilla tahi ei, joten kuulostaa surullisen tutulta:( Vielä kun täältä lukee aika karseita haukkuja jokinorsuista yms. naisista niin nyt uskallan vielä vähemmän: en halua että minusta puhuttaisiin selkäni takana siihen sävyyn joten olen kyllä lakannut yrittämästä. (Vaikka paljon saan kehuja ulkonäöstäni, en silti ikinä uskalla. Koska pelkään etten kelpaisi)
Ja tuo että kovasti treenaavat miehet on pelottavannäköisiä: niin ovat.

Tarinan opetus: mene vaan juttelemaan äläkä rupea yhtä surkeaksi ja neuroottisen araksi nössykäksi kuin minä. Muuten sinustakin tulee yksinäinen ja itsesäälissä rypevä vanhapiika.
 
Mulla nimittäin kävi niin ja nyt en millään kehtaa mennä juttelee sille. Se aikast pelottavan näköinen kun reenaa, ja kun tiskillä samaan aikaan on niin en vaan saa suuta auki :( Onko jollain käynyt niin ja miten olette saanut kiinnitettyä huomion. Vai kannattaako unohtaa koko homma. Mies kuitenkin aikast iso ja minä vasta aloitteleve reenari :)

Mene vaan juttelemaan, syteen tai saveen. Mitä sulla oikeastaan on hävittävää? ;)

Ite oon sellanen, että juttelen melkein kelle vaan missä vaan, niin en oo tommoseen ongelmaan törmänny vielä. Ja joo kyllä mua välillä katsotaan että "mitähä tuoki tuli tohon molottamaan?" :D
 
Mulla nimittäin kävi niin ja nyt en millään kehtaa mennä juttelee sille. Se aikast pelottavan näköinen kun reenaa, ja kun tiskillä samaan aikaan on niin en vaan saa suuta auki :( Onko jollain käynyt niin ja miten olette saanut kiinnitettyä huomion. Vai kannattaako unohtaa koko homma. Mies kuitenkin aikast iso ja minä vasta aloitteleve reenari :)

No tuohan kuulostaa kamalan tutulta, päivänpolttava aihe minulle 13vuotta sitten. Nyt olen naimisissa sen "ison ja pelottavan miehen" kanssa sieltä samalta salilta. Puntteilu on jatkunut siitä sitten yhdessä. :love:
 
Olen. Silmäpelistä se alkoi ja poiki lopulta mukavan seikkailun. Edelleen käydään samalla salilla.
 
Nyt olen naimisissa sen "ison ja pelottavan miehen" kanssa sieltä samalta salilta. Puntteilu on jatkunut siitä sitten yhdessä. :love:

näin täälläkin pääsi käymään :haart: . silmäpeli salilla alkoi 7 vuotta sitten ja nyt ollaan oltu lähes 2 vuotta erittäin onnellisesti naimisissa. edelleen treenaamme tuolla samalla salilla ja mieheni on tärkein tukijani kisaprojektissani.

fitnoora, rohkeasti juttelemaan vaan, mitään hävittävää ei ole :thumbs: !
 
Sinne vaan rohkeasti juttelemaan, ei ne yleensä purematta niele :D

Mä periaatteessa tutustuin omaan mieheen muinoin kesäduunissa, mutta kun olimme eri osastoilla ja täysin erilaisissa hommissa, ei siellä ollut paljon mahdollisuuksia jutella. Kävimme kuitenkin samalla salilla ja siellä sitten tuli jutskattua lämmittelyiden aikana yms. ja tutustuttua paremmin. :haart:
 
Ei ne isot ja reenaavat miehet mitään pelottavia ole, vaikka siltä saattavat näyttääkin! Lepposia ja hellyttäviä miehiä ovat...:love: Löysin oman avomieheni salilta 1,5 vuotta sitten. Juttu alkoi luistaa pikku hiljaa ja nyt ollaan asuttu yhdessä vuoden verran. Reenataan edelleen samalla salilla, jossa tapasimme. :haart: On ihanaa, kun on yheinen harrastus ja aihe, josta puhua useita tunteja!
Sinne vaan juttusille rohkeesti!
 
Oispa ihanaa löytää joku urheilullinen tyyppi itselle puoliskoksi salilta. Baarilöydöt ovat usein niin epäilyttäviä ja tupakanhajuisia. Kirjastosta en oo ikuna ketään löytäny. :D
 
Onkos teille käynyt niin, että olette löytäneet sen "elämän rakkauden" sieltä salilta ja seurustelleet hänen kanssaan vakituisemmin ja sitten on tullut se ero? Eli oletteko tämän jälkeen "pystyneet" käymään samalla salilla edelleen?

Mulla on käynyt joskus aiemmin niin, että tämä mies löysi mun jälkeen vielä sen uuden naisen sieltä samalta salilta enkä minä halunnut jatkaa heidän kanssaan samalla salilla käymistä. Tosin emme tavanneet miehen kanssa alunperin tällä salilla, mutta olisin mielelläni jatkanut siellä käymistä.
 
Jos vaan mitenkään saat irti itestäs, niin jutulle vaan:)

Oman puoliskani kanssa ollaan kans tutustuttu salilla; Naimisissa ja kaks kukeroo...

Ja kaikki alko loppujen lopuks pienistä hymyistä;)
 
Salilla käyminen on sikäli vaarallista, että siellä raudan parissa puuhastelee ajoittain vähän turhankin hyvännäköisiä ihmisiä. Itse en ole ikinä uskaltanut sanoa kenellekään yhtään mitään, koska haluan säästää äijäparat elinikäistä terapiaa vaativilta traumoilta. Olen nimittäin sen verran karsea ilmestys, että voisin soittaa Lordissa ilman maskia, joten yllättäin meikän lähestymisyritykset aiheuttaisivat kohteissa ainoastaan massiivista ahdistusta. Tyydyn siispä tässä kirurgin veistä ja siihen tarvittavaa pääomaa odotellessa toivottamaan muille onnea lihaisan puoliskon metsästykseen :thumbs:
 
Salilla käyminen on sikäli vaarallista, että siellä raudan parissa puuhastelee ajoittain vähän turhankin hyvännäköisiä ihmisiä. Itse en ole ikinä uskaltanut sanoa kenellekään yhtään mitään, koska haluan säästää äijäparat elinikäistä terapiaa vaativilta traumoilta. Olen nimittäin sen verran karsea ilmestys, että voisin soittaa Lordissa ilman maskia, joten yllättäin meikän lähestymisyritykset aiheuttaisivat kohteissa ainoastaan massiivista ahdistusta. Tyydyn siispä tässä kirurgin veistä ja siihen tarvittavaa pääomaa odotellessa toivottamaan muille onnea lihaisan puoliskon metsästykseen :thumbs:

nainen, itsetunto kurssille siitä :D

ei vaan ihan tosissaan, miks itteään pitäis hävetä?
mitään ei häviä ystävällisyydellä tai vaivattomalla jutustelulla! eihän sitä heti tarvi treffeille pyytää,tms, voi ihan arastelematta jotain ohimennen sanoa tai jutella, jos vastaanotto on tyly, niin eipä siinä menetä, tuskinpa kenenkään kovin tylyn kanssa sen kummempaa haluiskaan sitten.
ite oon ainakin saanu monia tuttuja salilta, muutaman ihan kaverinkin...vaikka oonkin ihan rääpäle hikipallero haisunäätä :D
 
Tarkasteltuani itseäni peilistä 21 vuotta jouduin valitettavasti päätymään tähän loppulukemaan viiltävän analyysini päätteksi
popi.gif
 
Mulla oli salikaverin kanssa ihastumisen-poikasta( lue:seurustelu-yritys) pari vuotta sitten. Ratkaistiin ongelma sillä että se käy nykyään eri salilla. Mikä on "masentavaa" kun olisi ollut kiva kuulla lisää kuinka hyvin mun maastaveto menee:). Jäätiin kuitenkin kavereiksi:), mikä on sinänsä ihquu.
 
nainen, itsetunto kurssille siitä :D

ei vaan ihan tosissaan, miks itteään pitäis hävetä?
mitään ei häviä ystävällisyydellä tai vaivattomalla jutustelulla! eihän sitä heti tarvi treffeille pyytää,tms, voi ihan arastelematta jotain ohimennen sanoa tai jutella, jos vastaanotto on tyly, niin eipä siinä menetä, tuskinpa kenenkään kovin tylyn kanssa sen kummempaa haluiskaan sitten.
ite oon ainakin saanu monia tuttuja salilta, muutaman ihan kaverinkin...vaikka oonkin ihan rääpäle hikipallero haisunäätä :D

Juu, ei varmaan tekisi ainakaan pahaa pieni sananvaihto Dr. Philin kanssa. Ehkä mun rohkeuteni on vaan hitaasti akkumuloituvaa sorttia ja vihdoin sitten vanhainkodissa kehtaan mennä haastelemaan miekkoselle kuin miekkoselle. Sitä paitsi silloin on niidenkin komiat kasvot vuosikymmenten hellästi pahoinpitelemiä, joten tasoero ei ole enää niin valtaisa :lol2:
 
Mulla on sillai käynyt hassu juttu, että elämäni kaksi vakavinta ja pisintä suhdetta (toinen siis jatkuu edelleen oikein mainiosti) on alkanut punttikselta. Tämä nykyinen sattui vielä olemaan omaohjaajani, kun nykyiselle salilleni eksyin pari vuotta takaperin :lol2: Niiiiiin klisee...
 
itse tapasin nykyisen miesystäväni muualla kuin salilla mutta hänkin kuuluu tähän iso ja pelottava kategoriaan:)hyvin kylmän näköinen tyyppi mutta paljastuikin itse lempeydeksi.nykyään tunnen monia isoja miehiä ja olen kyllä sitä mieltä että usein he ovat lempeitä ja osa myöskin hyvin ujoja tyyppejä.elikkäs rohkeasti vaan juttelemaan.
salilla on monia hyviä tekosyitä aloittaa pieni keskustelu...kysyt vaikka jotain pientä neuvoa jossain asiassa taikka apua jonkin liikkeen suorittamisessa.katsot miten mies reagoi ja siitä sitten etenet sen mukaan.

kun tapasin nykyisen mieheni en ollut silloin vielä nostanut maitotölkkiä painavempaa ikinä ja näytin myös siltä, elikkä pulkannarulta:)joten en usko että pitäisi olla kisakuntoinen taikka jotenkin muuten erityisen kaunis.uskon että ilosella ja elämänmyönteisellä asenteella mennään aika pitkälle jotta saa huomiota mieheltä.oli mies sitten iso taikka pieni:)

mutta rohkeasti menin juttelee ihan niitä-näitä ja siitä se sitten alkoi...treenaaminen ja vuosien suhde,joka jatkuu edelleen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom