- Liittynyt
- 30.4.2008
- Viestejä
- 37 483
Off-topic 24h - Ihmettele maailmaa ja anna keskustelun virrata vapaasti
- Keskustelun aloittaja Bisley
- Aloitettu
- Liittynyt
- 20.6.2018
- Viestejä
- 15 300
ILTALEHTI.
"Hoidetaanko masennustasi näin? Se on vastoin suositusta
Joka kymmenes masennuspotilas sairastaa hoitoresistenttiä masennusta, kertoo tutkimus. Heitä hoidetaan vaihtamalla lääkettä toisensa perään vastoin Käypä hoito -suositusta.
Joka kymmenes eli 11 prosenttia suomalaisista masennuspotilaista sairastaa kroonista, hoitoresistenttiä masennusta, kertoo tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus.
Hoitoresistentistä masennuksesta on kyse, kun masennuksen oireet eivät ole merkittävästi parantuneet kahden lääkehoitokokeilun jälkeen.
Hoitoresistentin masennuksen riskiä lisäävät miessukupuoli, nuori ikä, masennuksen vakava-asteisuus sekä sairaalahoitoon johtanut masennus.
Suurin osa hyötyy jo ensimmäisestä lääkkeestä, mutta osalla hoito junnaa tehottomien lääkekokeilujen vuoksi paikallaan. Tutkimuksen mukaan Suomessa hoidetaan hoitoresistenttiä masennusta yhdellä lääkkeellä vielä viidennellä hoitokerralla.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus perustuu kansallisiin rekistereihin, ja siinä oli mukana lähes 180 000 masennuspotilasta vuosilta 2004–2016.
Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian dosentti ja Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Markku Lähteenvuo kertoo, että hoitoresistenttiä masennusta sairastavia hoidetaan usein kerta toisensa jälkeen yksittäisillä serotoniinilääkkeillä eli SSRI-lääkkeillä.
Markkinoilla on parikymmentä valmistetta, jotka ovat keskenään varsin samankaltaisia ja toimivat pääosin samalla mekanismilla.
– Helposti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen ilman, että ehkä herätään siihen, että yritetään ihan samanlaisella vasaralla lyödä naulaa. Jos se ei ole vielä mennyt kolmella edellisellä kerralla, ei ehkä mene neljännelläkään, Lähteenvuo havainnollistaa.
Hoitoresistentin masennuksen riskiä lisää esimerkiksi masennukseen sairastuminen nuorella iällä.
Suositus ei toteudu
Peräkkäiset lääkekokeilut eivät ole linjassa Käypä hoito -suosituksen kanssa. Masennuksen hoitosuosituksen mukaan jo toisen tehottoman lääkekokeilun jälkeen masennusta voisi hoitaa lääkkeiden yhdistelmähoidolla tai jollain muulla hoitomuodolla.
Lähteenvuon mukaan on näyttöä siitä, että hoitoresistenttiä masennusta sairastavat hyötyisivät lääkehoitojen yhdistelmästä.
– Masennuksen hoitoon tulisi rohkeammin kokeilla lääkeyhdistelmiä ja huolehtia siitä, että potilaalla on psykoterapiaa lääkehoidon tukena, hän korostaa.
Lääkehoidon yhdistelmä voi yksilöstä riippuen tarkoittaa kahta masennuslääkettä yhtä aikaa tai masennuslääkkeen yhdistämistä psykoosilääkkeisiin tai mielialan tasaajiin.
Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkeyhdistelmien käyttö edellyttää hoitavalta lääkäriltä perehtyneisyyttä, varovaisuutta ja yhteisvaikutuksiin liittyvien riskien tuntemusta. Lääkeyhdistelmä vaatii myös potilaan tiiviimpää seurantaa.
Kokeilut kestävät liian kauan
Tutkimuksen merkittävä havainto oli myös se, että hoitoresistentin masennuksen kehittymiseen kuluu kahdeksan kuukautta siitä, kun potilas ensimmäisen kerran tulee hakemaan hoitoa masennukseen.
Käytännössä hänelle siis aloitetaan kolmas lääkehoitokokeilu kahdeksannen kuukauden kohdalla. Potilaan kannalta tämä on liian kauan.
– Kuukaudessa tai korkeintaan kahdessa pitäisi alkaa näkyä, toimiiko masennuslääke vai ei. Neljän kuukauden aikana pitäisi jo olla kaksi lääkettä kokeiltu, Lähteenvuo sanoo.
– Alkuvaiheen masennuksen hoitoa pitäisi tehostaa. Se on yksi kalleimmista sairauksista yhteiskunnalle työkyvyn menetysten kautta, hän jatkaa.
Lähteenvuon mukaan erityisen tärkeää masennuksen hoidossa olisi säännöllinen seuranta.
Hänestä terveydenhuollolla tulisi olla hyvin aktiivinen ote. Potilaiden perään pitäisi soittaa ja pyytää vastaanotolle, eikä odottaa heidän yhteydenottoaan.
– Potilaat eivät osaa vaatia riittävästi hoitoa ja masentuneena ihminen ei hirveästi jaksa huolehtia omista asioistaan. Jos hän vain jatkuvasti saa uuden lääkkeen, ei hän jaksa tulla kovin montaa kertaa taistelemaan oikeuksiensa puolesta.
Yksilöllisempää hoitoa
Lähteenvuo arvioi, että terveydenhuollon resurssipula osaltaan vaikuttaa siihen, että osa saa tehotonta hoitoa. Potilaita hoitavilla ammattilaisilla ei välttämättä aina ole aikaa pysähtyä henkilön kohdalle ja arvioida hänen hoitonsa kestoa ja vaikuttavuutta.
– Ei ehkä tehdä säännöllistä tilannekartoitusta, vaan enemmän sammutellaan tulipaloja, Lähteenvuo toteaa.
Hän toivoo, että potilasta tarkasteltaisiin jatkossa enemmän kokonaisuutena ja mietittäisiin juuri hänelle sopivia hoitovaihtoehtoja.
Hänen mukaansa parin viime vuoden aikana on tullut saataville myös uusia hyviä hoitovaihtoehtoja, joita ei vielä ehkä käytetä niin paljon kuin pitäisi.
Näitä ovat esimerkiksi esketamiinia sisältävä nenäsuihke ja uudet sähkövirtaan ja magneettikenttään perustuvat hoitomuodot.
– Ketamiinia on ennen rajoitettu sairaaloihin, mutta uuden nenäsumutteen myötä voidaan hoitoa antaa poliklinikoilla ja ehkä jopa jossain kohtaa terveyskeskuksissa. Tämä on yksi mahdollisuus kokeilla aika nopeasti uusi hoitolinja, Lähteenvuo sanoo ja kertoo, että vaikuttava aine saattaa lievittää masennuksen oireita jo tunneissa."
Voiko väärin hoidetusta toistuvasta masennuksesta tehdä hoitovirheilmoituksen?
Pitää ainakin vaatia hoitosuunnitelma, jossa TOISTUVA masennus huomioidaan, ettei joka kerta joudu tilanteeseen, jossa ensin puoli vuotta "hoitavassa" tahossa ihmetellään, että voi voi näinkö tässä taas kävi ja oletko ajatellut käydä päiväkävelyllä, kun se niin mukavasti piristäisi.
Jotenkin tässä on repsahtanut kaikenlainen usko ja kunnioitus psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ☹
"Hoidetaanko masennustasi näin? Se on vastoin suositusta
Joka kymmenes masennuspotilas sairastaa hoitoresistenttiä masennusta, kertoo tutkimus. Heitä hoidetaan vaihtamalla lääkettä toisensa perään vastoin Käypä hoito -suositusta.
Joka kymmenes eli 11 prosenttia suomalaisista masennuspotilaista sairastaa kroonista, hoitoresistenttiä masennusta, kertoo tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus.
Hoitoresistentistä masennuksesta on kyse, kun masennuksen oireet eivät ole merkittävästi parantuneet kahden lääkehoitokokeilun jälkeen.
Hoitoresistentin masennuksen riskiä lisäävät miessukupuoli, nuori ikä, masennuksen vakava-asteisuus sekä sairaalahoitoon johtanut masennus.
Suurin osa hyötyy jo ensimmäisestä lääkkeestä, mutta osalla hoito junnaa tehottomien lääkekokeilujen vuoksi paikallaan. Tutkimuksen mukaan Suomessa hoidetaan hoitoresistenttiä masennusta yhdellä lääkkeellä vielä viidennellä hoitokerralla.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus perustuu kansallisiin rekistereihin, ja siinä oli mukana lähes 180 000 masennuspotilasta vuosilta 2004–2016.
Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian dosentti ja Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Markku Lähteenvuo kertoo, että hoitoresistenttiä masennusta sairastavia hoidetaan usein kerta toisensa jälkeen yksittäisillä serotoniinilääkkeillä eli SSRI-lääkkeillä.
Markkinoilla on parikymmentä valmistetta, jotka ovat keskenään varsin samankaltaisia ja toimivat pääosin samalla mekanismilla.
– Helposti vaihdetaan toiseen lääkkeeseen ilman, että ehkä herätään siihen, että yritetään ihan samanlaisella vasaralla lyödä naulaa. Jos se ei ole vielä mennyt kolmella edellisellä kerralla, ei ehkä mene neljännelläkään, Lähteenvuo havainnollistaa.
Hoitoresistentin masennuksen riskiä lisää esimerkiksi masennukseen sairastuminen nuorella iällä.
Suositus ei toteudu
Peräkkäiset lääkekokeilut eivät ole linjassa Käypä hoito -suosituksen kanssa. Masennuksen hoitosuosituksen mukaan jo toisen tehottoman lääkekokeilun jälkeen masennusta voisi hoitaa lääkkeiden yhdistelmähoidolla tai jollain muulla hoitomuodolla.
Lähteenvuon mukaan on näyttöä siitä, että hoitoresistenttiä masennusta sairastavat hyötyisivät lääkehoitojen yhdistelmästä.
– Masennuksen hoitoon tulisi rohkeammin kokeilla lääkeyhdistelmiä ja huolehtia siitä, että potilaalla on psykoterapiaa lääkehoidon tukena, hän korostaa.
Lääkehoidon yhdistelmä voi yksilöstä riippuen tarkoittaa kahta masennuslääkettä yhtä aikaa tai masennuslääkkeen yhdistämistä psykoosilääkkeisiin tai mielialan tasaajiin.
Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkeyhdistelmien käyttö edellyttää hoitavalta lääkäriltä perehtyneisyyttä, varovaisuutta ja yhteisvaikutuksiin liittyvien riskien tuntemusta. Lääkeyhdistelmä vaatii myös potilaan tiiviimpää seurantaa.
Kokeilut kestävät liian kauan
Tutkimuksen merkittävä havainto oli myös se, että hoitoresistentin masennuksen kehittymiseen kuluu kahdeksan kuukautta siitä, kun potilas ensimmäisen kerran tulee hakemaan hoitoa masennukseen.
Käytännössä hänelle siis aloitetaan kolmas lääkehoitokokeilu kahdeksannen kuukauden kohdalla. Potilaan kannalta tämä on liian kauan.
– Kuukaudessa tai korkeintaan kahdessa pitäisi alkaa näkyä, toimiiko masennuslääke vai ei. Neljän kuukauden aikana pitäisi jo olla kaksi lääkettä kokeiltu, Lähteenvuo sanoo.
– Alkuvaiheen masennuksen hoitoa pitäisi tehostaa. Se on yksi kalleimmista sairauksista yhteiskunnalle työkyvyn menetysten kautta, hän jatkaa.
Lähteenvuon mukaan erityisen tärkeää masennuksen hoidossa olisi säännöllinen seuranta.
Hänestä terveydenhuollolla tulisi olla hyvin aktiivinen ote. Potilaiden perään pitäisi soittaa ja pyytää vastaanotolle, eikä odottaa heidän yhteydenottoaan.
– Potilaat eivät osaa vaatia riittävästi hoitoa ja masentuneena ihminen ei hirveästi jaksa huolehtia omista asioistaan. Jos hän vain jatkuvasti saa uuden lääkkeen, ei hän jaksa tulla kovin montaa kertaa taistelemaan oikeuksiensa puolesta.
Yksilöllisempää hoitoa
Lähteenvuo arvioi, että terveydenhuollon resurssipula osaltaan vaikuttaa siihen, että osa saa tehotonta hoitoa. Potilaita hoitavilla ammattilaisilla ei välttämättä aina ole aikaa pysähtyä henkilön kohdalle ja arvioida hänen hoitonsa kestoa ja vaikuttavuutta.
– Ei ehkä tehdä säännöllistä tilannekartoitusta, vaan enemmän sammutellaan tulipaloja, Lähteenvuo toteaa.
Hän toivoo, että potilasta tarkasteltaisiin jatkossa enemmän kokonaisuutena ja mietittäisiin juuri hänelle sopivia hoitovaihtoehtoja.
Hänen mukaansa parin viime vuoden aikana on tullut saataville myös uusia hyviä hoitovaihtoehtoja, joita ei vielä ehkä käytetä niin paljon kuin pitäisi.
Näitä ovat esimerkiksi esketamiinia sisältävä nenäsuihke ja uudet sähkövirtaan ja magneettikenttään perustuvat hoitomuodot.
– Ketamiinia on ennen rajoitettu sairaaloihin, mutta uuden nenäsumutteen myötä voidaan hoitoa antaa poliklinikoilla ja ehkä jopa jossain kohtaa terveyskeskuksissa. Tämä on yksi mahdollisuus kokeilla aika nopeasti uusi hoitolinja, Lähteenvuo sanoo ja kertoo, että vaikuttava aine saattaa lievittää masennuksen oireita jo tunneissa."
Voiko väärin hoidetusta toistuvasta masennuksesta tehdä hoitovirheilmoituksen?
Pitää ainakin vaatia hoitosuunnitelma, jossa TOISTUVA masennus huomioidaan, ettei joka kerta joudu tilanteeseen, jossa ensin puoli vuotta "hoitavassa" tahossa ihmetellään, että voi voi näinkö tässä taas kävi ja oletko ajatellut käydä päiväkävelyllä, kun se niin mukavasti piristäisi.
Jotenkin tässä on repsahtanut kaikenlainen usko ja kunnioitus psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ☹
- Liittynyt
- 30.6.2004
- Viestejä
- 523
Kyllä iso Smith on aina iso Smith! Kuka tuo pullea poika Weaver-standin tyylitellyssä versiossa on?
-Franco
- Liittynyt
- 27.4.2012
- Viestejä
- 9 626
Härski moka olikin jättimenestys – johtaja selittää Karvaanmakuisia AnanasAnustappeja: ”Ei kai tuotteen nimeä enää voi vaihtaa”
Urjalan Makeistukku on tilannut lisäerän makeisia – samalla virheellisellä tuotenimellä.
www.is.fi
- Liittynyt
- 28.8.2002
- Viestejä
- 32 017
C'est moi.
- Liittynyt
- 27.4.2012
- Viestejä
- 9 626
Seinäjoen sheriffi. Tohtoriko on myös asemiehiä?
- Liittynyt
- 27.4.2012
- Viestejä
- 9 626
Laitat tuon seinälle koristeeksi.Huoltohenkilö käveli (ulkona ja rappukäytävässä kävellyillä = likaisilla) turvakengillä minun valkoisten mattojeni päältä.
Matot olivat nyt paikallaan (ja lattia mopattu) sen vuoksi, kun kävivät aiemmin tällä viikolla, eivätkä maininneet, että aikovat käydä asunnossani vielä uudelleen.
En millään jaksaisi hinkata mattoja tekstiilipesuaineella, mutta kai se täytyy, kun ne ovat nyt epähygieenisiä.
- Liittynyt
- 28.8.2002
- Viestejä
- 32 017
Tohtori tykkää ampua, oli kivaa ammuskella tänään. Edellisen kerran intissä 24v sitten. Voisin ehkä harkita huvikseni alkavani harrastamaan, mutta en tiiä jaksanko nostaa läskipersettäni soffalta.
- Liittynyt
- 20.6.2018
- Viestejä
- 15 300
Ymmärrän. Buntsulle sopivaa liikuntaa. Ei niin hiki tule.
- Liittynyt
- 30.4.2008
- Viestejä
- 37 483
- Liittynyt
- 28.8.2002
- Viestejä
- 32 017
Voiveljet, tuota(kin) pelattiin muksuna.
- Liittynyt
- 28.8.2002
- Viestejä
- 32 017
Sitä se on, kun penkistä ei nouse edes perse.
- Liittynyt
- 22.11.2006
- Viestejä
- 5 213
Jaahas täällä on otettu Magnumit esiin.
- Liittynyt
- 30.4.2008
- Viestejä
- 37 483
Veivasin kiekkojen ammunnassa mittarin ympäri #nuorenamiehenä
- Liittynyt
- 22.11.2006
- Viestejä
- 5 213
Pian saunan jälkeen lääkkeeksi.
