Vanhus maksoi kotihoidosta 5 700 e/kk – perilliset suuttuivat edunvalvojalle
Hovioikeuden mukaan vanhuksen saama palvelu oli hänen toiveidensa mukainen eikä siitä aiheutunut hänelle mitään vahinkoa. Kuvituskuva. (KUVA: Kalle Parkkinen/Lehtikuva)
Julkaistu: 26.9. 7:55
Vanhuksen hoito maksoi noin 5 700 euroa kuukaudessa. Perilliset jäivät nuolemaan näppejään, vaikka veivät asian oikeuteen.
Kuolinpesän osakkaat vaativat valtiolta 58 000 euron korvauksia liian kalliista hoitopaikasta, jonka Varsinais-Suomen oikeusaputoimiston edunvalvoja järjesti 1925 syntyneelle vanhukselle elämänsä viimeisiksi kuukausiksi.
Vanhus sai haluamansa hoidon, joka maksoi noin 5 700 euroa kuukaudessa.
Hoidosta vastasi yksityinen yritys vanhuksen kotona, koska hän ei suostunut lähtemään kunnan laitokseen pysyvään hoitoon eivätkä, kunnan resurssit laajaan kotihoitoon riittäneet.
Oikeusjutun taustalla on kuolinpesän kolmen osakkaan mielenkiinto vanhuksen omaisuuteen. Pesän osakkaat ovat vainajan sisarusten lapsia.
Osakkaat hävisivät riitajuttunsa sekä käräjäoikeudessa että Turun hovioikeudessa eivätkä saaneet tavoittelemaansa rahasummaa. Heille tuli maksettavaksi noin 2 300 euron asianajokulut.
Oikeudessa valtion edustaja totesikin, että edunvalvojan tehtävänä on järjestää päämiehen asiat eikä hoitaa perillisten perintöasioita.
Runsaan vuoden kestänyt hoito maksoi 74 000 euroa
Vanhus kuoli kolme vuotta sitten 90-vuotiaana. Osakkaat käynnistivät oikeusjutun valtiota kohtaa, koska heidän mielestään edunvalvoja oli aiheuttanut vahinkoa vanhukselle järjestämällä hänelle kalliin kotihoidon laitoshoidon sijasta.
Kotihoito maksoi 13 kuukauden ajalta 74 000 euroa. Kunnallisessa laitoksessa hoito olisi maksanut perintöä odottavien laskelman mukaan vain 16 000 euroa.
Vanhus käytti viimeisinä vuosinaan kotikuntansa kotisairaanhoidon palveluja. Kunto huononi eikä ikämies olisi enää selvinnyt kodissaan ilman tehokkaampaa hoitoa, mutta kunnan hoitolaitokseen itsepäinen vanhus ei suostunut lähtemään.
Edunvalvoja teki ratkaisun, jonka mukaan vanhus sai kotihoitoa ja siitä vastasi yksityinen hoitoalan yritys. Hän valitsi palveluntarjoajan kolmesta ehdolla olevasta.
Ratkaisua tehdessään edunvalvoja ei ollut yhteydessä sukuun.
Perilliset: Edunvalvoja aiheutti varojen tarpeettoman vähenemisen
Holhoustoimilain mukaan ratkaisussa on kuultava päämiestä ja järjestettävä sellainen hoito, joka on asianmukaista ja päämiehen toiveiden mukaista.
Pesän osakkaiden mukaan vanhuksen rahat olisivat riittäneet vain noin puolentoista vuoden hoitoon ja sen jälkeen hän olisi ollut varaton. Heidän mielestään edunvalvoja tahallaan aiheutti varojen tarpeettoman vähentymisen.
Osakkaiden mielestä ikämiestä olisi pitänyt hoitaa huonokuntoisille vanhukselle tarkoitetussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Nyt häntä hoidettiin kalliilla paikalla vaikka olisi saanut hoidon kunnan laitoksessa runsaalla 1 100 eurolla kuukaudessa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus kuuli todistajina vanhuksen kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen virkamiehiä. He kertoivat, että hän halusi asua kodissaan eikä lähtenyt tehostettuun kunnalliseen hoitoon eikä tahdonvastaista hoitoa voitu antaa.
Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan, että edunvaloja ei ollut vanhukselle kertonut, mitä hoito maksaisi ja arvosteli edunvalvoja toimia, mutta totesi samalla, että taloudellisista asioista päättäminen on nimenomaan edunvalvojan tehtävä.
Sukulaisten olemassaolo selvisi vasta kuoleman jälkeen
Oikeus totesi viranomaisille tulleen yllätyksenä, että vanhuksella oli ylipäätään sukulaisia. Sukulaisten olemassaolo selvisi vasta kuoleman jälkeen.
Oikeus huomauttaakin ratkaisussaan, että vanhuksen elinaikana sukulaiset eivät pitäneet valittua hoitomuotoa vanhuksen edun vastaisena vaan vasta jälkeenpäin.
Käräjäoikeus hylkäsi pesän osakkaiden kanteen ja totesi edunvalvojan edistäneen vanhuksen parasta ja käyttäneen vanhuksen omaisuutta hänen tarpeiden tyydyttämiseksi.
Pesän osakkaat eivät tyytyneet käräjäoikeuden ratkaisuun ja hakivat muutosta Turun hovioikeudesta.
Hovioikeus puuttui ratkaisun perusteissa käräjäoikeuden tavoin hoidon kustannuksiin, joiden suuruudesta edunvalvoja ei ollut vanhukselle kertonut ja piti tapahtunutta laiminlyöntinä.
Hovioikeus kuitenkin toteaa, että vanhuksen saama palvelu oli hänen toiveidensa mukainen eikä siitä aiheutunut hänelle mitään vahinkoa. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun. Se antoi ratkaisun jutussa maanantaina.
