Kimmo Kinnunen sai kutsun Resitentin kansliasta juhlistamaan itsenäisyyspäivää Resitentinlinnaan. Kutsussa oli mainittuna nimeltä vain Kimmo, joten avecin hän sai päättää itse. Kimmo mietti päänsä puhki, kenet hän voisi viedä.
- "Vaimoa en ainakaan jumalauta vie", mietti Kimmo.
- "Sehän tanssii sielä niiden varusmiesten kanssa ja antaa pillua kuitenkin, enkä minä saa edes katsella", jatkoi Kimmo ajatustaan.
- "Hmm, kukakohan olisi sellainen merkkihenkilö ja naisten mielestä helppo silmälle, ehkä sitä itsekin saisi vähän vierasta siivellä...", tuumasi Kimmo, että myös naapurin Ellun pil...
- "Mutta kyllä, isä Jormanhan minä sinne otan mukaan, kun hänhän on ollut aina suurin innoittajani ja suurin esikuvani, niin urheilussa kuin elämässä muutenkin.", sai Kimmo päätöksensä tehtyä.
Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet koittivat ja Kimmo oli saapunut isänsä Jorman kanssa paikalle. Jonossa oltin kämmenet ja kanjonit ja kainalot hikisinä jännityksestä. Vihdoin oli hetki koittanut - Resitentin kättely. Kimmo kätteli kutsun saaneena Salea ensimmäisenä, ja käteltyään herrasmiehenä myös rva Haukionkalan, hän loihesi lausuman esittelyn Resitenttiparille:
- "Toin mukanani isäni jorman, kätelkää jormaa, ottakaa jormasta oikein luja ja miehekäs ote ja vatkatkaa käsiänne reilusti, ei jorma siitä peljästy, ei, ei peljästy, mutta jos toimitus kestää sopimattoman kauan, saattaa jorma pulauttaa."
Jälkiruokana tarjoiltiin käpykakkua ja Kekkosta.