- Liittynyt
- 9.12.2014
- Viestejä
- 141
Tamperelainen Nuutti, 19, liikuttaa vaikuttavia painoja – Onko tässä tuleva Suomen vahvin mies?
Parkanon Puntin nostajan olkaluu katkesi vuosi sitten kahdesta kohdasta. Mansukoski ei luovuttanut, vaan hilasi tuloksia ylöspäin kilo kerrallaan.
Aamulehti 5.2.2020 18.46
Nuutti Mansukosken tavoitteena on päästä voimanostossa maailman huipulle. Tässä hän kesyttää rautaa tiistai-iltana Tampereen Kaupissa. SILJA VIITALA / AAMULEHTI
Nuutti Mansukoski, 19, kävelee kuntosalille Tampereella Kaupissa kuin kuka tahansa nuori suomalaismies.
Mansukoski tulee salille energiajuomatölkki kädessä ja kassi olalla. Kun vuonna 2000 syntynyt voimanostaja alkaa latoa painoja tankoon kyykkytreeniä varten, käy ilmi hyvin nopeasti, että voimiensa puolesta hän on kaikkea muuta kuin kuka tahansa kuntosalin asiakas.
120 kiloa, 160, 180, 200 ja lopulta 220. Mansukoski ottaa tangon niskaansa, laskeutuu kyykkyyn, pysähtyy ala-asentoon ja nousee räjähtävästi ylös. Mansukoski tekee “pienen” kyykkytreenin, jotta hän saa viikon suunnitellut nostomäärät kasaan.
Tampereella asuva ja opiskeleva Mansukoski on yksi Suomen lupaavimmista voimanostajista. Hän on kisoissa parhaimmillaan kyykännyt raakana 300 kiloa, nostanut penkistä 182,5 kiloa ja vetänyt maasta 305 kiloa. Salilla on noussut isommatkin raudat.
– Mutta ne ovat kisat, jotka merkkaavat ja lasketaan, Mansukoski sanoo.
Itseoppinut
Mansukoski on pitkälti itseoppinut urheilija. Hän on etsinyt tietoa netistä, lukenut ja keskustellut muiden nostajien kanssa. Mansukoski suunnittelee treeniohjelmansa itse.
Mansukoski aloitti voimanoston harjoittelemisen kolmisen vuotta sitten. Salille hän meni ensimmäisen kerran seiskaluokalla ja teki “penkkiä ja hauista”, kuten moni muukin nuori mies. Yläasteella liikkui huhuja siitä, että joku oli nostanut penkistä 120 kiloa.
– Selasin voimanoston Suomen ennätyksiä ja bongasin, että 17-vuotiaiden ennätys oli 130 kiloa silloin. Se ei kuulostanut kovin isolta, vaikka oma tulos oli varmaan 50–60 kiloa. Kuulosti siltä, että minulla voisi olla siihen mahdollisuuksia. Sen kautta päädyin treenaamaan.
Mansukoski tekee 5 x 150 kilon sarjan penkillä:
Mansukoski on kotoisin Parkanosta, mutta asuu nykyään Tampereella.SILJA VIITALA / AAMULEHTI
Parkanon Puntin mies tavoittelee tuhannen kilon haamurajaa yhteistuloksissa.SILJA VIITALA / AAMULEHTI
Tällä hetkellä penkkipunnerruksen harjoitteleminen on Mansukoskella vähäisempää kuin voimanoston kahden muun lajin, kyykyn ja maastavedon.
– Yhteistuloksesta penkki on 20–25 prosenttia, ja punnerrusliikkeet ovat suurin piirtein sen verran treenimäärästäni. Vedolla ja kyykyllä tehdään isoin osa yhteistuloksesta. Jos kyykyssä tulee eroa kilpailijaan 20–30 kiloa, se on vaikea kuroa kiinni penkissä.
Mansukosken mukaan hänen vahvuutensa ovat kyykyssä, mutta hän on harjoitellut eniten maastavetoa.
– Isoimmat tähtäimeni ovat maastavedossa. Siinä on etenkin testauksen alaisissa liitoissa paremmat mahdollisuudet pärjätä.
Haamurajat
184-senttinen Mansukoski painaa tällä hetkellä 148 kiloa. Ruokaa kuluu päivittäin 3 000–4 000 kilokalorin edestä. Isot tulokset vaativat paljon treeniä, lepoa ja ruokaa.
MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
Mansukosken tavoitteet ovat korkealla. Haaveissa on tulevina vuosina olla Kansainvälisen voimanostoliiton IPF:n avoimen sarjan kärkinimiä. Tällä hetkellä hän kilpailee alle 23-vuotiaiden keskuudessa.
– Tuhannen kilon yhteistulos nyt alkuunsa olisi haaveena. Se ei kylläkään vielä riitä ihan kärkeen, mutta se pitää tehdä, ennen kuin voi tavoitella 1 100 kiloa. Ja kukaan ei ole vielä vetänyt IPF:ssä maastavedossa raakana 400 kiloa. Sekin on yksi haave. Ja penkissä 600 paunaa, eli 272 kiloa, on yksi haamuraja, mutta se on varsinkin kolmen lajin treenaajalle todella kova tulos.
Haaveet ja tavoitteet eivät ole siis ihan pieniä. IPF-liiton yli 120-kiloisten maailmanennätysmies Ray Williams on vetänyt maasta 398,5 kiloa ja tehnyt yhteistuloksen 1 105 kiloa.
Myös voimamieskisat kiehtovat Mansukoskea, eikä ole poissuljettua, että hän tavoittelisi joskus Suomen vahvimman miehen titteliä.
– Voimamiestouhussa minulla ei ole mitään tavoitteita, mutta se on Suomessa voimanostoa tunnetumpi laji, siellä liikkuu vähän rahaakin ja Suomen vahvin mies on tittelinä muutenkin kiinnostava. Jos voittaa voimanostossa Suomen mestaruuden, ei silti ole Suomen vahvin.
Suomella on Maailman vahvin mies -kisoissa pitkät perinteet. Mitalien määrässä Suomi on kisan historian kuudenneksi menestynein maa. Janne Virtasen vuoden 2001 kolmossijan jälkeen on kuitenkin ollut hiljaista.
– Suomen vahvin mies -kisat ovat ADT:n (Suomen antidopingtoimikunnan) alainen kisa. Maailman vahvin mies -kisa ja Arnold Classic eivät ole samalla tavalla testattuja. Siinä on sellainen ero. Nyt suomalaisia on kyllä Strongman Champions Leaguessa, Mansukoski pohtii.
Liittoviidakko
IPF-liitto on voimanostossa ylivoimaisesti tunnetuin liitto, joka on sitoutunut Maailman antidopingtoimiston Wadan testausjärjestelmään.
Testatussa liitossa kilpaileminen oli Mansukoskelle itsestään selvä valinta.
– Kotikasvatuksesta asti on tullut puhtaan urheilun ideologia.
Voimanosto ja muut voimailulajit kärsivät liittoviidakosta. Omilla säännöillään pelaavat liitot saavat järjestetyksi valtavia spektaakkeleita, joissa tehdään milloin mitäkin maailmanennätyksiä.
Esimerkiksi brittiläinen voimamies Eddie Hall on nostanut erinäisillä varusteilla IPF-liiton ulkopuolella maastavedossa 500 kiloa. Samaan ei ole pystynyt kukaan muu ihminen.
– Kun on eri säännöt, niin se on eri laji. Vaikka on se äärettömän kova tulos ja vain yksi ihminen on sen tehnyt, Mansukoski sanoo.
– Eri liitoissa isoin muuttuja on dopingsäännöt. Niillä pystytään saamaan aika isoja hyötyjä ja jos ei ole lajin seuraaja, niin kirjainyhdistelmät eivät välttämättä kerro mitään.
Parkanon Puntin nostajan olkaluu katkesi vuosi sitten kahdesta kohdasta. Mansukoski ei luovuttanut, vaan hilasi tuloksia ylöspäin kilo kerrallaan.
Aamulehti 5.2.2020 18.46
Nuutti Mansukosken tavoitteena on päästä voimanostossa maailman huipulle. Tässä hän kesyttää rautaa tiistai-iltana Tampereen Kaupissa. SILJA VIITALA / AAMULEHTI
Nuutti Mansukoski, 19, kävelee kuntosalille Tampereella Kaupissa kuin kuka tahansa nuori suomalaismies.
Mansukoski tulee salille energiajuomatölkki kädessä ja kassi olalla. Kun vuonna 2000 syntynyt voimanostaja alkaa latoa painoja tankoon kyykkytreeniä varten, käy ilmi hyvin nopeasti, että voimiensa puolesta hän on kaikkea muuta kuin kuka tahansa kuntosalin asiakas.
120 kiloa, 160, 180, 200 ja lopulta 220. Mansukoski ottaa tangon niskaansa, laskeutuu kyykkyyn, pysähtyy ala-asentoon ja nousee räjähtävästi ylös. Mansukoski tekee “pienen” kyykkytreenin, jotta hän saa viikon suunnitellut nostomäärät kasaan.
Tampereella asuva ja opiskeleva Mansukoski on yksi Suomen lupaavimmista voimanostajista. Hän on kisoissa parhaimmillaan kyykännyt raakana 300 kiloa, nostanut penkistä 182,5 kiloa ja vetänyt maasta 305 kiloa. Salilla on noussut isommatkin raudat.
– Mutta ne ovat kisat, jotka merkkaavat ja lasketaan, Mansukoski sanoo.
Itseoppinut
Mansukoski on pitkälti itseoppinut urheilija. Hän on etsinyt tietoa netistä, lukenut ja keskustellut muiden nostajien kanssa. Mansukoski suunnittelee treeniohjelmansa itse.
Mansukoski aloitti voimanoston harjoittelemisen kolmisen vuotta sitten. Salille hän meni ensimmäisen kerran seiskaluokalla ja teki “penkkiä ja hauista”, kuten moni muukin nuori mies. Yläasteella liikkui huhuja siitä, että joku oli nostanut penkistä 120 kiloa.
– Selasin voimanoston Suomen ennätyksiä ja bongasin, että 17-vuotiaiden ennätys oli 130 kiloa silloin. Se ei kuulostanut kovin isolta, vaikka oma tulos oli varmaan 50–60 kiloa. Kuulosti siltä, että minulla voisi olla siihen mahdollisuuksia. Sen kautta päädyin treenaamaan.
Mansukoski tekee 5 x 150 kilon sarjan penkillä:
Mansukoski on kotoisin Parkanosta, mutta asuu nykyään Tampereella.SILJA VIITALA / AAMULEHTI
Parkanon Puntin mies tavoittelee tuhannen kilon haamurajaa yhteistuloksissa.SILJA VIITALA / AAMULEHTI
Tällä hetkellä penkkipunnerruksen harjoitteleminen on Mansukoskella vähäisempää kuin voimanoston kahden muun lajin, kyykyn ja maastavedon.
– Yhteistuloksesta penkki on 20–25 prosenttia, ja punnerrusliikkeet ovat suurin piirtein sen verran treenimäärästäni. Vedolla ja kyykyllä tehdään isoin osa yhteistuloksesta. Jos kyykyssä tulee eroa kilpailijaan 20–30 kiloa, se on vaikea kuroa kiinni penkissä.
Mansukosken mukaan hänen vahvuutensa ovat kyykyssä, mutta hän on harjoitellut eniten maastavetoa.
– Isoimmat tähtäimeni ovat maastavedossa. Siinä on etenkin testauksen alaisissa liitoissa paremmat mahdollisuudet pärjätä.
Haamurajat
184-senttinen Mansukoski painaa tällä hetkellä 148 kiloa. Ruokaa kuluu päivittäin 3 000–4 000 kilokalorin edestä. Isot tulokset vaativat paljon treeniä, lepoa ja ruokaa.
MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
Mansukosken tavoitteet ovat korkealla. Haaveissa on tulevina vuosina olla Kansainvälisen voimanostoliiton IPF:n avoimen sarjan kärkinimiä. Tällä hetkellä hän kilpailee alle 23-vuotiaiden keskuudessa.
– Tuhannen kilon yhteistulos nyt alkuunsa olisi haaveena. Se ei kylläkään vielä riitä ihan kärkeen, mutta se pitää tehdä, ennen kuin voi tavoitella 1 100 kiloa. Ja kukaan ei ole vielä vetänyt IPF:ssä maastavedossa raakana 400 kiloa. Sekin on yksi haave. Ja penkissä 600 paunaa, eli 272 kiloa, on yksi haamuraja, mutta se on varsinkin kolmen lajin treenaajalle todella kova tulos.
Haaveet ja tavoitteet eivät ole siis ihan pieniä. IPF-liiton yli 120-kiloisten maailmanennätysmies Ray Williams on vetänyt maasta 398,5 kiloa ja tehnyt yhteistuloksen 1 105 kiloa.
Myös voimamieskisat kiehtovat Mansukoskea, eikä ole poissuljettua, että hän tavoittelisi joskus Suomen vahvimman miehen titteliä.
– Voimamiestouhussa minulla ei ole mitään tavoitteita, mutta se on Suomessa voimanostoa tunnetumpi laji, siellä liikkuu vähän rahaakin ja Suomen vahvin mies on tittelinä muutenkin kiinnostava. Jos voittaa voimanostossa Suomen mestaruuden, ei silti ole Suomen vahvin.
Suomella on Maailman vahvin mies -kisoissa pitkät perinteet. Mitalien määrässä Suomi on kisan historian kuudenneksi menestynein maa. Janne Virtasen vuoden 2001 kolmossijan jälkeen on kuitenkin ollut hiljaista.
– Suomen vahvin mies -kisat ovat ADT:n (Suomen antidopingtoimikunnan) alainen kisa. Maailman vahvin mies -kisa ja Arnold Classic eivät ole samalla tavalla testattuja. Siinä on sellainen ero. Nyt suomalaisia on kyllä Strongman Champions Leaguessa, Mansukoski pohtii.
Liittoviidakko
IPF-liitto on voimanostossa ylivoimaisesti tunnetuin liitto, joka on sitoutunut Maailman antidopingtoimiston Wadan testausjärjestelmään.
Testatussa liitossa kilpaileminen oli Mansukoskelle itsestään selvä valinta.
– Kotikasvatuksesta asti on tullut puhtaan urheilun ideologia.
Voimanosto ja muut voimailulajit kärsivät liittoviidakosta. Omilla säännöillään pelaavat liitot saavat järjestetyksi valtavia spektaakkeleita, joissa tehdään milloin mitäkin maailmanennätyksiä.
Esimerkiksi brittiläinen voimamies Eddie Hall on nostanut erinäisillä varusteilla IPF-liiton ulkopuolella maastavedossa 500 kiloa. Samaan ei ole pystynyt kukaan muu ihminen.
– Kun on eri säännöt, niin se on eri laji. Vaikka on se äärettömän kova tulos ja vain yksi ihminen on sen tehnyt, Mansukoski sanoo.
– Eri liitoissa isoin muuttuja on dopingsäännöt. Niillä pystytään saamaan aika isoja hyötyjä ja jos ei ole lajin seuraaja, niin kirjainyhdistelmät eivät välttämättä kerro mitään.
Kuulostaa tosi vähältä 150kg miehelle.
Masjoukkuenostajilla voi tosin olla tiukempi linja, niin kuin Thompzon tuossa mainitsi.