Tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon saa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.
Komitea oli erityisen vakuuttunut Obaman työstä ydinaseita vastaan ja maailmanrauhan puolesta.
Komitean perustelujen mukaan Obama on toiminut aktiivisesti käynnistääkseen Lähi-idän rauhanprosessin siitä lähtien, kun hän aloitti työnsä tammikuussa.
"Vain harvoilla ihmisillä on ollut yhtä suuri mahdollisuus saada koko maailman huomio ja antaa ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta", komitea perusteli.
"Obama on Yhdysvaltain presidenttinä luonut uudenlaisen ilmapiirin kansainväliseen politiikkaan", Nobel-komitean puheenjohtaja Thorbjørn Jagland sanoi puheessaan.
Nobelin rauhanpalkinto on ehkä maailman arvostetuin palkinto.
Asiantuntijaraadit Tukholmassa päättävät fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden vuosittaisista Nobel-palkinnoista. Syystä, jota ei täysin tunneta, Nobel määräsi, että nimenomaan Norjassa jaetaan vuosittain palkinto sille, joka "on eniten tai parhaiten työskennellyt kansojen veljeyden, vakinaisten armeijoiden poistamisen tai pienentämisen ja rauhankokousten puolesta".
Valinnan tekee parlamentin eli suurkäräjien nimittämä komitea.
Norja ja Ruotsi olivat aikoinaan valtioliitossa. Pikkuveljen asemassa olevalla Norjalla ei ollut tieteellistä kapasiteettia päättää tutkimuspalkinnoista eikä Ruotsin akatemian kaltaista vahvaa kirjallista instituutiota kirjallisuuspalkinnon harkintaan. Jäi jäljelle rauhanpalkinto. Norjalta puuttui myös Ruotsin militaristinen perinne ja suurvaltamenneisyys. Suurkäräjät oli ollut aktiivinen parlamenttien välisen unionin rauhanvälitystyössä.
Norjan suurkäräjät otti tehtävän vastaan 1897 ja nimitti viisihenkisen Nobel-komitean. Ensimmäiset palkinnot jaettiin 1901. Palkinto on kolmeosainen: mitali, diplomi ja 10 miljoonaa Ruotsin kruunua.
