Onhan meillä Suomessa hiton kovakuntoisia naisia. Hyvänä esimerkkinä body fitness -kisaaja
Fättis ja vaikkapa MM-tason kehonrakentaja
Inkeri Salminen. Se, mikä nämä tytöt useimmiten erottaa harrastelijoista on MONEN vuoden (6-10?) kova työ, geneettiset lahjat, jumalattoman kova tahdonvoima ja sitoutuminen lajiin.
Kannattaa muistaa aina kuvia katsellessa, että suuri osa kuvauksista tehdään juuri ennen kisoja tai niiden jälkeen. Harva tyttö on jossain 5-12% rasvoissa läpi vuoden - se ei vaan yksinkertaisesti ole terveellistä eikä myöskään helppoa. Kuvaus- ja kisakunto on useimmiten vain hetkellinen. Tosin on tietty niitäkin ammattilaisia, jotka ovat aina n. 1-2 kilon päässä kisakunnosta. Mutta he ovatkin treenanneet mahdollisesti jo kymmenen, kaksikymmentä vuotta.
Suurin osa noista naisista todennäköisesti syö pitkälti puhdasta perusruokaa - kasviksia, kanaa, vähärasvaista lihaa, sopivasti hiilareita, hyviä rasvoja. Olet mitä syöt, niin se vaan menee. Terveellisellä ruualla ja maltillisilla annoksilla on todella vaikea rakentaa läskiä kroppaan. ;)
USA:ssa silikonit on huomattavasti yleisemmät ja yleisesti hyväksytyt. Siellä monella ihan peruspirkolla, joka tekee tavallista toimistotyötä, on silarit. Kehon muokkaaminen kirurgisesti on paljon yleisempää eikä se ole tabu kuten täällä peräpohjolassa.
Mua suurin osa kuvista motivoi valtavasti. Pro-tason naiskehonrakentajien fysiikat on mun silmään jo liian isoja. Tykkään fitness- ja figuretyttöjen kropan mallista ja lihaksikkuudesta, he ovat sopivan sporttisia.
