GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%

Naistappelijat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pinko
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
8.11.2008
Viestejä
226
Olisi kiva jos naistappelijat (nyrkkeilijat ja potkijat ja muut) voisivat ilmoittautua tahan ketjuun, olenkin jo pari bongannut saitilta. Olisi kiva kuulla treeni- ja ravintovinkkeja ja muuta. Mua kiinnostaa talla hetkella, nosteletteko puntteja? Kun sita voimaa pitaisi saada, mutta bulkkia ei niinkaan. Ja kuinka syotte, ihan normikuntoilijan mallia noudattaen vai miten..?

Niin.. itse olen nyt harrastanut nyrkkeilya vuoden verran, viela en ole paassyt skabaamaan, mutta tavoitteena on kylla ensi vuoden puolella. :D
 
Niin kuin tiedätkin, myös minä koetan vähän harrastella nyrkkeilyä. Kamppailulajipuolella on lukuisia threadejä aiheesta kuinka yhdistää kamppailulaji + punttis. Kannattaa sieltä penkoa esiin. Jaarittelen nyt tässä lämpimikseni kuitenkin jotain. On hieman vaikea neuvoa, kun en tarkemmin taustoja: onko sulla valmentaja, jonka kanssa voisi mennä liikkeitä kokeilemaan salille, onko sulla ehkä jostain muusta lajista taustaa, tiedätkö mikä on tempaus ja missä kunnossa noin niin kuin ylipäänsä olet.

Ihan ensimmäinen asia mun mielestä on se, että ennen kuin miettii punttijuttuja saatika painoluokkaa, opettelee nyrkkeilemään (tai mikä se laji ikinä onkin). Sinä olet jo tämän vaiheen ylittänyt, joten sallin sinulle voimaharjoittelupohdinnan. :D Ylipäänsäkin tuntuu, että monilla kamppailulajien pariin tulevilla on alussa taipumuksena mennä perse edellä puuhun. Asenne muuttuu kyllä sitten, kun on pari kertaa saanut kunnolla turpiinsa.

Seuraava pohdittava asia on treenin jaksotus. Tämä tulee tärkeäksi viimeistään siinä vaiheessa, kun aloitat kilpailun. Ei ole siis yhtä ainoata toimivaa punttiohjelmaa kamppailijalle, vaan voimaharjoittelu on sovitettava kulloinkin meneillään olevaan kauteen. Peruskuntokaudella perusvoimaa, kilpailukaudella räjähtävää voimaa, ja kilpailuun valmistavilla viikoilla pikavoimaa. Näin pähkinänkuoressa. Ajattelen, että sinulle sopisi parhaiten nyt sellainen perusvoimakausi. Kuntopiirejä kannattaa tehdä ja voimaa hakea suhteellisen pitkillä (5-10 toiston) sarjoilla.

Voimaa kannattaa alkaa hakea perusliikkeillä: rinnalleveto, penkki, vauhtipunnerrus, leuanveto ja tietenkin vatsat. Jos tempaus onnistuu, se on liikkeistä ihan ykkönen. Itse käyn salilla vaihtelevasti, tahdin määrää kilpailukalenteri ja lajitreenin aikataulut. Yleensä käyn viikossa 1-3 kertaa voimailemassa, kisaviikolla en kertaakaan tai korkeitaan teen sellaisen pienen herättelypikavoimahässäkän, joissa teen pienillä painoilla lajinomaisia, hmm, viskaisuja. Muutenkin teen aina lsuht lyhyitä voimatreenejä, joissa keskityn muutamaan pääliikkeeseen. Ei ole mitään järkeä tuntitolkulla nyhjätä salilla. Kestävyys kyllä kehittyy lajitreeneissä, lenkillä ja kuntopiireissä. Kilpailukaudella koetan tehdä kaikki liikkeet räjähtävästi. Yksi mahtavimmista voimatreeneistä on ollut kuulanheitto, mutta sitä en ehtinyt tehdä kuin muutaman kerran kun kylmät kelit jo alkoivat.

Syödä pitää riittävästi ja monipuolisesti, eli kaipa se on sitten se peruskuntoilijan ruokavalio. Itsellä tuppaa kesällä paino nousemaan juurikin tuon peruskuntokauden ansiosta, ja syksyllä koetan taas pudottaa painon vähän lähemmäksi omaa painoluokkaa. Se on ainakin tänä vuonna sujunut ilman erityisiä pähkäilyjä.

Valmentajahommista et puhunut mitään. Kuka valmentaa, missä seurassa, kenen kanssa treenaat, millaisia treenejä? Hyvä valmentaja - ja itse asiassa hyvät treenikaveritkin - ovat nyrkkeilijälle kullanarvoisia. Eräs viksu valmentaja joskus sanoi, että nyrkkeily on hyvin sosiaalinen laji. Ilman muita sitä ei oikeastaan voi edes treenata. Toisaalta kehään noustaan aina yksin. Se on mielestäni yksi tämän lajin hienouksista.

Ottelemisen hienouksista voisin puhua yllin kyllin. Jengi tietää.
 
Kiitos Venla.

Kayn talla hetkella nyrkkeilytreeneissa yleensa kolme kertaa viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Siella treenaan valmentajan ohjaamana tekniikkaa (varjonyrkkeily/pad work/sakki jne), kuntopiiria, hyppynarua ja sparria jne. Sparraus on mun ihan lemppari tietysti. Ja mulla on ihana valmentaja, niita on itse asiassa parikin tyyppia ja tosi mahtava henki treeneissa muutenkin. Tarkoitus on kunhan tassa etenen niin pitkalle, ettei tama kuvio riita, loytaa oma valmentaja, ensi vuoden puolella, yksi on jo kiikarissa.

Nyrkkeilytreenien ohella kayn salilla ja yleensa vetelen intervalleja x-trainerilla/soutaen/juosten ja oman kehon painolla treenaan plankkeja/punnerruksia/vatsoja eri tekniikoilla, kyykkyja, swingeja, lungees, saat varmaan jutun paasta kiinni. Olen vahan varovainen ollut niiden punttien kanssa, en halua vetaa mitaan kovia punttivoimatreeneja paivaa ennen nyrkkeilytreeneja, ettei ole kasivarret jumissa ja sitten vahan olen kuullut eriavia mielipiteita niista punteista.

Tempausta en ole koskaan kokeillut, varmaan pitaisi - tosin tarvitsisin varmaan opastusta, ettei mene vaaralla tekniikalla. Olen ihastunut ristitaljaan kylla ja silla treenaan kasivarsia eri 'kapuloilla'. Mun nyrkkeilytrenien ulkopuoliset treenit on ihan omaa kasialaa ja yritan soveltaa niita muita treeneja tukeviksi, enemman aerobista (intervalleja) silloin kun on aerobinen jaanyt vahemmmalle ja muutenkin yritan moisia treeneja mahduttaa aikatauluun kestavyyden kehittamieksi ja toisaalta enemman lihaskuntoa/voimaa silloin kun on kaksi paivaa nyrkkeilytreenien valilla. Yritan lueskella kaikenlaista materiaalia, jotta saisin eniten treeneista irti.

Juoksu on mun akilleenkantapaani, mulla on pronaatio-ongelmia, joita en ole saanut hoidettua ja juoksen turhan harvoin, yritan korvata hyppynarulla, x-trainerilla jne.

Kuinka usein ja paljon sparraat? Mua vahan huolestuttaa, etten saa sparriaikaa tarpeksi, koska se on paitsi mun lempipuuhaa, myos tietysti ainoa tapa oikeasti oppia nyrkkeilemaan.

Ja kuinka yleensa pudotat painoasi, syotko vaan vahemman vai lisaatko juoksua vai vahennatko hiilareista?

Kiitos vinkeista, taidanpa kayda tuolla kamppailupuolella lisatietoa myos hakemassa.
 
Olisi kiva jos naistappelijat (nyrkkeilijat ja potkijat ja muut) voisivat ilmoittautua tahan ketjuun, olenkin jo pari bongannut saitilta. Olisi kiva kuulla treeni- ja ravintovinkkeja ja muuta. Mua kiinnostaa talla hetkella, nosteletteko puntteja? Kun sita voimaa pitaisi saada, mutta bulkkia ei niinkaan. Ja kuinka syotte, ihan normikuntoilijan mallia noudattaen vai miten..?

Niin.. itse olen nyt harrastanut nyrkkeilya vuoden verran, viela en ole paassyt skabaamaan, mutta tavoitteena on kylla ensi vuoden puolella. :D

Thaiboxingia on tullut pian puoli vuotta harrastettua. LTBC:ssa treenaan 3 kertaa viikossa, siihen päälle satunnaisesti vapaat treenit maksimissaan 2 kertaa viikossa. :) Punttisalilla treenaan mahdollisuuksien mukaan enintään kolme kertaa viikossa, aerobinen kunto pysyy hyvin yllä thaiboxingin ansiosta, mutta välillä tulee lähdettyä lenkkipolullekin.

Kilpailemaan en aio lähteä vielä ensi vuonna, mutta ehkä sitä seuraavana. Nyt keskitytään ahkeraan treenaamiseen! :whip:

Tällä hetkellä olen pienimuotoisella dieetillä (-500kcal), mutta vuoden 2009 alusta olen suunnitellut laittavani ruokailuni uudelle tasolle saadakseni vähän lihasmassaa (+ 300 - 500kcal). Yritän syödä aina mahdollisimman puhdasta ruokaa. Kovat rasvat & alkoholi minimiin, reilusti kasviksia & hedelmiä, proteiinin riittävään saantiin tulee kiinnitettyä myös huomiota. Kalorilaskuri.fi auttaa ainakin minua erinomaisesti tämän asian suhteen. :)
 
Hmmm, mitenkähän tämä naistappelija määritellään?

Olen nimittäin kaksi ja puoli vuotta harrastanut historiallista miekkailua, joka mielletään eurooppalaiseksi taistelulajiksi (laji, jota kukaan ei tunne ja, jonka jostain syystä monet sotkevat larppaamiseen ja, jota muutenkin pidetään ihme nörttihihhuleiden harrastuksena, ja totta kai tämä kaikki on hieman ärsyttävää:jahas: Aina joutuu selittämään mistä lajissa on kyse ja siltikään sitä ei ymmärretä. Näkemällä sen parhaiten tajuaa. Nuoren lajin ongelma ja kirous. Pahoittelen avautumista;)). Potkikaa pois, jos en kelpaa tähän naistappelija-kategoriaan:hyper:

Treeniä näyttäisi nyt olevan 3 kertaa viikossa (minimissään 2, jos ei kolmansiin treeneihin ehdi) kaksi tuntia kerrallaan. Vedän myös treenejä muille. Tämä ei minulle kuitenkaan riitä, koska haluan harrastaa monipuolista liikuntaa. Pyrinkin käymään lisäksi puntilla ja juoksulenkillä kahdesti viikossa (vaihtelevalla menestyksellä, koska olen näitä kroonisesti kiireisiä ihmisiä). Mulla erityisesti pitäisi saada voimaa ja kestävyyttä lihaksiin lisää. Jalkalihakset ovat hyvin epätyydyttävät parhaillaan ja niille tietenkin on miekkailussa paljon käyttöä. Varsinkin reisille tulee välillä hillitöntä staattista treeniä ja siinä aina viimeistään huomaa, ettei jalkojen kunto ole mikään paras mahdollinen. Puntti tukee mielestäni ihan kivasti tätä miekkailua.

Syönyt olen peruskuntoilijan ruokia, tosin nyt on ollut viime aikoina dieetti harkinnassa. Pitää katsoa miten tässä saisi itseään niskasta kiinni:rolleyes:
 
Punttitreeni on harhaanjohtava sana. Voimaharjoittelu on parempi. "Puntilla" voi kamppailija käydä, mutta pointti on siinä, että punttitreenin on oltava oikeanlaista. Oikein tehty voimaharjoittelu ei hidasta eikä pistä paikkoja jumiin.
 
--"Puntilla" voi kamppailija käydä, mutta pointti on siinä, että punttitreenin on oltava oikeanlaista. Oikein tehty voimaharjoittelu ei hidasta eikä pistä paikkoja jumiin.

Minkälainen on oikeanlainen punttitreeni sinun mielestäsi? :rolleyes:
 
Minkälainen on oikeanlainen punttitreeni sinun mielestäsi? :rolleyes:

Veikkaan, että Venla tarkoittaa (?) sitä, että kamppailijan voimaharjoittelun on oltava kamppailulajia tukevaa (voima, nopeus, kestävyys) eikä sitä rajoittavaa silloin kun tavoitteet ovat pääasiassa kamppailuharrastuksen puolella. Esim. kehonrakennus -tyyppinen treenaaminen ei ainakaan edistä (pikemminkin päinvastoin) kamppailuharrastusta... siksi jouduin itse valitsemaan näiden väliltä vuosi sitten :rolleyes:

Täällä jotain aiheesta nyrkkeilyyn liittyen.
 
Hei kiitos Angelo threadista. Kumman valitsit? (opettelen teita vasta tuntemaan, mutta oletan ja muistelen, etta kehonrakennuksen)

Vielakin kiinnostaisi kuulla lisaa vinkkeja ja myos ruokavalioon liittyen, siis kuinka pudotatte painoa, kalorivajeella vai hiilareita pudottamalla vai miten? En nyt juuri stressaa painosta liikaa, mutta se aika koittaa viela.

Ja kuinka paljon sparraatte yleensa (peruskuntokauden aikana)?

Ja viela, osaako joku suositella hyvaa paasuojusta (nyrkkeilyliiton hyvaksymaa), onko Helsingissa kunnollista liiketta jonne voisi menna shoppaamaan?

Loppuun henk koht vinkki, mulla on nimittain Everlastin hanskat, maksoin niista about sata euroa ja ne on niiiiin hyvat. Mulla oli aiemmin jotkut kamalat Londsdalet, mutta nama Everlastit on muotoutuneet mun kasiin tosi hyvin. Ensin olin vahan huolisaan kun ne tuntui vahan kovilta, mutta se pehmuste on laatukamaa. Takaisin en vaihda. :0:
 
Vuodenvaihteen jälkeen vain Adidaksen pääsuojat ovat sallittuja. Maksavat ainakin Suomessa aivan sssaaatanasti, yli satasen yksi pääsuoja. Ja niitähän pitäisi oikeastaan olla kaksi.

Huvittaa (tai ahdistaa?) lukea siitä, että joku voi valita itselleen valmentajan ja niin edelleen. Olen itsekin ajatellut joskus, miten kivaa olisi treenata ulkomailla. Siellä ei ole näitä Suomen seurojen sisäisiä ja seurojen välisiä ihmeellisiä ja vuosikymmeniä vanhoja ristiriitoja. (Vaikka onhan seuroilla ristiriitoja muiden seurojan kanssa muuallakin.) No, jos Suomessa kilpailla aikoo niin johonkin seuraan on kyllä liityttävä. (Jotkut seurat saattavat jopa hyväksyä sen, että nyrkkeilijällä on ns. oma valmentaja.) Ainakin Helsingin alueella seuroja kyllä piisaa.

Ja kyllä. Tarkoitin tietenkin sitä kamppailijalle sopivaa "oikeata" punttitreeniä. Puuh.

PS Jatkoa seuraa, nyt kisareissuun.
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Veikkaan, että Venla tarkoittaa (?) sitä, että kamppailijan voimaharjoittelun on oltava kamppailulajia tukevaa (voima, nopeus, kestävyys) eikä sitä rajoittavaa silloin kun tavoitteet ovat pääasiassa kamppailuharrastuksen puolella. Esim. kehonrakennus -tyyppinen treenaaminen ei ainakaan edistä (pikemminkin päinvastoin) kamppailuharrastusta... siksi jouduin itse valitsemaan näiden väliltä vuosi sitten :rolleyes:

Täällä jotain aiheesta nyrkkeilyyn liittyen.

Kiitos angelo threadista! :)
 
Hei kiitos Angelo threadista. Kumman valitsit? (opettelen teita vasta tuntemaan, mutta oletan ja muistelen, etta kehonrakennuksen)

Kehonrakennus vei mennessään (punttimimmi henkeen ja vereen) :D Sulla on ihanan pirteä avatar btw :)
 
Kiitos Angelo, se pirtea avatar olen mina, haha, ma olenkin tosi pirtea ja iloinen, varsinkin hanskat kadessa, grrr..

Venla, en ma ihan voi valita valmentajaa, ilmaisin asian ehka heikosti. Taalla Englannissa on myos seksismi valloillaan naisnyrkkeilyn suhteen, mun klubille ei viela vahan aikaa sitten edes paastetty naisia treenaamaan. :wtf: Monet klubit eivat hyvaksy naisia riveihinsa. Torkeaa. Ma otin yhteytta yhteen pro-naisnykkeilijaan, joka antoi mulle oman valmentajansa yhteystiedot, en ole viela ollut ko valmentajaa tapaamassa, ma haluan vahan viela tulla ensin paremmaksi, ettei se ajattele, etta olen ihan surkea. Haha. Mun treenisuunnitelmat meni vahan vituralleen kun sairastuin ja olin poissa pelista kolme viikkoa ja kohta on joulukin ja tulee pakollinen breikki, mutta ensi vuoden puolella on tarkoitus lahestya tuota uutta valmentajaa ja sitten lahden jonnekin pogopogo-saarille treenaamaan kolmeksi kuukaudeksi, en ole ihan viela paattanyt, minne. Rahalla saa, siis jos matkustaa, mutta Aasiassa onkin niin halpaa, etta se on vaan tahto- ja jarjestelykysymys, treeni, asuminen ja ruoka maksaa $25 paiva. Ja puuro on tullut tutuksi syksyn mittaan kun olen saastanyt rahaa. Sosiaalista elamaa mulla ei enaa ole ja kaverit ovat jattaneet (tai sitten mina olen jattanyt ne), kun aika menee treenatessa ja nukkuessa, ei baarissa.

Mutta itse olen ottanut kaikesta selvaa ja ollut yhteydessa muihin naisnyrkeilijoihin, kukaan (valmentaja tms) ei ole mua tuuppinut, painvastoin. Hei, Venla, tsemppia sun otteluun, pidan peukkuja. Emailaa linkki jos on Youtubessa tms. :hyvä:
 
Piti viela sanomani, etta nykyinen klubini antaa nykyaan naisten treenata tiloissaan, mutta ei suo naisille sita iloa, etta saisivat kilpailla nimissaan. Eli taalla (niin kuin varmaan Suomessakin) kilpailevan nyrkkeilijan taytyy kuulua klubiin, mutta nykyinen klubini ei ota naisia riveihinsa. Etta siksikin uuden klubin / valmentajan lotyminen on valttamatonta. Etta silleen, elakoon tasa-arvo!
 
Perinteinen kehonrakennus-treeni tosiaan sopii huonosti yhteen kamppailun kanssa. Itellä kokemusta ranskalaisesta nyrkkeilystä, jota yritin surkealla menestyksellä yhdistää massanrakennus-punttitreeneihini :D

Etenkin jalat tuntui menevät tukkoon todella helposti, ja kun kyseessä oli laji, jossa potkiminen on oikeestaan lyömistä tärkeämpää, niin ei hyvä.
 
Painonpudotus - jos ei nyt ole puhe ns. painonvedosta, jossa pudotetaan ne viimeiset ylipainot ennen kisaa pois - on samanlaista kamppailijoilla kuin muillakin. Itse en suostu hiilareista karsimaan, syön vain vähän normaalia terveellisemmin ja vähemmän. Painonveto on sitten puolestaan eri asia, ja sitä ei välttämättä kannata tässä vaiheessa edes miettiä... no, voinhan mä samaan syssyyn siitäkin jotain kirjoittaa.

Aikoinaan tein aivan järjettömiä vetoja, kun en kyennyt kieltäytymään maajoukkue-edustuksista, jotka sain liian pienessä sarjassa. Niihin aikoihin taisin kysellä asiasta täällä. Kokemus opettaa tuossakin hommassa: painoa ei kannata koettaa pudottaa liikoja ensimmäistä kertaa joihinkin tärkeisiin kisoihin, vaan harjoitella pari kertaa vaikkapa pienempiin kisoihin. Nykyisin painonveto tarkoittaa mulla sitä, että vähennän syömisiä, etenkin kaikkea hiilarikuituhöttöjä kisaviikolla pikkuhiljaa (laksatiiveja voi vedellä jos ei maha muuten toimi :D) (sori, ei tällaista saisi sanoa). Nesteistä vetämistä koetan venyttää mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan. Saunominen on saatanasta, mieluummin jumppaan sitten hikipuku päällä ne viimeiset grammat tai kilot.

Tankkaus punnituksen jälkeen on taitolaji, jonka onnistuminen on ratkaisevaa.

Ja kuinka paljon sparraatte yleensa (peruskuntokauden aikana)?

Valmentaja päättää tästä. Tai siis jos mä antaisin valmentajani päättää, sparraisimme ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Vaan enpä anna. Nykyisellään saan sparria ehkä kerran viikossa, ja sekin on liian vähän. Mun mielestä sparri on kuitenkin olennainen osa kamppailu-urheilijan treeniohjelmaa. Se ei saa painottua liikaa, koska myös tekniikkatreeniä tarvitaan, mutta ITSE uskon, että ottelemaan ei opi ilman otteluharjoittelua. Valmentajani mielestä ottelemaan oppii harjoittelemalla lyöntiä peilin tai säkin edessä. Paskaa. Peruskuntokaudella sparria ei tarvitse mielestäni olla niin paljon, tai ainakin sparria voi ottaa vähän rauhallisempaan tahtiin, useampia tai pidempiä eriä kuin kisakaudella. Toki joskus on hyvä repäistä sellainenkin treeni, jossa ottaa vain yhden ottelun verran kovaa sparria. Minusta ainakin. (Osa näistä neuvoistani on varmasti varsin subjektiivisia. Olen jo sen aikaa nyrkkeillyt ja treenipäivyriä väsännyt, että alkaa itselle sopivin harjoittelutapa löytyä. Nettikeskusteluissa välittömän palautteen puute muuttaa sävyä; jos olisin valmentaja, neuvottelisin enemmän.)

Organisoin muuten silloin tällöin itselleni sparrimatkoja lähiseutujen saleille, mutta on kauhea vaiva koettaa tehdä se salaa valmentajalta :D

Edit. Voitin matsini. Aika kankeata oli, mutta sen melkein tiesinkin, kun on raskas viikko takana. (Ihan joka otteluun ei kannata valmistautua niin kuin tärkeimpiin kisoihin.) Vastustaja oli seitsemän kiloa painavampi, tällä kertaa mentiin näin... voitto kuitenkin, jipii.
 
Olin muuten aluksi hieman yllättynyt tuosta naisten huonosta asemasta Englannin saleilla, mutta tarkemmin ajateltuna ei se niin ihmeellistä ole. Ei siitä kauan ole, kun Suomessakaan ei naisia haluttu saleille. Naisnyrkkeilyn vastustajia löytyy yhä. Toisaalta yksi tämän hetken parhaista amatöörinaisnyrkkeilijöistä on irlantilainen.

Mua kiinnostaa tuo nyrkkeilykulttuurin ero Suomessa ja Briteissä. Britit - tarkoitan sekä irkkuja, walesilaisia että englantilaisia - ovat todella kovia taistelijoita. Olisi todella mielenkiintoista päästä seuraamaan sikäläisiä treenejä ja selvittää, tehdäänkö siellä jotain toisin kuin meikäläisten treeneissä. Tuota taistelutahtoa ihailen itse kovasti, tosin mulle on myös sanottu että se on myös juuri mun suurimpia vahvuuksia kehässä, siis tietynlainen lannistumattomuus ja kipinä. (Harhauduin sivupoluille.) (Ja unohdin, mitä muuta mun piti sanoa. Hahaa.)
 
Hmmm, mitenkähän tämä naistappelija määritellään?

Olen nimittäin kaksi ja puoli vuotta harrastanut historiallista miekkailua, joka mielletään eurooppalaiseksi taistelulajiksi (laji, jota kukaan ei tunne ja, jonka jostain syystä monet sotkevat larppaamiseen ja, jota muutenkin pidetään ihme nörttihihhuleiden harrastuksena, ja totta kai tämä kaikki on hieman ärsyttävää:jahas: Aina joutuu selittämään mistä lajissa on kyse ja siltikään sitä ei ymmärretä. Näkemällä sen parhaiten tajuaa. Nuoren lajin ongelma ja kirous. Pahoittelen avautumista;)). Potkikaa pois, jos en kelpaa tähän naistappelija-kategoriaan:hyper:

Unohdin kommentoida, etta kuulostaa tosi mielenkiintoiselta ja tappelijaksi maaritellaan mielestani kuka vaan, joka itseaan siksi haluaa nimittaa. :worship:
 
Hei kiitos Venla taas, tosi mielenkiintosiat lukea sun postauksia, ja onneksi olkoon voitosta, niin sita pitaa. Pakko sanoa, etta aina kun naen tuon 'Hakkaan ja tapan!', mua alkaa naurattaa. Ja tanaan ennen sparria hoin mielessani hakkaan ja tapan hakkaan ja tapan, ja se todellakin auttoi, meni kunnon raivolla, valmentajan piti hatyytella etta ei noin lujaa. Ma yleensa sparraan kundien kanssa mutta nyt oli tytsa, ei ollut ennen sparattu, mutta naytti olevan ihan lujaa tekoa, etta annoin menna vaan. ;)

:offtopic: Ma liityin VIPiksi ja olen alkanut pitamaan blogia, mikset sinakin..? Mua vaan kauheasti kiinnostaisi lukea sun blogia, oma lehma ojassa siis.

Tosta Brittien ja Suomen erosta, en ole kauhean jaavi vastaamaan koska olen vasta nyrkkeillyt niin vahan aikaa, en kuulu mihinkaan valmennuspiiriin vaan kayn kolme kertaa viikossa klubilla ja siella treenaan parhaani mukaan ja sitten vapaa-aikana epatoivoisesti yritan treenata niin hyvin kuin pystyn. Olen toki ilmoittanut valmentajalleni, etta haluan kilpailla jonain paivana, ja se potkii mua eteenpain ja pistaa koville (se on ihana; iso musta mies joka huutaa ja lyo paahan jos olen liian hidas, mutta oikeasti se on ihan nallukka ja halaa mua aina treenin paatteeksi :haart:), mutta mulla ei ole mitaan kunnon valmennusohjelmaa, aika lailla tassa ollaan oman vaiston varassa. Mutta mua kiinnostaisi kauheasti, etta miten Suomessa treenataan, koska sinne jonain paivana varmaankin ajaudun. Tahtaimessa talla hetkella 2010. Mutta turha suunnitella liian tarkkaan.

Mitas muuta.. juu, mun mielesta sparri on oleellista, ei se sakki liiku tai lyo takaisin. Mun pitaisi enemman varjonyrkkeilla, mutta kun se on niin tylsaa, mieluummin hakaan sakkia ja paastan elaimellisia aania niin etta sylki lentaa. Mulla on talla hetkella tyon alla jalkatyo, luin tanaan sanomalehdesta Ricky Hitman Hattonista (joka ottaa matsia tanaan :thumbs:), etta se jaa aina kehassa seisomaan paikalleen ja ottaa iskuja vastaan. Niin kuin mina. Olen tosi vihainen itselleni kun seison siella kuin toope vaikka pitaisi liikkua pois alta. Juu. Josta tulikin mieleeni, etta pitaa katsoa enemman nyrkkeilya videolta, se on mun mielesta tosi opettavaista kun nakee kuinka pitaisi liikkua ja lyoda. Olympia-nyrkkeilya oli tosi kiva katsoa. Mutta ennen kuin menee enemman OT niin jaketaan keskustelua..
 
:offtopic: Ma liityin VIPiksi ja olen alkanut pitamaan blogia, mikset sinakin..? Mua vaan kauheasti kiinnostaisi lukea sun blogia, oma lehma ojassa siis.
Löytyy toiselta, vaihtoehtoiselta foorumilta... aattelin vinkata siitä sulle kyllä jossain vaiheessa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom