Tämä kohta tuosta arvostelusta Suden Tunti biisiin liittyen oli se mitä toivoinkin "Paitsi että em. videobiisi on muita melkein puolta lyhyempi, on se myös aggressiivisempi ja suoraviivaisempi kuin muut hyvinkin erilaisista tunnelmista toiseen liikkuvista kappaleista"
Olisi ollut melkonen pettymys, jos tuo olisi ollut edustava näyte levystä. Olisi jäänyt puuttumaan kokonaan se itselle Moonsorrow'n musiikissa oleellinen aspekti eli kuinka tehdä samalla helvetin kaunista, mutta synkkää musiikkia. Ja miten saman biisin sisällä vaihdellaan saumattomasti suvantokohdista raaempaan ilmaisuun unohtamatta hienoja introja ja outroja. Verisäkeet on tästä ehkä paras esimerkki.
Jo tuon Suden Tunnin lyhyt kesto kyllä antoi vahvasti viitteitä siihen, ettei tuosta kannata tehdä johtopäätöksiä koko levystä ja nyt sitten tuli varmistus. Perjantaita odotellessa...