Miten dieettaaminen onnistuu?

[Mimmuska]

Olen käynyt salilla 3v ja lihasta on tullut mukavasti, mutta se kaikki on fläsäkerroksen alla. Osaan syödä oikein, mutten pysty siihen koska makeanhimo on niin kamala. Pystyn olemaan pari päivää syömättä karkkia, mutta sitten repeän. Kysynkin teiltä, onko teille ollut apua mistään ravintolisistä, kromi, sinkki jne? Syön tarpeeksi proteiineja, ateriavälit ovat sopivat (3-4h) eikä makeanhimo johdu niinkään nälästä vaan se on jokin opittu juttu. Tahdonvoimaa karkkihyllyn edessä ei vain kertakaikkiaan ole. Mitat ovat nyt 166/70 ja haluaisin saada painoa pois n.10kg. Toinen juttu dieettaamisen kannalta on se, että rauta ei tunnu nousevan ilman päivittäistä sokeripaukkua. miten tästä sokeririippuvuudesta pääsee eroon??

 

[melina]

Nimenomaan opittu juttu. Veikkaisin, että olet niin tottunut makeaan, että kyse ei ole edes huonosta ravitsemuksesta. Itse olen elänyt kohta varmaankin 8 vuotta ilman herkkuja. Toki välillä ollut kausia, kun on syönyt ja silloin tajunnut, että tuo tottuminen laukaisee sen ajatusmallin, ettei osaa olla ilman. Nyt en ole vuoteen taas syöny mitään herkkuja enkä edes kaipaa niitä. Karkkihyllyt tulee kierrettyä ongelmitta enkä osaa edes kuvitella syöväni niitä. Itsekuria. Mulle ei tuo karkkipäivä toiminut vaan piti olla kokonaan ilman vaikka julmalta kuulostaakin. Tsemppiä!

 

[ninia]

Tässä threadissa on lisää ajatuksia samasta aiheesta.

 

[Gildesi]

Mä kans komppaan tuota opittua tapaa. Joskus kun itselläkin teki tiukkaa kävellä edes karkkihyllyn ohi ilman että sieltä olisi mitään ottanut. Nykyisin en asiaa sen kummemmin ajattele kaupassa käydessä ja vähemmän tekee mieli herkutellakin kun ei ole jatkuvasti sokeria tarjolla. Yllättävän vaikea siitä sokerista on päästä eroon, vaikeampaa kuin tupakasta, josta 2 vuotta sitten itse luovuin kertaheitolla 13 vuoden savuttelun jälkeen.

Mä sallin viikonloppuisin repsahduksia karkin suhteen. Mies taas nauttii 2-3 pientä karkkia jälkiruoaksi ruokailun jälkeen ja mitä itse olen kokeillut, se kyllä riittää mainiosti taltuttamaan sokerihimon.

Kun pitää verensokerin tasaisena eikä päästä itseään nälkäisenä kauppaan, pystyy aika hyvin välttämään herkkuja jos vain haluaa. Itsellä vaikuttaa paljon se että karkin himon iskiessä, mietin kuinka sen päivän treeni menee hukkaan jos pilaan kaiken jättisäkillä karkkia. Ja jos oikeasti tekee todella paljon mieli, ostan sen pienen pätkiksen tai lakun, joka riittää vallan mainiosti.

 

[northerngirl]

Kannattaa kokeilla erilaisia proteiinipatukoita makeanhimon taltuttamiseksi. toimii jälkiruokana ja välipalana kahvinkin kanssa. Ne ovat aina paljon terveellisempiä (kuin karkkipatukka) ja makuja löytyy laidasta laitaan. ja saa hyvillä mielin syödä.:D
Jos haluat saada tuloksia laihtumisen/painonhallinnan suhteen niin se vaatii pirunmoista itsekuria!!!!! :whip:

Seuraavalla kerralla kun ohitat kaupassa karkkihyllyn ja pystyt menemään sen ohi sanomalla itsellesi,
EI TÄNÄÄN, nii olet jo askeleen pidemällä omaa hyvinvointiasi ja tavoitettasi.:hyvä:

Itse pyrin pitämään herkuttelupäivän kerran viikossa. ... ja silloin syödään...:D
Kannattaa kokeilla!! ota siis itsellesi tavoitteeksi herkuttelupäivä!

 

[Claara86]

Uutena tulokkaana voisin sanoa et itel on toi kromin lis'ys ruokavalioon toiminut. Nykyisin melkein kaikki sokeripitoinen on jo liian makeaa. Toki tuon makeahimon tilalle on tullut suolaisen himo mutta sen kanssa on huomattavasti helpompi olla.

 

[sannuli]

mulla ei kromi auttanut sillon ku sokerikoukussa olin. se piti vain pikkuhiljaa opetella ulos siitä tavasta. nykyään en pidä karkkipäiviä jollon söisin mielettömästi herkkua, vaan syön vähän sillon tällöin. yleensä jos haluttaa makeaa hirveästi niin otan treenin jälkeen pari tikkaria/50g irtokarkkeja ym. sillon niistä sokereista on hyötyäkin enemmän viikonloppuna jos herkkua haluttaa niin otan jotain pientä, kuten suklaapalan jos on tarjolla ja nautin siitä hyvillä mielin. Mutta kun en halua rasvaa kertymään kroppaan liikaa niin jo pelkkä unelmavartalon ajattelu kun herkkuja olis tarjolla antaa kummasti itsekuria :D karkkihylly ohi ei pidä kävellä, kierrä se kaukaa niin eipähän tartu vahingossakaan käteen mitään

 

[DÄNI]

Tämä on tietysti kaikille niin henkilökohtaista, mutta itse olin aikaisemmin niin paha sokerihiiri, että kokonaan oli ne karkit ja pullat lopetettava. En välttämättä suosittele kaikille mitään hirvittävän tiukkaa linjaa, mutta mulla ei ainakaan niiden syöminen pysynyt alussa kurissa ilman täyskieltoa. Eipä niitä enää edes tee mieli kun jonkun aikaa on ilman.. Nykyään syön sitten jotain hyvää esim. tummaa suklaata aina kohtuudella ja ihan hyvin se on toiminut. En kuitenkaan ihan kerran viikossa.

 

[Sabi]

Jos ruokavalio on kunnossa, se auttaa jo paljon makeanhimoa vastaan taistelemisessa . Itselläni merkittävintä oli kun lisäsin hyviä rasvoja tarpeeksi. Nykyään voin jo melkein valita otanko jonain viikkona itselleni erityispäivän vai en. Tällä hetkellä olen tosin pitänyt joka viikko herkuttelupäivän jolloin syön normaalin ruoan lisäksi n.100-200g suklaata tai jonkin verran jäätelöä. Oikeastaan minulla ei ole varsinaisia rajoja, mutta tuota enempää en varmaankaan saisi kovin helposti syötyä, sillä joskus pienikin sokeripiikki aiheuttaa sellaisen oksettavan olon.

Perusruokavalioni on aika terveellinen. Sokeria en käytä ollenkaan joten herkuttelupäivien energiatason heittelyt huomaa voimakkaasti. Herkkupäivinä ostan aina suklaata/pähkinäsuklaata tai kunnon jäätelöä. Pelkkiin irtokarkkeihin en koske, sillä niitä menisi paljon paljon enemmän ennen kuin tulisi kylläiseksi.

 

[ikitalvi]

Mun makeanhimo on kuollut iän karttumisen myötä. Nuorempana söin kyllä usein suklaalevyn tai pussin salmiakkia kerralla. Nyt lentäisi varmaan laatta jos yrittäisin. Sorrun ostamaan karkkia joskus, koska sen ajatus tuntuu kivalta, mutta tosiasiassa pari namia riittää viemään mun makeanhimon loppupäiväksi. Tarvitsisin jonkun makeanhimoisen kaverin, joka kävis syömässä karkit pois kaapeista ennen kuin ne vanhenee sinne.

Asian vastapuolena en myöskään oikein välitä hedelmistä tai muusta "luvallisesta" makeasta.

 

[jacuese]

Neuvo se on tämäkin...
Älä ainakaan korvaa karkkipussia pussillisella keinomakeutettuja karkkeja, sillä saat mahan aivan rullalle ja hiiiir-vit-tä-vät ilmavaivat.
nim. Been there:jahas:

 

[SA310]

Mulla ihan sama ongelma. Kaikista muista herkuista pystyn kyllä kieltäytyä, mutta karkeista en. Olen toki vähentänyt karkin mässäämistä reilusti. Mulla ei ole mitään tiettyjä herkkupäiviä, vaan saatan nappaista karkin tai pari lähes joka päivä. Joskus max kerran viikossa kerralla enemmän, 100-200g.

Tämäkin kuullostaa jo paljolta, mutta mulle se on vähän. Ennen söin karkkia lähes joka päivä, eikä tommosista määristä tullut kun vihaiseksi. Saattoi mennä jopa 500g päivässä.

Mun suosikkikarkkini on lakritsa. Niitä ei saisi olla kaapissa säilössä ollenkaan, koska napsin vähän väliä niitä. Suklaa sen sijaan säilyy, mulla on vieläkin jouluna saatuja jäljellä. Suklaa on niin makeaa ja rasvaista, että sitä ei paria palaa enempää voi kerrallaan syödä.

Mulla olis tavoitteena laihdutella tätä laardia pois lihasten päältä. Kyllä se tapahtuukin, hitaasti.

 

[naun]

Mun makeanhimo on kuollut iän karttumisen myötä. Nuorempana söin kyllä usein suklaalevyn tai pussin salmiakkia kerralla. Nyt lentäisi varmaan laatta jos yrittäisin. Sorrun ostamaan karkkia joskus, koska sen ajatus tuntuu kivalta, mutta tosiasiassa pari namia riittää viemään mun makeanhimon loppupäiväksi. Tarvitsisin jonkun makeanhimoisen kaverin, joka kävis syömässä karkit pois kaapeista ennen kuin ne vanhenee sinne.

Mie kanssa ennen söin suklaata jopa koko levyn, mutta nykyään 1-2 palaa tummaa suklaata riittää. Karkkiakin menee aika harvoin ja vähän. Saatan ostaa esim. jotain salmiakkipastilleja pienen rasian, mistä riittääkin muutamalle kerralle. Joululahjasuklaat ym. tuntuu pilaantuvan kaappeihin ja niitä pitääkin tarjota aina äkkiä vieraille, ennen kun päiväykset menee. Pullaa tai muita leivoksia ei tee mieli. Täytekakkukin on ällöä.

Suolaset herkut onkin sitten asia erikseen....

Diettiin liittyen vielä...Mites muut mimmit toimii dietin (ei kisa-dietin) aikana herkkujen suhteen? Totaalinen kieltäytymien, mässypäivät vai välillä jotain hyvää? Mie oon syöny nyt dietin aikanakin välillä jotain herkkuja (esim.sienipiirakkaa). Jotenkin tuntuu, että mikään mässypäivä-ajatus ei sovi miulle. Tuntuu jotenkin luonnollisemmalta syyä aina välillä vähän jotain...helpompi tehdä samoin myös dietin jälkeen.

 

[Fiona]

Diettiin liittyen vielä...Mites muut mimmit toimii dietin (ei kisa-dietin) aikana herkkujen suhteen? Totaalinen kieltäytymien, mässypäivät vai välillä jotain hyvää? Mie oon syöny nyt dietin aikanakin välillä jotain herkkuja (esim.sienipiirakkaa). Jotenkin tuntuu, että mikään mässypäivä-ajatus ei sovi miulle. Tuntuu jotenkin luonnollisemmalta syyä aina välillä vähän jotain...helpompi tehdä samoin myös dietin jälkeen.

Mulla nyt ei oo minkään sortin dieetti menossa, mutta jotain pientä ryhdistäytymistä on ollut havaittavissa parisen kuukautta. Tarkoittaa siis sitä, että viikolla syön melkeinpä aina samoja, rutiiniksi muodostuneita ruokia ilman herkkuja, MUTTA en stressaa, jos niitä sinne sattuu jokunen eksymään. Aivan turhaa vetää kilareita, jos syö jonkun keksin tai palan piirakkaa jollain kyläilyreissulla. Elämä jatkuu hei Aina ei oo jatkunut, mutta oikea asennoituminen, iän karttuminen (auts, kuulostaa pahalta :D täti tässä neuvoineen moi) ja itsetuntemuksen kehittyminen näyttää auttavan asiaan.

Mulla toimii se, että voin ottaa hieman karkkia/jätskiä/suklaata silloin kun mieli tekee. Näin se himo myös pysyy aisoissa ja usein voi olla helposti viikkojakin ilman. Sitten taas kun yrittää väkisin olla 100% ilman sokeria, niin ainakin mässyt on jatkuvasti mielessä. Sit se on sellaista jatkuvaa taistelua itsensä kanssa. Ja vaikka se on nykyisin helposti voitettavissa järjellä, niin ei se ole silti kivaa.

Tämän takia EI mässypäiville (koska iiseillä dieeteillä niille ei ole mitään tarvetta) ja JOO arjen nautinnoille <3

 

[Yohannah]

Mulla on aikasemmin ollu vähän semmonen kaikki tai ei mitään -meininki. Joko kilo karkkia ja litra kermajädee siihen kyytipojaks tai sitten ei mitään herkutteluja. Nykyään onneks oon vähän kohtuullisempi, ja pystyn lopettaan jätskinkin siinä puolen litran kohdalla.. ;) Mutta melko kausittaista herkuttelu on kuitenkin. Välillä tuntuu, että tulee päivittäin napsittua jotain suklaapaloja tai muuta makeeta, sitten tulee taas pidempiä kausia, ettei tee erityisesti mieli mitään.

Ehkä kauheinta on kyllä se, jos tosiaan päätyy mättämään sokerittomia karkkeja pussitolkulla... Jos joku on kokeillu, niin varmaan tietää, että lopputuloksena voikin sitte viettää vessassa loppuillan :urjo:

 

[Octobergirl]

mä teen niin, että jos aivan hirveästi joku herkku himottaa, ostan tikkarin tai kaks ja syön ne. itselle ainakin käy usein niin, että siihen se makeanhimo sitten loppuukin. ja jos tietää, että jonain päivänä herkuttelee, kannattaa varata semmoinen päivä että ehtii liikunnalla ansaita edes puolet tulevista herkuista! (ja herkulla tarkoitan esim. 200 g jättiannos jätskiä, kuten itsellä välillä menee=) )

 

[Mimmuska]

Jep jep, eli itsekurista kaikki kiinni. Taidan kokeilla tuota tikkarisysteemiä, jos se auttais tähän mun ongelmaan. Totaalikieltäytyminen ei minulla toimi. Olis mukava, kun esim. leuanvedot ja dipitkin kulkisivat kevyemmin. Nyt saan vedettyä tällä ruholla 7 leukaa, montahan sitä menis 10kg kevyempänä? Mites muuten, miten painonpudotus vaikuttaa esim. kyykky- ja penkkituloksiin? Varmaan tulokset laskee jonkin verran dieetin aikana?

 

[kaunotar]

itse ainakin dieetillä jaksan ihan hyvillä painoilla punnertaa. Enkkoja ei oikein jaksa kokeilla mutta ihan hyvin nousee rauta, korvienvälissä kaiketi sekin. Mulla kans kamala persous makealle, syönkin kohtuudella sitä kerta viikkoon. Varmasti nopeuttais painonpudotusta jos ei sitä kertaakaan ottais mut totaalista kieltäytymistä en voi edes kuvitella koska sillon tekis sitä mieli kaht kauheammin.

 

[Nadesha]

mä teen niin, että jos aivan hirveästi joku herkku himottaa, ostan tikkarin tai kaks ja syön ne. itselle ainakin käy usein niin, että siihen se makeanhimo sitten loppuukin.

Tämä on hyvä vinkki, makeanhimo on mielentila: mieli haluaisi saavillisen karkkia, mutta oikeasti pieni määrä tyydyttääkin kehon.

ja jos tietää, että jonain päivänä herkuttelee, kannattaa varata semmoinen päivä että ehtii liikunnalla ansaita edes puolet tulevista herkuista! (ja herkulla tarkoitan esim. 200 g jättiannos jätskiä, kuten itsellä välillä menee=) )

... mutta tämä vinkki on sieltä ja syvältä. Normaali terve, kroppa ei ole laskukone. Kenenkään ei tarvitse "ansaita" syödä! Edes herkkuja ei tarvitse "ansaita" liikunnalla tai paastoamalla. Herkkuja saa syödä kohtuullisia määriä, ilman että niitä tarvii kompensoida millään tavalla. Ihan totta.

nimim. "kun mä juoksen vielä kilometrin, niin saan syödä yhden Pätkiksen" :( (onneksi tuo elämänvaihe on historiaa)

 

[Octobergirl]

Niin, no Nadasha, tarkoitin vain, että jos haluaa herkutella, voi esim. herkutella sellaisena päivänä että tulee liikuttua paljon. Mulla ainakin toimii, koska liikunta mulla vähentää makeanhimoa, ja jos edelleen tahtoo herkutella, voi herkutella asteen paremmalla omallatunnolla siihen verrattuna, että rötvää päivän sisätiloissa koneen äärellä. Kirjoitin harhaan johtavasti, sillä tuommoiseen "ansaitsemiseen" perustuu mm. syömishäiriöt joskus.

välillä täytyy voida herkutella murehtimatta! sillä asiahan on niin, että ei sen väliä mitä syöt joulun ja uudenvuoden välillä vaan mitä syöt uuden vuoden ja joulun välillä;) rentoutta kehiin, sillä niistä himoistakin pääsee pikkuhiljaa.