Miksi osakas maksaa kustannukset neliöiden tai osakkeiden mukaisesti?

[Centrum]

Mun moka, luulin että kysyttiin yhtiövastikkeesta. Sorry. 80 neliöisessä asunnossa putkirempan hinta oli (muistaakseni) 25 000 ja taitaa yleensä olla huomattavasti kalliimpaa.Taas kerran paikkakuntakin vaikuttaa hintaan.

Tän vois laittaa tyhmien kysymysten kerhoon, mutta miksi suurempien asuntojen omistajat joutuvat maksamaan enemmän, etenkin jos asunnossa ei ole kahta kylpyhuonetta tms?

[mod]Irroitin tän boldatun aiheen tosta asuntovelallisten ongelmaa koskevasta ketjusta, koska aiheuttaa varmasti keskustelua lisääkin ja on tossa ketjussa kuitenkin offia. :Timba79 [/mod]

 

[modified]

Mun moka, luulin että kysyttiin yhtiövastikkeesta. Sorry. 80 neliöisessä asunnossa putkirempan hinta oli (muistaakseni) 25 000 ja taitaa yleensä olla huomattavasti kalliimpaa.Taas kerran paikkakuntakin vaikuttaa hintaan.

Tän vois laittaa tyhmien kysymysten kerhoon, mutta miksi suurempien asuntojen omistajat joutuvat maksamaan enemmän, etenkin jos asunnossa ei ole kahta kylpyhuonetta tms?

Luulisi, että yhtiön hallitus voi jakaa kustannukset ihan niin kuin haluaa. Helppo tapa jakaa kustannukset on osakkeiden mukaan.

Isoissa kerrostalokämpissä ei ole muutenkaan mitään järkeä.

 

[hkasi]

Luulisi, että yhtiön hallitus voi jakaa kustannukset ihan niin kuin haluaa. Helppo tapa jakaa kustannukset on osakkeiden mukaan.

Isoissa kerrostalokämpissä ei ole muutenkaan mitään järkeä.

No, ei voi jakaa miten haluaa.

Tai no, periaatteessa voi, mutta osakkeenomistajien asettaminen erilaiseen taloudelliseenn asemaan edellyttää kaikkien osakkeenomistajien hyväksymistä. Käytännössä sellaista taloyhtiötä ei löydy, jossa jokainen osakas suostuisi mihin tahansa jakoperusteeseen.

Lopputuloksena on, että putkiremontti jyvitetään per neliö.

 

[modified]

No, ei voi jakaa miten haluaa.

Tai no, periaatteessa voi, mutta osakkeenomistajien asettaminen erilaiseen taloudelliseenn asemaan edellyttää kaikkien osakkeenomistajien hyväksymistä. Käytännössä sellaista taloyhtiötä ei löydy, jossa jokainen osakas suostuisi mihin tahansa jakoperusteeseen.

Lopputuloksena on, että putkiremontti jyvitetään per neliö.

Tarkoitat varmaan osakkeiden mukaan?

Kummallista muuten ettei vastike mene osakkeiden vaan neliöiden mukaan, vaikka se olisi paras jakoperuste.

Eikös oikeasti osakkaat pitäisi vastata kustannuksista omistusosuuksiensa suhteessa.

 

[hkasi]

Tarkoitat varmaan osakkeiden mukaan?

En tarkoita. Vastikkeet, niin yhtiö- kuin rahoitusvastikkeetkin, jyvitetään yleensä per neliö.

Osakkeiden lukumäärä ei yleensä ole suoraan verrannollinen niiden perusteella hallittaviin neliöihin. esim. 45 neliön ja 50 neliön kämpissä on yleensä saman verran osakkeita.

Kummallista muuten ettei vastike mene osakkeiden vaan neliöiden mukaan, vaikka se olisi paras jakoperuste.

Eikös oikeasti osakkaat pitäisi vastata kustannuksista omistusosuuksiensa suhteessa.

En näe tuota kovinkaan kummallisena. Vastikkeiden jyvitysperusteista on päätetty yhtiöjärjestyksessä ja sillä siisti. Jos vastike jyvitettäisiin osakkeiden mukaan, niin oltaisiin helposti siinä tilanteessa, että yhtiöllä pitäisi olla satoja tuhansia vähäarvoisia osakkeita. Olisihan se tietysti komeaa, kun yhtiökokouksessa olisi itsellä käytettävissään vaikkapa 15 tuhatta ääntä, mutta eipä se paljoa lohduttaisi, jos yhteensä olisi vaikkapa miljoona ääntä.

Sitävastoin se on perin kummallista, jos joku ei tutustu yhtiöjärjestykseen ennen osakkeiden ostamista.

 

[assis]

Kummallista muuten ettei vastike mene osakkeiden vaan neliöiden mukaan, vaikka se olisi paras jakoperuste.

Eikös oikeasti osakkaat pitäisi vastata kustannuksista omistusosuuksiensa suhteessa.

Neliöt lienevät helpompi jakoperuste (kuka muistaa montako osaketta omistaa?), ja esimerkiksi lämmityskustannukset kaukolämpötalossa ovat aivan samat saman kokoisissa asunnoissa.

Putkirempasta: meidän talossa pienemmissä asunnoissa on vain yhdistetty kylpyhuone-vessa, isommissa erikseen vessa ja kylpyhuone, joten ihan järkevääkin jakaa kustannukset neliöiden mukaan. Pienten asuntojen omistajat tuskin riemastuisivat, jos remonttikulut jaettaisiin tasan kaikkien asuntojen kesken...

Edit:

Osakkeiden lukumäärä ei yleensä ole suoraan verrannollinen niiden perusteella hallittaviin neliöihin. esim. 45 neliön ja 50 neliön kämpissä on yleensä saman verran osakkeita.

Meillä menee niin, että mitä ylempänä asuu, sen enemmän on osakkeita per neliö.

 

[modified]

En näe tuota kovinkaan kummallisena. Vastikkeiden jyvitysperusteista on päätetty yhtiöjärjestyksessä ja sillä siisti. Jos vastike jyvitettäisiin osakkeiden mukaan, niin oltaisiin helposti siinä tilanteessa, että yhtiöllä pitäisi olla satoja tuhansia vähäarvoisia osakkeita. Olisihan se tietysti komeaa, kun yhtiökokouksessa olisi itsellä käytettävissään vaikkapa 15 tuhatta ääntä, mutta eipä se paljoa lohduttaisi, jos yhteensä olisi vaikkapa miljoona ääntä.

Ei kai nyt kovinkaan usein taloyhtiössä ole hirveää määrää erikokoisia asuntoja. Toki varmasti riippuu yhtiön koosta. Miksei osakkeiden määrä menisi neliöiden mukaan? En keksi yhtään syytä tähän. Lisäksi ainakin täällä osakkeiden määrä/kämppä kasvaa kun mennään kerroksissa ylöspäin.

Meillä menee niin, että mitä ylempänä asuu, sen enemmän on osakkeita per neliö.

Kai neliötkin vaikuttaa vai onko yksiöllä ja kolmiolla yhtä monta osaketta?

 

[hkasi]

Ei kai nyt kovinkaan usein taloyhtiössä ole hirveää määrää erikokoisia asuntoja.

Jaa-a. Olen osakkaana kolmessa asunto-osakeyhtiössä ja asuntojen koot vaihtelevat melkoisesti.

As oy A:ssa on 42 - 199 neliön asuntoja.

As oy B:ssä on 22 - 320 neliön asuntoja, suurimmat tosin yhdistetty kahdesta tai useammasta

As oy C:ssä on 50 - 75 neliön asuntoja.

Tuosta voisi vetää johtopäätöksen, että asuntojen koot vaihtelevat melkoisesti. Toki jokin rivitaloyhtiö voi sisältää pelkästään yhden kokoisia kämppiä.

Kai neliötkin vaikuttaa vai onko yksiöllä ja kolmiolla yhtä monta osaketta?

Kyllä, ainakin tuossa As oy B:ssä on jokaista huoneistoa kohden tasan yksi osake, neliöistä riippumatta. Toki yhtiö on perustettu vuonna 1894 eli saattaa olla hieman vanhahko yhtiöjärjestys.

 

[Timba79]

Siirsin tosiaan tän ketjun tosta "Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt ketjusta" omaksi aiheekseen, koska kiinnostusttaa ja ihmetyttää varmasti monia.

Eli itsekin asun AsOy:ssä ja vielä isossa kämpäjässä, joten on tämä välillä suoraan sanottuna vituttanu. Esim parkkisrempasta maksettiin n. 2 x enemmän mitä yksiössä asuva ja molemmat käytetään yhtä autoa. Näitä esimerkkejä on paljon. Mutta asia on vain hyväksyttävä ja tiedostettava tai sitten ei kannata AsOy:hyn muuttaa ollenkaan. Tosin esim. tulevat sähkömittarit meillä meni niin, että mittari maksoi kaikille tasan saman verran. Tässä on joku poikkeus pykälään jota en nyt tähän hätään ehdi etsimään.

 

[hkasi]

Tosin esim. tulevat sähkömittarit meillä meni niin, että mittari maksoi kaikille tasan saman verran. Tässä on joku poikkeus pykälään jota en nyt tähän hätään ehdi etsimään.

Tuollaiset hankinnat, joita selkeästi on yksi per huoneisto voidaan maksattaa muutenkin kuin neliöperusteistesti. Sähkömittari, huoneiston ovi rappukäytävään/ulos ovat juuri sellaisia asioita.

Vielä voimassaolevan asunto-osakeyhtiölain mukaanhan esim. maantasolla asuvat ovat maksaneet neliöperusteisesti osuutensa hissiremonteista ja parvekkeettomien kämppien omistajat osuutensa parvekeremonteista. Ei juurikaan herätä riemua maksaa hissistä, jota ei tarvitse saati käytä.

Asunto-oylaki on lähiaikoina menossa uusiksi ja siihen on tiettävästi tulossa muutoksia. Tulevaisuudessa esim. hissiremontin kustannukset voitaneen jyvittää kerroksittain eli ylimmän kerroksen kämpät maksavat suurimman osuuden ja siitä alaspäin tultaessa maantasossa osuus olisi 0 %:a. Kuulostaa aivan reilulta, vaikka ylimmässä kerroksessa asunkin..

 

[modified]

Siirsin tosiaan tän ketjun tosta "Asuntovelallisilla ongelmia jo nyt ketjusta" omaksi aiheekseen, koska kiinnostusttaa ja ihmetyttää varmasti monia.

Eli itsekin asun AsOy:ssä ja vielä isossa kämpäjässä, joten on tämä välillä suoraan sanottuna vituttanu. Esim parkkisrempasta maksettiin n. 2 x enemmän mitä yksiössä asuva ja molemmat käytetään yhtä autoa. Näitä esimerkkejä on paljon. Mutta asia on vain hyväksyttävä ja tiedostettava tai sitten ei kannata AsOy:hyn muuttaa ollenkaan. Tosin esim. tulevat sähkömittarit meillä meni niin, että mittari maksoi kaikille tasan saman verran. Tässä on joku poikkeus pykälään jota en nyt tähän hätään ehdi etsimään.

Välillä tuntuu, ettei isosta kämpästä ole mitään etua. Joutuu pelkästään maksumieheksi.

Varma en ole edes siitä, että saako kolmiossa enemmän mittaripaikkoja autolle kuin yksiössä.

Samoin sauna- ja autopaikkamaksut on ihan naurettavat ja loput tietenkin maksaa vastikkeessa mikä on isossa kämpässä isompi.

Lopulta vuokratuottokin on isossa kämpässä naurettava suhteessa pieneen kämppään.

Meillä ei ole yhtiössä kuin ehkä 5 erikokoisia kämppiä ja esimerkiksi itsellä on suunnilleen 200 osaketta yhtiöstä.

 

[hkasi]

Välillä tuntuu, ettei isosta kämpästä ole mitään etua. Joutuu pelkästään maksumieheksi.

Sanopa muuta!

Olen itsekin ihmetellyt, että kuinka kerrostalossa asuminen voi olla niin kallista. Kuka ne kaikki rahat kuppaa, isännöitsijä, huoltofirma vai joku muu?

Jossakin 50 neliön kaksiossa asuminen maksaa monesti vastikkeena yhtä paljon kuin uudehkossa omakotitalossa asuminen.

Toki omakotitalossakin rahaa saa palamaan, jos palkkaa puutarhurin huolehtimaan pihasta ja jonkun tilitoimiston huolehtimaan juoksevista paperihommista. :D

 

[123jippo]

Joo kerrostalossa on perkeleen kallista asua tilavasti mut pikkukämpässä asuu edullisesti. Nyt on 27m2 kahdelle, vesimaksutkin sisältyy vastikkeeseen neliöiden mukaan. Ei kyllä mene reilusti koska henkilöt ne vettä kuluttaa eikä neliöt mut semmonen on systeemi.

 

[ossipena]

Ei kai nyt kovinkaan usein taloyhtiössä ole hirveää määrää erikokoisia asuntoja. Toki varmasti riippuu yhtiön koosta. Miksei osakkeiden määrä menisi neliöiden mukaan? En keksi yhtään syytä tähän. Lisäksi ainakin täällä osakkeiden määrä/kämppä kasvaa kun mennään kerroksissa ylöspäin.

kannattaa huomata että jos joku remppaa esim vaatehuoneen pois kämpästä, neliömäärä muuttuu. lisäksi jo lähtökohtaisesti vanhoissa kämpissä saattaa olla alunperin samankokoiseksi rakennetut kämpät neliön parin verran eri kokoisia. eli jos tehdään remppaa jonka johdosta pinta-ala lasketaan uudelleen niin rupeaa pikkuhiljaa löytymään eri neliövaihtoehtoja as oy:stä... :D varsinkin kun ainakin meillä tarkkuus on 0,5m2

e: ja jos omakotiasumisesta saa halvempaa niin kannattaa rueta laskemaan myös omalle työlle hintaa.. plus esim julkisivuremppa on halvempi useampikerroksisessa talossa jne. pihanhoitokustannukset jaetaan kaikkien kesken, lumityöt, hiekottamiset, ruohonleikkuu, ....
kyllähän kerrostalo lisää byrokratiaa mutta toisaalta sama byrokratia siinä on kuin rivarissakin mutta huomattavasti enemmän maksajia samalle bout kiinteälle hinnalle.

 

[123jippo]

e: ja jos omakotiasumisesta saa halvempaa niin kannattaa rueta laskemaan myös omalle työlle hintaa....

Joo ei omakotalossa kannata asua jos ei koe niitä hommia harrastuksena. Itselle duunia ja mielummin maksan et joku muu tekee...siksi jää aina ne pihatalkootkin väliin :jahas:

 

[modified]

..
e: ja jos omakotiasumisesta saa halvempaa
...

Ei varmasti ole omakotitaloasuminen halvempaa keskimäärin kuin kerrostaloasuminen, mutta ongelma on vain tuo pienet vs. isot kämpät. Vastike voisi olla hyvin / asukas.

 

[wasted]

Niin ja kyllähän yksiössäkin asuvat joutuvat osallistumaan parvekeremonttiin vaikkei parveketta olisikaan, ja se jos mikä on väärin.

 

[Rille]

kannattaa huomata että jos joku remppaa esim vaatehuoneen pois kämpästä, neliömäärä muuttuu.

Voipi muuttua, mutta vastikeperuste ei muutu. Vastikekannon pitää perustua yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokouksen päätökseen. Asuntojen neliöt on eri aikoin laskettu eri tavalla. Joskus ns. sisään vedetty parveke on ollut mukana asuinneliöissä, joskus ei. Joskus kaapit, jotka voi helposti purkaa ovat vieneet osan asuintilasta, joskus ei. Siksi nykyään vanhoja kerrostaloasuntoja myytäessä puhutaan usein "ei tarkastusmitatuista" pinta-aloista.

Jos nyt kaataisin seinän, joka erottaa meidän vaatehuoneen ja eteisen, saisin sakot... Kantavaa seinää ei saa purkaa. No joo, takaisin asiaan. En ole varma onko meidän vaatehuone mukana neliöissä vai ei, mutta jos tekisin siitä eteiseen pienen syvennyksen saisin näennäisesti lisää tilaa asua, mutta maksaisin edelleen saman vastikkeen, koska yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala, jolla vastiketta kerätään pysyisi samana. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatisi melkoista rumbaa alkaen yhtiökokouksesta. Meillä on myös varsin tarkka yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala 86,8 neliötä.

BTW. Meidän yhtiössä tehtiin julkisivuremppa joskus viime vuosituhannella ja silloin kustannukset meni per asunto. Tai näin ovat nykyiset asukkaat kertoneet. Tosin silloin rakennettiin kaikkiin asuntoihin parvekkeet ja niihin, joissa oli jo valmiiksi tehtiin uusi. Sillä perustella remonttikulut laitettiin tasan. Kaikkien parvekkeet ovat melkolailla saman suuruisia, joten se ehkä riitti perusteeksi, jos tämä väite on tosi.

 

[ossipena]

Voipi muuttua, mutta vastikeperuste ei muutu. Vastikekannon pitää perustua yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokouksen päätökseen. Asuntojen neliöt on eri aikoin laskettu eri tavalla. Joskus ns. sisään vedetty parveke on ollut mukana asuinneliöissä, joskus ei. Joskus kaapit, jotka voi helposti purkaa ovat vieneet osan asuintilasta, joskus ei. Siksi nykyään vanhoja kerrostaloasuntoja myytäessä puhutaan usein "ei tarkastusmitatuista" pinta-aloista.

Jos nyt kaataisin seinän, joka erottaa meidän vaatehuoneen ja eteisen, saisin sakot... Kantavaa seinää ei saa purkaa. No joo, takaisin asiaan. En ole varma onko meidän vaatehuone mukana neliöissä vai ei, mutta jos tekisin siitä eteiseen pienen syvennyksen saisin näennäisesti lisää tilaa asua, mutta maksaisin edelleen saman vastikkeen, koska yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala, jolla vastiketta kerätään pysyisi samana. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatisi melkoista rumbaa alkaen yhtiökokouksesta. Meillä on myös varsin tarkka yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala 86,8 neliötä.

BTW. Meidän yhtiössä tehtiin julkisivuremppa joskus viime vuosituhannella ja silloin kustannukset meni per asunto. Tai näin ovat nykyiset asukkaat kertoneet. Tosin silloin rakennettiin kaikkiin asuntoihin parvekkeet ja niihin, joissa oli jo valmiiksi tehtiin uusi. Sillä perustella remonttikulut laitettiin tasan. Kaikkien parvekkeet ovat melkolailla saman suuruisia, joten se ehkä riitti perusteeksi, jos tämä väite on tosi.

voihan kerrostalossa olla muitakin kuin kantavia seiniä. meillä ilmeisesti jyvitetty noi pinta-alat joskus nimittäin kun katsonut myynti-ilmoja samasta yhtiöstä niin missään alunperin samanlaisessa kämpässä ei ole ollut samaa neliömäärää kuin meillä.

 

[JiiTeeTee]

Kannattaa muistaa, että asunto-osakeyhtiössä kukaan ei 'omista' omaa asuntoaan, vaan ainoastaan yhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa. Tämän kun sisäistää niin on helpompaa ymmärtää miksi remonteissa enemmän osakkeita omistava joutuu maksamaan enemmän. Vastaavasti sitten on myös osakkeiden mukainen valta päätöksenteossa.